Mozartista elää romantisoitu kuva synnynnäisenä nerona, jonka tuhoksi koitui kollegoiden kateus. Todellisuudessa Mozartin taituruus perustui väsymättömään työhön ja unelma virasta keisarin hovissa mureni hänen omapäiseen käytökseensä.


jonka tuhoksi koitui kollegoiden kateus. Todellisuudessa
Mozartin taituruus perustui väsymättömään työhön ja unelma
virasta keisarin hovissa mureni hänen omapäiseen käytökseensä.



Wolfgang Amadeus Mozartin syntymästä tulee 27. tammikuuta kuluneeksi 250 vuotta. Jälkimaailmalle hän edustaa taiteellisen neron perikuvaa, suurta luonnonlahjakkuutta. Peter Shafferin Amadeus-näytelmän ja Milos Formanin samannimisen elokuvan mukaan Mozart pystyi kirjoittamaan sivuittain virheettömiä partituureja suoraan ulkomuistista.

- Todellisuudessa kukaan ei ole nero syntyessään. Mozart ei säveltänyt Jumalan armosta, vaan mestarisävellyksiä alkoi syntyä vasta kymmenen vuoden ahkeran sävellystyön jälkeen. Luovuuden tutkijat puhuvatkin kymmenen vuoden säännöstä. Se on minimiaika, joka vaaditaan läpimurtoon millä tahansa tieteen tai taiteen alalla, sanoo luovaa lahjakkuutta tutkinut Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä.

Sen sijaan toinen neroihin perinnäisesti liitetty ominaisuus, sisäinen luomisen palo ja pakko, oli alusta asti ominainen Mozartille, joka sävelsi ensimmäiset pianokappaleensa viisivuotiaana. Tuotteliaimpina loppuvuosinaan Mozart kirjoitti, että hänen oli helpompi säveltää kuin olla säveltämättä.

- Lahjakkuustutkimuksen uranuurtaja, 1800-luvulla elänyt Francis Galton korosti sisäisen motivaation merkitystä nerouden kehittymisessä. Neron persoonallisuus ikään kuin pakottaa tekemään tekoja, jotka tuottavat mainetta ja kunniaa. Tuotteliaisuus on neron perusominaisuus, Uusikylä määrittelee.

Psykoanalyytikko Sigmund Freudin mielestä  luomispakko lähtee varhaislapsuuden synnyttämistä neurooseista. Vaikka Freudin väite on yksipuolinen, Mozartin elämää ja lahjakkuutta ristiriidat leimasivat lapsuudesta kuolemaan.

Isä osasi opettaa

Lahjakkuustutkija Françoys Gagné arvioi, että synnynnäiset kyvyt selittävät lahjakkaan ihmisen saavutuksista jopa 60-70 prosenttia. Jokaisella kyvyllä on geneettinen pohjansa, oli kyse muusikosta, šakinpelaajasta tai urheilijasta.

Myös Mozartin perheessä musiikillinen lahjakkuus periytyi. Käsityöläiskodista hoviporvaristoon noussut isä Leopold aikoi papiksi, mutta jätti opintonsa kesken musiikin takia ja pääsi Salzburgin arkkipiispan hoviorkesterin varakapellimestariksi. Mozartin äidin Anna Maria Pertlin suvusta löytyy muusikoita, ja Mozartin ainoa aikuisikään selvinnyt sisar, viisi vuotta vanhempi Maria Anna eli Nannerl oli veljensä tavoin musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakas.

Kari Uusikylä kuitenkin huomauttaa, että tutkimusten mukaan vain harva ihmelapsi pystyy syventämään synnynnäiset lahjansa neroudeksi. Suurin syy lahjojen "hukkaamiseen" löytyy ympäristöstä: ihmiset sietävät huonosti luovuutta. Vanhemmat alkavat helposti pönkittää lapsen lahjakkuudella omaa itsetuntoaan. Opettajat vaativat erilaista oppilasta sopeutumaan totuttuihin sääntöihin tai päästävät hänet liian helpolla. Koulukaverit taas vieroksuvat poikkeavaa toveriaan.

Mozartin sisarukset saavuttivat alallaan aikuisen ammattilaisen tason viimeistään kymmenvuotiaina. Suurin kiitos tästä kuuluu heidän isälleen, joka ei itse koskaan noussut säveltäjänä huipulle mutta osasi opettaa taitavasti.

Leopold havaitsi Nannerlin lahjakkuuden ja antoi tälle pianotunteja kahdeksanvuotiaasta saakka. Pian myös pikkuveli Wolfgang alkoi tapailla sointuja, ja hänen ollessaan vain kuusivuotias perhe teki ensimmäisen monista pitkistä ja vaivalloisista Euroopan-kiertueistaan. Sisarukset herättivät ihastusta Wienin keisarillista hovia myöten.

Kuri ruokki rakkaudennälkää

Freudilaiseen psykoanalyysiin mieltynyt sosiologi Norbert Elias kuvailee Leopoldia autoritaariseksi isäksi, jonka antama kurinalainen kasvatus jalostui vilkkaassa pojassa "kyvyksi muuntaa unelmien henkilökohtaiset piirteet musiikiksi muille ilman, että spontaanius ja kekseliäisyys kärsivät". Samalla isän vaativuus kuitenkin herätti Mozartissa pohjattoman rakkaudennälän.

Musiikista tuli Mozartille väline saada isältä rakkautta. Kun isä antoi tehtäväksi säveltää yksinkertaisen menuetin, Mozart loihti kokonaisen sinfonian. Isä palkitsi suoritukset antamalla jakamattoman huomionsa, suorastaan omistautumalla pojalleen.

- Vanhemmat eivät koskaan saisi sitoa rakkautta suorituksiin. Ankarat vaatimukset johtavat usein lapsen persoonallisuuden kieroutumiseen. Terve nerous rakentuu hyväksytyksi tulemisen tunteen varaan, Uusikylä sanoo.

Kurinalaisen työskentelyn lomassa Mozart saattoi onnekseen elää myös lapsenelämää. Hänellä oli tapana "paeta" isonsiskonsa kanssa omaan mielikuvitusmaahansa Rückeniin, Takaperolaan, missä kaikki tapahtui nurinkurisesti ja nimetkin luet-tiin takaperin.

Perheen kirjeenvaihdosta päätellen pienikokoinen ja vaatimattoman näköinen poika aikuistuikin myöhään. Äiti Anna Maria leikkasi poikansa vähäisen parransängen tämän ollessa 22-vuotias, ja vielä 24-vuotiaana pieruhuumoriin mieltynyt Wolfgang kirjoitti serkkutytölleen vessavitsejä tulvivan "rakkauskirjeen".

Nero tiedosti arvonsa

Elokuvassa Amadeus Mozart on kauhukakara ja seksihurjastelija. Maine soveliaisuussääntöjä rikkovana veijarina juontaa Mozartin vahvasta omanarvontunnosta. Norbert Eliasin mukaan nero koki olevansa tasaveroinen aatelisten kanssa eikä sulattanut sitä, että häntä kohdeltiin kuin alamaista, eräänlaista korkean tason viihdyttäjää - joka hän itse asiassa oli. Mozartin elinaikaan säveltäjä oli käsityöläinen, joka elätti itsensä tekemällä aatelisille tilaustöitä. Varmimman elannon takasi virka vaikutusvaltaisen aatelisen hovissa, missä säveltäjä oli työnantajansa tiukassa valvonnassa.

Mozart ymmärsi - kiitos isänsä opetusten - hovin musiikillisia makutottumuksia. Hän osasi pukeutua asianmukaisesti, käyttää peruukkeja ja jopa lausua kohteliaisuuksia. Taiteilijana hän kuitenkin vaati suurempaa vapautta ja arvonantoa kuin aiemmat sukupolvet.

Tämä kävi selvästi ilmi, kun Salzburgin arkkipiispa Hieronymus von Colloredo 1777 palkkasi Mozartin hoviorkesterinsa johtajaksi. Mozart teki jatkuvasti tilaustöitä ulkomaille ja matkusteli niiden myötä. Lopulta von Colloredon mitta tuli täyteen, ja Mozart sai potkut.




1756 Syntyy 27. tammikuuta Salzburgissa perheensä kuopukseksi.
1761 Säveltää ensimmäiset pianokappaleensa.
1762 Esiintyy ensimmäiset kerrat julkisesti, ensin Baijerin vaaliruhtinaalle
Münchenissä ja pian Itävallan keisariparille Wienissä.
1763 Lähtee laajalle Euroopan-kiertueelle perheensä kanssa.
1768 Säveltää ensimmäisen oopperansa La finta semplicen.
1770 Tekee ensimmäisen Italian-kiertueensa.
1772 Aloittaa Salzburgin arkkipiispan Hieronymus von Colloredon hoviorkesterin johtajana.
1777 Von Colloredo erottaa Mozartin kyllästyttyään tämän jatkuvaan matkusteluun.
1778 Tutustuu Mannheimissa Weberin perheeseen, rakastuu laulajatar Aloysia Weberiin mutta saa rukkaset. Matkustaa äitinsä Anna Marian kanssa Pariisiin hovimuusikon virkaa
etsimään. Äiti kuolee matkalla, isä Leopold syyttää "tasapainotonta" poikaansa.
1779 Nimitetään urkuriksi von Colloredon hoviin.
1781 Rikkoo välinsä von Colloredoon ja asettuu  Wieniin Weberien alivuokralaiseksi. Kiinnostuu Aloysia Weberin pikkusiskosta Constanzesta ja kosii tätä. Välit isään viilenevät pysyvästi.
1782 Kokee uransa siihenastisen huippuhetken, kun ooppera Ryöstö Seraljista
kantaesitetään Wienissä.
1783 Mozartien esikoinen syntyy ja kuolee. Lapsi menehtyy sillä välin kun nuoripari on
Salzburgissa sovinnollisella vierailulla Leopoldin luona.
1787 Isä Leopold kuolee. Wolfgang on sairas eikä voi osallistua hautajaisiin. Don Giovanni -oopperasta tulee menestys. Mozart nimitetään keisarilliseksi kammermusicukseksi, mutta nimitys osoittautuu kunniaviraksi vailla valtaa.
1788 Säveltää valtavasti mutta joutuu vähän väliä lainaamaan rahaa, koska Constanze on hoidettavana Badenissa luusairauden takia.
1789 Ranskassa puhkeaa vallankumous. Wienissäkin valistuneet ihmiset, kuten Mozart,
tiedostavat orastavan yhteiskunnallisen muutoksen.
1790 Così fan tutte saa innostuneen vastaanoton, mutta esitykset lopetetaan, kun keisari
Joosef II kuolee. Seuraaja Leopold II ei anna Mozartille tilaustöitä.
1791 Hankkiutuu Wienin Pyhän Stefanuksen katedraaliin kapellimestarin palkattomaksi assistentiksi haaveenaan periä tämän virka. Sairastuu kuumetautiin ja säveltää viimeiset elinviikkonsa Requiem-sielunmessua. Kuolee 5. joulukuuta uskomattoman tuotteliaan uran jälkeen.



Konflikti edisti luovuutta

Constanze Weberin





Halusi hurmata kaikki





Joosef II:lta



Uhma jätti häirikön leiman



Antonio Salieri



Virka tuotti pettymyksen

Christoph Gluckin

Leopold II



Työkierre vei terveyden



Peter J. Davies







 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.