Muurahainen selviytyy laskutoimituksesta, johon ihminen tarvitsisi astelevyn, kellon ja muistiinpanovälineet.


kellon ja muistiinpanovälineet.




Tehokkaaseen toimintaan ei aina tarvita suuria aivoja. Hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet pystyvät pienessä päässään vaikuttaviin suorituksiin. Tässä vilkaisemme muutaman esimerkin valossa, miten selkärangattomilta sujuu geometria.

Hyönteisten taidot havainnollistavat aivojen kykyä käsitellä moniosaisia tehtäviä muutenkin kuin tietoisin voimin. Ihmisaivoissakin tämä alitajuinen prosessi on keskeisempi kuin usein muistetaan.




Yhtälö, jonka muurahainen osaa ratkaista


             α1 t1  +  α2 t2 + ... + αn tn
α =   _______________________
                     t1 + t2 + ... + tn


α:t tarkoittavat muurahaisen kulkusuunnan vaakasuuntaista kulmaa auringon suuntaan verrattuna ja t:t kuhunkin kävelyetappiin kulunutta aikaa. Alaindeksi 1 tarkoittaa ensimmäistä kuljettua etappia, 2 toista ja niin edelleen.
Esimerkiksi kolmesta etapista koostuneelta matkalta löytää takaisin näin: (30 astetta x 20 min + 40 astetta x 60 min + 20 astetta x 10 min) / 90 min ≈ 36 astetta. Tällöin suunta takaisin pesään on 360 astetta - 36 astetta = 324 astetta.


Muurahainen osaa laskea paluusuunnan

Muurahaisen päivittäinen ruoanhakumatka ympäröiviin metsiin on melkoinen odysseia eläimen kokoon verrattuna. Ruokapalan löydettyään muurahainen kantaa sen suorinta tietä kotiin eikä palaa omia, mutkittelevia jälkiään. Mutta mistä se tietää suorimman reitin?

Muurahaiset käyttävät kompassinaan aurinkoa. Tämä ei tarkoita, että pilvisinä päivinä maastossa marssisi eksyneitä muurahaisia, koska monien muiden hyönteisten tavoin ne erottavat valonsäteiden tulosuunnan pilviselläkin säällä. Sen sijaan suunnistamiseen liittyy toinen haaste: pitkin päivää maastossa siksakanneen muurahaisen on pidettävä lukua siitä, miten pitkälle se on kulkenut mihinkin suuntaan.

Tätä taitoa ovat tutkineet Cataglyphis fortis -lajin aavikkomuurahaisista sveitsiläisen Zürichin yliopiston Martin Müller ja Rüdiger Wehner.

Pesään palaavien muurahaisten reitinvalinta noudattaa tiettyä laskentakaavaa. Siinä otetaan huomioon jokaisen kuljetun etapin vaakasuuntainen kulma aurinkoon nähden ja kunkin etapin kävelemiseen kulunut aika.

Jälkimmäisen muurahainen rekisteröi sisäisen kellonsa avulla. Kun nämä jaetaan kuljetulla kokonaisajalla, saadaan kulma, johon muurahainen on päätynyt lähtöhetken auringon asemaan verrattuna. Päinvastaiseen suuntaan lähtemällä pääsee siis takaisin pesään.

Auringon avulla suunnistamiseen liittyy vielä yksi haaste: miten käyttäisit kompassia, jonka osoittama suunta muuttuu koko ajan? Aurinkohan vaeltaa taivaalla 15 astetta tunnissa. Tässäkin tulee avuksi sisäinen kello, jonka turvin murkku korjaa kompassiaan niin, että marssi kotiin voi alkaa.


Mehiläinen mittaa lentomatkan näköaistilla

Mehiläinen tarvitsee monimutkaisemman matkamittarin kuin muurahainen, koska se lentävänä hyönteisenä liikkuu kolmiulotteisessa tilassa. Muurahaiselle riittää, että se saa pidettyä lukua sijainnistaan tasossa.

Mehiläisten matkamittarin tarkka toimintamekanismi on vielä hämärän peitossa, vaikka lentoa on tarkkailtu esimerkiksi kolmiulotteisissa labyrinteissa ruokahoukuttimien avulla. Asiaa ovat tutkineet muun muassa Marie Dacke ja Mandyam Srinivasan Australian kansallisesta yliopistosta.

Sen verran jo tiedetään, että mehiläinen mittaa lentämänsä matkat näköaistin avulla. Maastonmuotojen ja maamerkkien kuvat mehiläisen silmissä muuttuvat sitä mukaa kuin se lentää, ja aivoihin tallentuva muuttuvien kuvien virta muuntuu tiedoksi kuljetun matkan pituudesta.

Mehiläinen tuskin mieltää mittaamaansa matkaa tietoisesti kuten me, mutta ajatus tästä pikku suunnistajasta voi silti tuntua hämmentävältä. Mehiläisen aivojen tilavuus on noin yksi kuutiomillimetri, joten mistä se oikein ammentaa nämä kykynsä?




Mustekala oivaltaa kierrekorkin


Selkärangattomista hoksottimiltaan aatelia ovat mustekalat. Koeoloissa ne ovat pärjänneet hyvin labyrinteissa, oppineet tunnistamaan kuvioita ja tehneet tutkijoihin vaikutuksen sekä lyhyt- että pitkäkestoisella muistillaan.

Maailman meriakvaarioissa on monia mustekaloja, jotka yleisön ihastukseksi avaavat ruokapurkkiensa kierrekannet omakätisesti, tai pikemminkin omalonkeroisesti. Taidon hallitsevat mustekalat ovat yleensä oivaltaneet sen itse, ilman opetusta. Yksi tällainen yksilö, lajiltaan meritursas, majailee myös Helsingin Sea Life -yleisöakvaariossa.
Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että mustekala hahmottaa hyytelöisessä päässään, mihin suuntaan kantta on väännettävä yksillä lonkeroilla samaan aikaan, kun toiset lonkerot pitelevät purkkia aloillaan.

Mustekaloilla on silti kolmiulotteisen tilan tajussaan yllättävä heikkous. Vaikka ne hoksaavat sujuvasti kierteiden suunnat ja labyrintin haarat, niille ei aina ole ihan selvää, missä asennossa niiden omat lonkerot kulloinkin ovat. Tämä johtuu mustekalan hermoston omalaatuisesta rakenteesta. Mustekalalla on kyllä aivot, muodoltaan lähinnä donitsia muistuttavat, mutta kaksi kolmasosaa sen hermostosta sijaitsee lonkeroissa ja toimii melko itsenäisesti. Ruokapurkkia avaava mustekala ei siksi pysty mieltämään koko purkin muotoa samanaikaisesti. Eläin kuitenkin hahmottaa purkin pinnan eri osien tunnun lonkeroissaan, ja nämä tiedon muruset riittävät.




Hämähäkki valitsee lankaa säästävän seittimuodon

Ristihämähäkki on Suomessakin yleinen hämähäkkilaji. Se pyydystää ruokansa säännöllisen muotoisilla verkoilla, joita voi nähdä kimmeltämässä kesän aamukasteessa. Kunkin pyydyksen muoto on sopeutettu ympäristön vaatimuksiin - ja myös säästäväisyyden.

Tanskalaisen Århusin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkijat Thiemo Krink ja Fritz Vollrath ovat mallintaneet ristihämähäkin verkonkudontaa matemaattisesti ja havainneet, että hämikset sommittelevat seittinsä varsin optimaalisesti.

Ihanteellista olisi tehdä verkosta yhtä pitkä kuin leveä, koska näin saa eniten pyydystävää pinta-alaa suhteessa käytetyn seitin määrään. Jos kudontapaikka kuitenkin on ahdas, verkosta voi tehdä suorakulmion. Eläin käyttää kudontamallina ratasmaista, klassista hämähäkinverkkoa siihen asti, kun suorakulmion sivujen suhde uhkaa kasvaa yli 3:1:n. Silloin ristihämähäkki vaihtaa kudontamallia vähentääkseen seitin menekkiä.

Päätös verkon mallista syntyy jo työn alussa, jolloin hämähäkki kutoo kannatus- ja reunalangat. Niitä pitkin kipittäessään se hahmottanee jonkinlaisella alitajuisella askelmittarilla etäisyydet ja sopeuttaa seuraavat työvaiheet niihin.


Banaanikärpänen muistaa kuvioita kolmella tavalla

Banaanikärpäsiä on syynätty maailman laboratorioissa enemmän kuin mitään muita hyönteisiä, ja niinpä niiden kuviontunnistuskyvystäkin tiedetään jo yhtä ja toista.

Saksassa Freie Universität Berlinin tutkijat Björn Brembs ja Jan Wiener ovat löytäneet banaanikärpäsiltä kolmenlaista kuviomuistia. Jotkin muodot kärpänen oppii tunnistamaan missä tahansa tilanteessa, toiset vain tutuissa yhteyksissä. Kolmas mahdollisuus on, että kärpänen tunnistamisen lisäksi ehdollistuu kuvioon eli reagoi sen näkemiseen aina samalla toiminnalla, esimerkiksi pakenemalla.

Ennestään on tiedetty, että mitä erilaisimmat eläimet mehiläisistä ihmiseen tunnistavat kuvion sitä helpommin, mitä useammin ne ovat nähneet sen aikaisemmin. Viime vuonna Shanghain tiedeakatemian alaisessa neurobiologian instituutissa toimiva Yueqing Pengin johtama tutkijaryhmä havaitsi, että sama pätee väreihin. Banaanikärpänen löytää värien sekamelskasta tietyn väriläikän, joka se on opetettu osoittamaan, mutta läikkä löytyy paljon nopeammin, jos kärpänen on saanut treenata eli katsella monta kertaa pelkästään tätä väriä.

Hyönteisten mielenliikkeistä tiedetään kuitenkin vasta vähän. Miten banaanikärpänen siis mahtaa itse kokea kognitiiviset suorituksensa - onko se vain lentävä automaatti, vai tuottavatko sen hermosolmut sille hyönteisten versioita tuntemuksista? Näiden kysymysten äärellä tiede on vielä vailla vastauksia.


Helena Telkänranta on vapaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018