Sellaista kulttuuria ei tunneta, jossa musiikkia ei lainkaan olisi. Musiikissa on tallella koko inhimillinen tunneskaala. Siksi me tarvitsemme sitä.



TEKSTI: Heljä Valamies

Sellaista kulttuuria ei tunneta, jossa musiikkia ei lainkaan olisi. Musiikissa on tallella koko
inhimillinen tunneskaala. Siksi me tarvitsemme sitä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2005

Kuuntelen Bachia sohvalla maaten. Maailmankuulun sellistin tulkinta on täysin vailla mahtipontisuutta, ja sävelet uivat tajuntaani keveästi. Vajoan nirvanaan muistaen, että jos nukahdan Yo-Yo Man sellon ääneen, herään astetta onnellisempana.

Musiikki vaikuttaa tunteisiin suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Sillä on ilmiömäinen kyky ilahduttaa, piristää, järkyttää, viedä hurmioon, vakavoittaa, luoda harrasta tunnelmaa ja liikuttaa kyyneliin asti.

Emotionaalisen latauksen huomaa erityisen selvästi elokuvissa. Vaikka sulkisi kesken kaiken silmänsä, pelkän taustamusiikin perusteella arvaa, milloin oven takana vaaniva murhaaja ryhtyy toimeen tai rakastavaiset lankeavat toistensa syliin.

Itse kukin voi paeta arkea ja säädellä tunteitaan ja vireystilaansa musiikilla. Rokki vauhdittaa jumppaa ja siivoamista, mikä tahansa lempimusiikki lyhentää ajomatkaa. Vivaldi voi virittää mietiskelyyn. Suruunsa voi etsiä kaikupohjaa Mozartin Requiemista, bluesista tai Johnny Cashin lauluista.

Tavarataloissa hyrisevä musakki virittää asiak-kaat ostavaiseen olotilaan. Ei ole ihme, että liike-elämäkin on valjastanut musiikin käyttöönsä, tehdäänhän hankintoja paljolti tunteiden pohjalta.

Mieltymys on ikiaikainen


 


Ilmaisumuotona musiikki on ikivanha, todennäköisesti puhettakin vanhempi. Tätä mieltä on muun muassa musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta.

- Äidit ovat aina äännelleet vauvoilleen, ja äänillä on ollut erilaisia merkityksiä jo ennen kuin sanat muodostuivat. Sitä mukaa kuin puhe kehittyi kohti täsmällisiä ilmaisuja, sen emotionaalinen puoli köyhtyi. Musiikissa se on tallella, ja siksi me tarvitsemme sitä.

Ikiaikainen mieltymys rytmiin ja melodiaan on ihmisellä valmiina pienestä pitäen.

Jos soittaa kahden kuukauden ikäiselle vauvalle Bachia, Mozartia tai muuta klassista, joidenkin mielestä ehkä vaativaakin musiikkia, se seuraa sitä keskittyneesti. Onko kappale mieluisa, näkyy lapsen ilmeistä ja katseen suunnasta, usein myös kehon liikkeistä, jotka myötäilevät musiikin tapahtumia. Jos vauva ei pidä kappaleesta, hän kääntää päänsä pois päin äänen lähteestä.

Tarjoaa runsaasti ärsykkeitä


 


Vauvan tarkkaavaisuus ja mieltymys klassiseen musiikkiin ei johdu hänen poikkeuksellisesta lahjakkuudestaan, vaan musiikin tarjoamista ärsykkeistä. Nimenomaan klassinen musiikki sisältää paljon dynaamista vaihtelua ja muodostaa siksi monipuolisen ympäristön aistihavainnoille. Siinä on vauvalle tuttuja elementtejä:

- Kun äiti lähestyy, hänen askeltensa ääni voimistuu - crescendo, vähitellen paisuttaen.


- Äiti juttelee lempeällä äänellä - dolce, suloisesti.


- Jotakin putoaa yllättäen lat-tialle, kuuluu kolinaa - staccato, erotellen.


- Hyväntuulista juttelua, naurua - allegro, nopeasti, scherzando, leikillisesti.


- Aikuiset kinastelevat - con fuoco, tulisesti. Riitasointujakin saattaa kuulua.


- Vauvan nukkuma-ajan lähestyessä vanhemmat hiljentävät ääntään - diminuendo, vähitellen heikentyen.

Jotkut muusikkoäidit ovat kertoneet lastensa tunnistaneen kappaleita, joita he odotusaikanaan harjoittelivat. Jaakko Erkkilä on epäilevällä kannalla muun paitsi rytmin suhteen, sillä vatsa on aika meluisa paikka: siellä voi vallita jopa 70 desi-belin ryske.

Matalat äänet kyllä läpäisevät vatsanpeitteet hyvin, ja sikiö kuulee äidin aineenvaihdunnan äänet ja sydämen sykkeen sekä aistii hänen askeltensa rytmin. Sikiövaiheesta juontuneekin ihmisen mieltymys rytmiin.

Duuri ja molli opitaan


 


Kaikki musiikin tyylisuunnat antavat ystävilleen huippuhetkiä ja oivalluksia. Tuntuisi oudolta kuvitella maailmaa ilman säveliä, niin olennainen osa elämää musiikki on: se saattaa ihmisiä avioon ja haudan lepoon, lietsoo sotaa ja rakentaa rauhaa, vahvistaa rakkautta ja säilöö muistoja.

Sellaista kulttuuria ei tunneta, jossa musiikkia ei lainkaan olisi, ja musiikissa on useita elementtejä, jotka vetoavat koko ihmiskunnalle yhteisiin perustunteisiin.

- Monet musiikin ilmiöt noudattavat antropologisia peruslainalaisuuksia. Musiikki saattaakin olla pitkälle kehittynyt jatkumo jostain, mikä ihmisessä on aina ollut, Jaakko Erkkilä arvelee.





Rentoudu musiikin avulla


- Varaa kuunteluun vähintään 20 minuuttia aikaa.


- Valitse mieleisiäsi rauhallisia kappaleita, joissa äänet soljuvat pehmeästi ilman selvää päämäärää. Tempon pitäisi vastata lepopulssiasi.


- Rauhoita tilanne muulta hälyltä.

Duurin ja mollin aiheuttamat tunnetilat ovat kulttuurisidonnaisia ja opittuja. Länsimaalaisen korvissa esimerkiksi indonesialainen hautajaislaulu kuulostaa iloiselta, koska meille surumielisyyttä merkitsee molli.

Länsimaisessa musiikkiperinteessä säveltäjät käyttävät yhtaikaa monia tehokeinoja haluamansa tunnelman luomiseksi:

- Iloa ja onnea voi korostaa muun muassa korkeilla äänillä, nousevilla sävelkuluilla, nopeilla tempoilla ja kontrasteilla nuottien kestoissa.


- Surua viestivät hitaat tempot, hiljainen äänenvoimakkuus, sameat äänenvärit ja hidas vibrato.


- Myös hellyyteen sopivat hitaat tempot, pienet voimakkuuden vaihtelut, pehmeät äänensävyt ja hidastukset.


- Vihaa voi ilmaista esimerkiksi äänen voimakkuudella, kirkkailla äänenväreillä, staccatolla, nopeilla tempoilla ja pienillä temponvaihteluilla.


- Sanatkin luonnollisesti vaikuttavat tunnel-maan suuresti.




Äänellä mutkikas tie tajuntaan


Ennen kuin ääni saavuttaa kuulijan tajunnan, tapahtuu sekunnin murto-osassa paljon. Äänen lähde, esimerkiksi jousen hankaus sellon kieltä vasten, luo vaihtelua ilmanpaineeseen. Kun paineenvaihtelut etenevät sisäkorvaan, ne muuntuvat sähköimpulsseiksi, jotka etenevät kuuloratoja pitkin kohti kuuloaivokuorta.


Matkan varrella impulssit kulkevat aivoissa useiden tumakkeiden, hermosolujen risteysase-mien, kautta. Ne rekisteröivät äänen voimakkuuden ja saapumisajan ja niiden perusteella äänilähteen sijainnin. Simpukkatumake tarkentaa tietoa äänen korkeudesta.


Yhä jalostuneempaa informaatiota kantavat hermoimpulssit etenevät talamuksen kautta ohimolohkoihin kuuloaivokuoreen.


Kuuloaivokuoren primaarialueella tapahtuu äänen korkeuden, intensiteetin ja muiden peruspiirteiden vertailu. Ympäröivät sekundaariset alueet selvittävät monimutkaisempia asioita, kuten sen, mistä soittimesta ääni on peräisin.

Aktivoi aivoja laajalti


 


Tutut sävelet vetävät puoleensa, joten musiikin avulla pääsee hetkessä aikamatkalle. Toisaalta yllätyksiäkin tarvitaan, jotta kuulijan mielenkiinto säilyisi.

- Mikä määrä yllätyksiä on sopiva, riippuu täysin kuulijasta. Joku erottaa vaikeasti havaittavia nyan-sseja, toinen taas kaipaa voimakkaampia tehokeinoja, sanoo dosentti Mari Tervaniemi Helsingin yliopiston psykologian laitoksen kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Mihin musiikin vahva emotionaalinen vaikutus pohjimmiltaan perustuu, on vielä ratkaisematta. Aivotutkijat alkoivat järjestelmällisesti pohtia asiaa vasta 1990-luvun alussa. Tutkimus on kansainvälistä ja monitieteistä, mukana on muun muas-sa psykologian, neurologian ja musiikkitieteen asiantuntijoita. Mari Tervaniemi edustaa musiikin neurotiedettä.

- Alan kokeellinen tutkimus on erittäin haastavaa, koska musiikki vaikuttaa tunteisiin erittäin yksilöllisesti.

Viime aikoina on saatu selville, että musiikki vaikuttaa paljon laajemmilla aivoalueilla kuin aikaisemmin ajateltiin. Aivoissa ei siis ole tiettyä "musiikkikeskusta".

Tunteisiin ja kokonaisuuksien- hallintaan erikoistunut oikea aivo-puolisko on musiikin kuuntelussa erityisen tärkeä - tärkeämpi kuin vaikkapa keskustelua seuratessa. Konserttiyleisö voikin keskittyä taidenautintoon ilman älyllistä ponnistelua.

Näyttöä on myös siitä, että musiikki koskettaa vahvasti primitiivisimpiä aivojen osia: mitä voimakkaampi musiikkinautinto on, sitä enemmän aktivoituvat limbisen järjestelmän rakenteet, jotka on aiemmin yhdistetty moniin mielihyvän lähteisiin, kuten syömiseen, seksiin ja huumeisiin.

- Mielihyvä on ilmeisesti jotain hyvin yleistä, millä on aiheuttajastaan riippumatta yhteinen perusta, Mari Tervaniemi päättelee.

Muokkaakin aivoja


 


Muusikoiden aivoista tiedetään, että musiikki jopa muuttaa aivojen toimintaa.

Yo-Yo Malla, kuten muillakin muusikoilla, ääntä vastaan ottava kuuloaivokuori ja äänen tuottoon osallistuvat liike- ja tuntoaivokuoret toimivat tavallista tehokkaammin. Vuosikau-sien ahkera harjoittelu vieläpä herkistää ne omalle soittimelle, joten sellistillä ne reagoivat herkimmin sellon ääniin ja soittoliikkeisiin.





Nyt musiikkia Heurekassa


Musiikki vetoaa tunteisiin kaikissa kulttuureissa, mutta osittain eri tavoin. Tämän voi todeta
Tiedekeskus Heurekassa, jonka Musiikki-näyttely tarjoaa kansanmusiikkia eri puolilta maailmaa.


Näyttelyssä saa myös kokeilla säveltämistä ja orkesterin johtamista, soittaa ilmakitaraa ja testata omaa musikaalisuuttaan. Näyttely kestää 5.3.2006 asti.


Tiedustelut (09) 85 799, info@heureka.fi, http://www.heureka.fi/

Melodian päättyminen odotusten vastaisella tavalla herättää muusikoilla voimakkaampia vasteita kuin maallikoilla. Niinpä he huomaavat esityksen pienetkin lipsahdukset tavallista yleisöä herkemmin. Vielä ei tiedetä varmasti, johtuuko tämä lahjakkuudesta, ahkerasta harjoittelusta vai molemmista.

- Toisaalta muutkin kuin muusikot oivaltavat musiikista hyvin paljon. Maallikko voi tunnistaa virheen jopa sellaisessa Beethovenin kappaleessa, jota ei ole aiemmin kuullut. Jos on hahmottanut tietyt musiikin perusrakenteet, huomaa helposti, jos esitys ei noudatakaan niitä. Perusrakenteita ei tarvitse osata nimetä, jotta havaitsisi niiden vääristymät, Mari Tervaniemi sanoo.

Rohkaisee vuorovaikutukseen


 


Musiikilla on alusta alkaen ollut vahva sosiaalinen tehtävä. Se on auttanut säätelemään tunteita ja lujittamaan yhteishenkeä.

Nykyään sen tiedetään vähentävän vaivautuneisuutta ventovieraiden kesken, kehittävän keskittymiskykyä ja vahvistavan motivaatiota suoriutua tehtävistä. Näitä vaikutuksia voidaan hyödyntää terapia-työssä.

Rytmi on erityisen tärkeässä asemassa hoidettaessa esimerkiksi kehitysvammaisia lapsia, joilla on ymmärrys- ja oppimisvaikeuksia. Lapsi soittaa yhtä soitinta, esimerkiksi pianoa, terapeutti toista samalla ohjaten rytmiä lapsen pulssin mukaiseksi. Tavoitteena on, että lapsi oivaltaa yhteisen rytmin ja sen avulla kommunikoinnin. Improvisaatiotuokio tallennetaan.

- Improvisointi kehittää levottoman lapsen kykyä vuorovaikutukseen. Hän myös pystyy jälkeenpäin istumaan hiljaa ja kuuntelemaan haltioi-tuneesti omaa aikaansaannostaan, Jaakko Erkkilä sanoo.

Koska musiikki synnyttää myös mielikuvia ja puhetta, sillä hoidetaan myös depressiota. Tällöin käytetään ohjattujen mielikuvien tekniikkaa.

Musiikki on yleensä soitinmusiikkia, ja kuuntelija kertoo sen synnyttämistä mielikuvista. Jos hän puhuu vaikkapa lammesta ja veneestä, terapeutti saattaa kysyä, onko veneessä ihmisiä. Olennaista on, että terapeutti pysyttelee tässä vaiheessa hoidettavan mielikuvamaailmassa eikä ryhdy etsimään mielikuville merkityksiä tai tulkintoja. Analyyttinen keskustelu käydään vasta jälkeenpäin.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018