Kun katsot oikealla tavalla, voit huomata museokelpoista tavaraa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2005.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Arkeologinen löytö on harvoin kovin näyttävän näköinen. Heti ei arvaisi, että vihertävä metallinpätkä on palanen pronssihomeen värjäämää rautakautista rannerengasta. Tai savenpala, jossa on puun painanteita, onkin muinaisen hirsiasumuksen tiivistettä. Mittaviin kaivauksiin saattavat johtaa myös pienet luunsirut, kvartsi-iskokset tai kasa rautakuonaa.


Suomessa on noin 17 000 muinaisjäännösten löytöpaikkaa, joten arvelisi tänäkin kesänä tärppäävän. Monet löydöt ovat sattuman satoa: on kompastuttu keihäänkärkeen, käännetty hetken mielijohteesta kivi nurin tai istahdettu lepäämään, ja silmä on osunut johonkin kiintoisaan. Maata kuopivat koirat ja siat- ovat nekin edistäneet arkeo-logiaa.


Sattumaa voi avittaa


Kannattaa terästää katseensa varsinkin, kun maata on kaivettu tai kynnetty. Ympäristöään tummempi tai muulla tavoin poikkeavan näköinen kerrostuma saattaa olla kivikautisen nuotion paikka. Turpeen alta paljastuva kivikerros voi kuulua rautakautiseen polttokalmistoon.


Jos huomaa jossain kasvavan tummaa tulikukkaa tai pölkkyruohoa, on syytä valpastua. Ne viihtyvät rautakautisilla asuinpaikoilla.


Tumma tulikukka vanhassa kulttuurimaisemassa innosti ala-asteen opettajan Jukka Salmisen lokakuussa 1998 viemään luokkansa retkelle Mikkelin Orijärvelle. Satoi, mutta mentiin harjoittelemaan muinaislöytöjen etsintää.


Yksi oppilaista, Elmeri Backman, huomasikin pellossa sateen jäljiltä puhtaan, tuhat vuotta vanhan saksalaisen hopeakolikon. Elmerin löytö johti laajoihin kaivauksiin, jotka jatkuvat tänä kesänä. Paikalta on löydetty 139 hopearahan lisäksi muun muassa lasihelmiä, pronssikorujen kappaleita ja saviastian paloja.


Älä ala itse kaivaa


Ihminen on aina viihtynyt rannan tuntumassa. Etsimistä auttaakin, jos tuntee vesistöjen histo-riaa; meri ulottui aikoinaan Sisä-Suomeen asti, ja järvienkin rantaviivat ovat vuosituhansien kuluessa siirtyneet. Tietoa löytyy maakuntamuseoi-sta ja niiden nettisivuilta, paikallishistorioista ja arkeologisesta kirjallisuudesta.


Muinaismuistot ovat rauhoitettuja. Älä ala itse kaivaa, vaan ota yhteyttä maakuntamuseoon tai Museovirastoon.

Asiantuntijana Museoviraston yli-intendentti Pirjo Uino. Lisälukemista löydät teoksesta Maiseman muisti (Museovirasto 2001).


Yleisökaivauksia järjewtetään tänä kesänä Laitilassa 18.7.-15.8. ja Kukonharjun kanavalla Puumalan ja Ruokolahden rajalla 11.-20.7. Haluatko mukaan kaivamaan tai tutustumaan arkeologien työhn.


Haluatko soraa kynsien alle? Lue lisää kesän kaivauksista ja osallistumismahdollisuuksista täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla