Kuvitus: Mikko Väyrynen
Kuvitus: Mikko Väyrynen

Hengen ravinto pursuaa sosiaalisia hivenaineita.

Kynttilää molemmista päistä polttavat rocktähdet ja boheemitaiteilijat antavat rajoittuneen kuvan taiteen tekemisen vaikutuksista. Heistä voisi päätellä, että kulttuuritoiminta uhkaa pahan kerran terveyt­tä. Päätelmä menee kuitenkin metsään. Oikeasti kaikenlainen touhu kulttuurin parissa pidentää ikää. Varaa siis jo liput kesäteatteriin, jos et vielä ole ehtinyt. Se on lääkärin määräys.

Yleensä lääkärit ja sairaanhoitajat määräävät lopettamaan tupakoinnin, vähentämään kovia rasvoja ja harrastamaan liikuntaa. He voisivat vaihteeksi patistaa taidemuseoon. Kiertely taulujen ja installaatioiden vaiheilla ei juuri kaloreita polta, mutta tekee kummasti hyvää.

Pari vuotta sitten suuri, yli 50 000 osallistujaa käsittänyt norjalaistutkimus osoitti, että kulttuuririennoissa käyvät ihmiset voivat paremmin ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kulttuuria kaihtavat. Ei ollut merkitystä sillä, kävikö vain nauttimassa muiden tekemää taidetta tai teatteria vai tekikö sitä ihan itse vaikkapa laulamalla kuorossa. Yhteys vielä syveni annoskoon mukaan: mitä enemmän ravitsi itseään kulttuurilla, sitä paremmin meni.

Pari vuotta lisäaikaa

Norjalaistutkimus oli niin sanottu läpileikkaustutkimus. Sellaisessa voidaan löytää kytkös kahden eri asian, kuten kulttuuririentojen ja terveyden väliltä, mutta ei voida sanoa, kumpi aiheuttaa kumman. Voisi siis olla niin, että terveet ja hyvinvoivat jaksavat pirteyttään touhuta taideharrastuksissa eikä harrastus itsessään pumppaa heihin lisää terveyttä. Tuhansien ihmisten seurantatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikutuksen suunta kulkee ensi sijassa kulttuurista hyvinvointiin.

– Kulttuuriharrastuksiin osallistuvat elävät huomattavasti pidempään kuin ne, jotka eivät niihin osallistu. Eroa eivät selitä tavanomaiset terveyttä edistävät tai haittaavat tekijät, kuten liikunta, sosiaalinen tausta, kolesteroli, sairaus tai mieliala, kertoo terveyden ja kulttuurin suhteita pitkään tutkinut neurologian dosentti ja kirjailija Markku T. Hyyppä.

Kulttuurista saa Hyypän mukaan kaksi–kolme vuotta lisäaikaa elämäänsä. Se on enemmän kuin heltiää perinteisillä keinoilla, laihduttamisella tai terveysliikunnalla, hän muistuttaa tuoreessa kirjassaan Kulttuuri pidentää ikää (Duodecim 2013).

Lukijakaan ei ole yksin

Mikä sitten kulttuurissa oikein tekee hyvää? Puskakomedian nostattama nauru, joka sananparren mukaan pidentää ikää? Vai kauniit sanat tai sävelet, jotka näppäilevät sielun kieliä ja siinä samassa virittävät geenejä tehtailemaan elinvoimaa enentäviä molekyylejä?

Hyypän mukaan tutkimuksista kiteytyvä vastaus on sosiaalisuus. Kulttuuri tuo ihmiset yhteen ja kartuttaa heidän sosiaalista pääomaansa. Tämä pätee erityisesti yhteisöllisiin kulttuurin muotoihin, mutta myös hengenviljelyn yksilölajit, kuten lukeminen, sisältävät kontaktin toisiin ihmisiin, vaikkei päältä päin siltä näytä.

– Eräs tiukan tieteellinen tutkimus osoitti, että yli 70-vuotiaat lukevat miehet elävät pidempään kuin ei-lukevat. Vaikka ihminen lukee yksin, tilanteessa vaikuttaa sosiaalisen läsnäolon tuntu. Tiedetään, että läsnäolon kokemus on aivotoiminnan kannalta tärkeää. Myös vaikkapa käynti kirjastossa merkitsee, että on sosiaalisessa elämässä kiinni, Hyyppä sanoo.

Taide kasvattaa myös sosiaalisia kansalaisia. Tämä selvisi, kun brittisosiologit tutkivat äskettäin, millaiset nuoret tekevät vapaaehtoistyötä. Jopa 65 prosenttia muita todennäköisemmin kansalaistoimintaan osallistuvat nuoret, jotka käyvät usein teatterissa, taidenäyttelyssä, baletissa, museossa, klassisen musiikin konsertissa tai urheilutapahtumassa. Southamptonin yliopiston sosiologi Matthew Bennett arvelee, että nuoret kokevat erottuvansa taideharrastuksellaan ja pitävät myös vapaaehtoistyötä tällaisena hienona juttuna.

Aika ottaa vakavasti

Elämää kannatteleva kulttuuri ei tarkoita vain kapeasti sitä toimintaa, josta kerrotaan sanomalehtien kulttuurisivuilla. Rockkonserttien, Dostojevskin romaanien ja Savonlinnan oopperajuhlien lisäksi talkoot, postimerkkeily ja uskonnolliset kesäjuhlat kuuluvat laajasti määritellyn kulttuurin piiriin. Ne kerryttävät sosiaalista pääomaa ja pidentävät ikää siinä missä oopperatalon kausikortti. Kulttuurin ei tarvitse kantaa hienouden leimaa ollakseen tervehdyttävää.

Kulttuurilla on pehmon maine, valittelee Hyyppä. Siksi terveysvalistajat eivät ole ottaneet sitä niin vakavasti kuin se vankan tutkimusnäytön perusteella ansaitsisi. Uskottavuutta ei kaiketi paranna sekään, että kulttuurin harrastaminen on hauskaa eikä vaadi kamalasti ponnistelua. Terveellisiin elämäntapoihin liitetyt askeesi, itsekuri ja hikoilu puuttuvat.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2013