Mozartista elää romantisoitu kuva synnynnäisenä nerona, jonka tuhoksi koitui kollegoiden kateus. Todellisuudessa Mozartin taituruus perustui väsymättömään työhön ja unelma virasta keisarin hovissa mureni hänen omapäiseen käytökseensä.


jonka tuhoksi koitui kollegoiden kateus. Todellisuudessa
Mozartin taituruus perustui väsymättömään työhön ja unelma
virasta keisarin hovissa mureni hänen omapäiseen käytökseensä.



Wolfgang Amadeus Mozartin syntymästä tulee 27. tammikuuta kuluneeksi 250 vuotta. Jälkimaailmalle hän edustaa taiteellisen neron perikuvaa, suurta luonnonlahjakkuutta. Peter Shafferin Amadeus-näytelmän ja Milos Formanin samannimisen elokuvan mukaan Mozart pystyi kirjoittamaan sivuittain virheettömiä partituureja suoraan ulkomuistista.

- Todellisuudessa kukaan ei ole nero syntyessään. Mozart ei säveltänyt Jumalan armosta, vaan mestarisävellyksiä alkoi syntyä vasta kymmenen vuoden ahkeran sävellystyön jälkeen. Luovuuden tutkijat puhuvatkin kymmenen vuoden säännöstä. Se on minimiaika, joka vaaditaan läpimurtoon millä tahansa tieteen tai taiteen alalla, sanoo luovaa lahjakkuutta tutkinut Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä.

Sen sijaan toinen neroihin perinnäisesti liitetty ominaisuus, sisäinen luomisen palo ja pakko, oli alusta asti ominainen Mozartille, joka sävelsi ensimmäiset pianokappaleensa viisivuotiaana. Tuotteliaimpina loppuvuosinaan Mozart kirjoitti, että hänen oli helpompi säveltää kuin olla säveltämättä.

- Lahjakkuustutkimuksen uranuurtaja, 1800-luvulla elänyt Francis Galton korosti sisäisen motivaation merkitystä nerouden kehittymisessä. Neron persoonallisuus ikään kuin pakottaa tekemään tekoja, jotka tuottavat mainetta ja kunniaa. Tuotteliaisuus on neron perusominaisuus, Uusikylä määrittelee.

Psykoanalyytikko Sigmund Freudin mielestä  luomispakko lähtee varhaislapsuuden synnyttämistä neurooseista. Vaikka Freudin väite on yksipuolinen, Mozartin elämää ja lahjakkuutta ristiriidat leimasivat lapsuudesta kuolemaan.

Isä osasi opettaa

Lahjakkuustutkija Françoys Gagné arvioi, että synnynnäiset kyvyt selittävät lahjakkaan ihmisen saavutuksista jopa 60-70 prosenttia. Jokaisella kyvyllä on geneettinen pohjansa, oli kyse muusikosta, šakinpelaajasta tai urheilijasta.

Myös Mozartin perheessä musiikillinen lahjakkuus periytyi. Käsityöläiskodista hoviporvaristoon noussut isä Leopold aikoi papiksi, mutta jätti opintonsa kesken musiikin takia ja pääsi Salzburgin arkkipiispan hoviorkesterin varakapellimestariksi. Mozartin äidin Anna Maria Pertlin suvusta löytyy muusikoita, ja Mozartin ainoa aikuisikään selvinnyt sisar, viisi vuotta vanhempi Maria Anna eli Nannerl oli veljensä tavoin musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakas.

Kari Uusikylä kuitenkin huomauttaa, että tutkimusten mukaan vain harva ihmelapsi pystyy syventämään synnynnäiset lahjansa neroudeksi. Suurin syy lahjojen "hukkaamiseen" löytyy ympäristöstä: ihmiset sietävät huonosti luovuutta. Vanhemmat alkavat helposti pönkittää lapsen lahjakkuudella omaa itsetuntoaan. Opettajat vaativat erilaista oppilasta sopeutumaan totuttuihin sääntöihin tai päästävät hänet liian helpolla. Koulukaverit taas vieroksuvat poikkeavaa toveriaan.

Mozartin sisarukset saavuttivat alallaan aikuisen ammattilaisen tason viimeistään kymmenvuotiaina. Suurin kiitos tästä kuuluu heidän isälleen, joka ei itse koskaan noussut säveltäjänä huipulle mutta osasi opettaa taitavasti.

Leopold havaitsi Nannerlin lahjakkuuden ja antoi tälle pianotunteja kahdeksanvuotiaasta saakka. Pian myös pikkuveli Wolfgang alkoi tapailla sointuja, ja hänen ollessaan vain kuusivuotias perhe teki ensimmäisen monista pitkistä ja vaivalloisista Euroopan-kiertueistaan. Sisarukset herättivät ihastusta Wienin keisarillista hovia myöten.

Kuri ruokki rakkaudennälkää

Freudilaiseen psykoanalyysiin mieltynyt sosiologi Norbert Elias kuvailee Leopoldia autoritaariseksi isäksi, jonka antama kurinalainen kasvatus jalostui vilkkaassa pojassa "kyvyksi muuntaa unelmien henkilökohtaiset piirteet musiikiksi muille ilman, että spontaanius ja kekseliäisyys kärsivät". Samalla isän vaativuus kuitenkin herätti Mozartissa pohjattoman rakkaudennälän.

Musiikista tuli Mozartille väline saada isältä rakkautta. Kun isä antoi tehtäväksi säveltää yksinkertaisen menuetin, Mozart loihti kokonaisen sinfonian. Isä palkitsi suoritukset antamalla jakamattoman huomionsa, suorastaan omistautumalla pojalleen.

- Vanhemmat eivät koskaan saisi sitoa rakkautta suorituksiin. Ankarat vaatimukset johtavat usein lapsen persoonallisuuden kieroutumiseen. Terve nerous rakentuu hyväksytyksi tulemisen tunteen varaan, Uusikylä sanoo.

Kurinalaisen työskentelyn lomassa Mozart saattoi onnekseen elää myös lapsenelämää. Hänellä oli tapana "paeta" isonsiskonsa kanssa omaan mielikuvitusmaahansa Rückeniin, Takaperolaan, missä kaikki tapahtui nurinkurisesti ja nimetkin luet-tiin takaperin.

Perheen kirjeenvaihdosta päätellen pienikokoinen ja vaatimattoman näköinen poika aikuistuikin myöhään. Äiti Anna Maria leikkasi poikansa vähäisen parransängen tämän ollessa 22-vuotias, ja vielä 24-vuotiaana pieruhuumoriin mieltynyt Wolfgang kirjoitti serkkutytölleen vessavitsejä tulvivan "rakkauskirjeen".

Nero tiedosti arvonsa

Elokuvassa Amadeus Mozart on kauhukakara ja seksihurjastelija. Maine soveliaisuussääntöjä rikkovana veijarina juontaa Mozartin vahvasta omanarvontunnosta. Norbert Eliasin mukaan nero koki olevansa tasaveroinen aatelisten kanssa eikä sulattanut sitä, että häntä kohdeltiin kuin alamaista, eräänlaista korkean tason viihdyttäjää - joka hän itse asiassa oli. Mozartin elinaikaan säveltäjä oli käsityöläinen, joka elätti itsensä tekemällä aatelisille tilaustöitä. Varmimman elannon takasi virka vaikutusvaltaisen aatelisen hovissa, missä säveltäjä oli työnantajansa tiukassa valvonnassa.

Mozart ymmärsi - kiitos isänsä opetusten - hovin musiikillisia makutottumuksia. Hän osasi pukeutua asianmukaisesti, käyttää peruukkeja ja jopa lausua kohteliaisuuksia. Taiteilijana hän kuitenkin vaati suurempaa vapautta ja arvonantoa kuin aiemmat sukupolvet.

Tämä kävi selvästi ilmi, kun Salzburgin arkkipiispa Hieronymus von Colloredo 1777 palkkasi Mozartin hoviorkesterinsa johtajaksi. Mozart teki jatkuvasti tilaustöitä ulkomaille ja matkusteli niiden myötä. Lopulta von Colloredon mitta tuli täyteen, ja Mozart sai potkut.




1756 Syntyy 27. tammikuuta Salzburgissa perheensä kuopukseksi.
1761 Säveltää ensimmäiset pianokappaleensa.
1762 Esiintyy ensimmäiset kerrat julkisesti, ensin Baijerin vaaliruhtinaalle
Münchenissä ja pian Itävallan keisariparille Wienissä.
1763 Lähtee laajalle Euroopan-kiertueelle perheensä kanssa.
1768 Säveltää ensimmäisen oopperansa La finta semplicen.
1770 Tekee ensimmäisen Italian-kiertueensa.
1772 Aloittaa Salzburgin arkkipiispan Hieronymus von Colloredon hoviorkesterin johtajana.
1777 Von Colloredo erottaa Mozartin kyllästyttyään tämän jatkuvaan matkusteluun.
1778 Tutustuu Mannheimissa Weberin perheeseen, rakastuu laulajatar Aloysia Weberiin mutta saa rukkaset. Matkustaa äitinsä Anna Marian kanssa Pariisiin hovimuusikon virkaa
etsimään. Äiti kuolee matkalla, isä Leopold syyttää "tasapainotonta" poikaansa.
1779 Nimitetään urkuriksi von Colloredon hoviin.
1781 Rikkoo välinsä von Colloredoon ja asettuu  Wieniin Weberien alivuokralaiseksi. Kiinnostuu Aloysia Weberin pikkusiskosta Constanzesta ja kosii tätä. Välit isään viilenevät pysyvästi.
1782 Kokee uransa siihenastisen huippuhetken, kun ooppera Ryöstö Seraljista
kantaesitetään Wienissä.
1783 Mozartien esikoinen syntyy ja kuolee. Lapsi menehtyy sillä välin kun nuoripari on
Salzburgissa sovinnollisella vierailulla Leopoldin luona.
1787 Isä Leopold kuolee. Wolfgang on sairas eikä voi osallistua hautajaisiin. Don Giovanni -oopperasta tulee menestys. Mozart nimitetään keisarilliseksi kammermusicukseksi, mutta nimitys osoittautuu kunniaviraksi vailla valtaa.
1788 Säveltää valtavasti mutta joutuu vähän väliä lainaamaan rahaa, koska Constanze on hoidettavana Badenissa luusairauden takia.
1789 Ranskassa puhkeaa vallankumous. Wienissäkin valistuneet ihmiset, kuten Mozart,
tiedostavat orastavan yhteiskunnallisen muutoksen.
1790 Così fan tutte saa innostuneen vastaanoton, mutta esitykset lopetetaan, kun keisari
Joosef II kuolee. Seuraaja Leopold II ei anna Mozartille tilaustöitä.
1791 Hankkiutuu Wienin Pyhän Stefanuksen katedraaliin kapellimestarin palkattomaksi assistentiksi haaveenaan periä tämän virka. Sairastuu kuumetautiin ja säveltää viimeiset elinviikkonsa Requiem-sielunmessua. Kuolee 5. joulukuuta uskomattoman tuotteliaan uran jälkeen.



Konflikti edisti luovuutta

Constanze Weberin





Halusi hurmata kaikki





Joosef II:lta



Uhma jätti häirikön leiman



Antonio Salieri



Virka tuotti pettymyksen

Christoph Gluckin

Leopold II



Työkierre vei terveyden



Peter J. Davies







 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.