Puut kasvavat kerrostaloa korkeammiksi ja pysyvät pystyssä satoja vuosia. Mikä sitten estää rakentamasta puukerrostaloja?

Teksti: Kalevi Rantanen

Puut kasvavat kerrostaloa korkeammiksi ja pysyvät pystyssä satoja vuosia. Mikä sitten estää rakentamasta puukerrostaloja?

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2011Yhdysvalloissa ja Kanadassa puusta rakennetaan jopa kahdeksankerroksisia taloja, sanoo puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen, joka työskentelee Oulun yliopistossa ja Puuinfo Oy:ssä. Puukerrostaloja alettiin rakentaa Pohjois-Amerikassa yli sata vuotta sitten, aluksi maanjäristyskestävyyden takia. Kun osaamista kertyi ja mittoja standardoitiin, taloista tuli kilpailukykyisiä.Tähän mennessä korkein puutalo on kuitenkin nousemassa Pohjois-Norjan Kirkenesiin. Barentsin neuvoston toimistotaloon tulee kaksikymmentä kerrosta.

Kevyt ja hengittävä rakennusaineEnsimmäinen syy rakentaa puukerrostaloja on kysyntä. Tutkimusten mukaan suomalaisista valtaosa haluaa asua puutalossa, jos saa valita rakennusmateriaalin, ja samoin ajatellaan muuallakin. Puupinta hengittää, tasaa kosteutta ja tekee huoneilmasta miellyttävän. Puu johtaa huonosti lämpöä ja on siksi hyvä eriste.Lisäksi rakentamista helpottaa puun keveys. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan esimerkiksi Viikin puukerrostalot painavat neljä kertaa vähemmän kuin samankokoinen betonitalo ja viisi kertaa vähemmän kuin kivitalo.

Tapojen muuttaminen vie aikaaSilti kerrostaloja on metsäisessä maassamme rakennettu puusta mitättömän vähän, kolmisenkymmentä kappaletta. Korkeimmat ovat nelikerroksisia. Puukerrostalorakentaminen ei ehkä tullut viime vuosisadalla mieleen siksi, että metsäteollisuus ansaitsi niin hyvin sellulla ja paperilla. Toimintatapojen muutos on vienyt aikaa. Toisaalta puullakin on rajoituksensa rakennusmateriaalina. – Välipohjat ovat työläitä rakentaa puusta ja vaativat askeläänieristyksen takia usein betonipinnan, Karjalainen kertoo. – Puun pitkäaikaiskestävyyskin on heikompi kuin betonin, ja puinen julkisivu vaatii paljon huoltoa.

Standardointi nopeuttaaKymmenen vuotta sitten Suomi ja Ruotsi olivat puurakentamisessa suunnilleen samassa vaiheessa. Nykyisin melkein viidesosa ruotsalaisista kerrostaloista tehdään puusta.Nyt Suomessakin on alkanut tapahtua. Vireillä on useita puurakennuskohteita. On alettu standardoida puuelementtejä, mikä nopeuttaa rakentamista ja alentaa kustannuksia. Elementtejä tuottavat jo suuret metsäteollisuuden yritykset, kuten Metsäliitto ja Stora Enso. Tutkimus vauhdittaa kehitystä. Luvassa on älypuurakenteita, jotka reagoivat kuormitukseen. Kehitetään myös puun ja muovin komposiitteja sekä uusia puukuitumateriaaleja.

Betonista kasvihuonepäästöjäEkologia painaa samaan suuntaan. Karjalainen muistuttaa, että Euroopan unionin ympäristövaatimukset rakennusmateriaaleille ja rakentamiselle tulevat voimaan Suomessa luultavasti vuosina 2015–2017. – Silloin puusta tulee ylivoimainen, hän sanoo.Perinteinen rakentaminen syö uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuottaa paljon ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Painon mukaan laskien noin puolet kaikista raaka-aineista menee Euroopassa rakentamiseen. Koko maailmassa betonin raaka-aineen sementin valmistus aiheuttaa 5–8 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

Puu nielee hiiltä Puu sen sijaan nielee hiiltä. Puurunkoseinä, joka on vuorattu puulla ja eristetty puukuidulla, varastoi hiilidioksidia noin 40 kiloa neliömetriä kohti nettona eli valmistuksen päästöjen vähentämisen jälkeen. Peltikaseteilla verhottu teräsrankaseinä vaikuttaa päinvastoin eli synnyttää päästöjä yli 40 kiloa. Sandwich-betonielementistä tulee yli sata kiloa. Sama suhde pätee betonitalon korjauksessa. Korjaaminen puulla sitoo hiilidioksidia, mutta tiili ja teräs lisäävät päästöjä. Vanhojen talojen korjaamisesta tuleekin nopeammin päästöhyötyä kuin uudisrakentamisesta, koska vuodessa uusiutuu vain yksi tai kaksi prosenttia rakennuksista. Puuta myös riittää. – Suomessa rakennetaan vuodessa noin 30 000 uutta asuntoa, joiden keskipinta-ala on 77 neliötä, Karjalainen sanoo. – Metsä kasvaa yhdessä päivässä puumassan, joka tarvittaisiin tämän määrän rakentamiseen, jos kaikki asunnot tehtäisiin puusta.Ehkä näemme senkin päivän, että meillä rakennetaan maailman paras puukerrostalo. Ympäristökeskuksen puisen toimistotalon, Synergian, suunnittelukilpailussa tuli jo voitto Suomeen.

Jospa puulähiö palaa poroksi

Entisajan puukaupungit tuhoutuivat aika ajoin tulipaloissa, mutta nykyisin suurten puutaloalueiden palot ovat epätodennäköisiä. Talot rakennetaan vähintään kahdeksan metrin päähän toisistaan, ja vesikatot tehdään paloturvallisesta materiaalista. Palokuntien tehokin on eri luokkaa kuin ennen.Lisäksi turvallisuutta parantaa automaattisten paloruiskujen eli sprinklereiden asentaminen. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan palovaroitin ja sprinkleri yhdessä estävät palokuolemat melkein kokonaan. Kokemusta on Suomestakin: Oulussa vuonna 2003 sattuneessa puukerrostalopalossa sprinklaus toimi hyvin ja pelasti asukkaan. Puumateriaalien kehitystyö parantaa paloturvallisuutta entisestään. Oululainen BT Wood on tuomassa markkinoille myrkytöntä palonestoainetta, joka levitetään puun pintaan teollisesti. – Käsitelty puu on käytännössä palamatonta, sanoo BT Woodin tutkimuspäällikkö Jari Kukkonen.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.