Puut kasvavat kerrostaloa korkeammiksi ja pysyvät pystyssä satoja vuosia. Mikä sitten estää rakentamasta puukerrostaloja?

Teksti: Kalevi Rantanen

Puut kasvavat kerrostaloa korkeammiksi ja pysyvät pystyssä satoja vuosia. Mikä sitten estää rakentamasta puukerrostaloja?

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2011Yhdysvalloissa ja Kanadassa puusta rakennetaan jopa kahdeksankerroksisia taloja, sanoo puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen, joka työskentelee Oulun yliopistossa ja Puuinfo Oy:ssä. Puukerrostaloja alettiin rakentaa Pohjois-Amerikassa yli sata vuotta sitten, aluksi maanjäristyskestävyyden takia. Kun osaamista kertyi ja mittoja standardoitiin, taloista tuli kilpailukykyisiä.Tähän mennessä korkein puutalo on kuitenkin nousemassa Pohjois-Norjan Kirkenesiin. Barentsin neuvoston toimistotaloon tulee kaksikymmentä kerrosta.

Kevyt ja hengittävä rakennusaineEnsimmäinen syy rakentaa puukerrostaloja on kysyntä. Tutkimusten mukaan suomalaisista valtaosa haluaa asua puutalossa, jos saa valita rakennusmateriaalin, ja samoin ajatellaan muuallakin. Puupinta hengittää, tasaa kosteutta ja tekee huoneilmasta miellyttävän. Puu johtaa huonosti lämpöä ja on siksi hyvä eriste.Lisäksi rakentamista helpottaa puun keveys. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan esimerkiksi Viikin puukerrostalot painavat neljä kertaa vähemmän kuin samankokoinen betonitalo ja viisi kertaa vähemmän kuin kivitalo.

Tapojen muuttaminen vie aikaaSilti kerrostaloja on metsäisessä maassamme rakennettu puusta mitättömän vähän, kolmisenkymmentä kappaletta. Korkeimmat ovat nelikerroksisia. Puukerrostalorakentaminen ei ehkä tullut viime vuosisadalla mieleen siksi, että metsäteollisuus ansaitsi niin hyvin sellulla ja paperilla. Toimintatapojen muutos on vienyt aikaa. Toisaalta puullakin on rajoituksensa rakennusmateriaalina. – Välipohjat ovat työläitä rakentaa puusta ja vaativat askeläänieristyksen takia usein betonipinnan, Karjalainen kertoo. – Puun pitkäaikaiskestävyyskin on heikompi kuin betonin, ja puinen julkisivu vaatii paljon huoltoa.

Standardointi nopeuttaaKymmenen vuotta sitten Suomi ja Ruotsi olivat puurakentamisessa suunnilleen samassa vaiheessa. Nykyisin melkein viidesosa ruotsalaisista kerrostaloista tehdään puusta.Nyt Suomessakin on alkanut tapahtua. Vireillä on useita puurakennuskohteita. On alettu standardoida puuelementtejä, mikä nopeuttaa rakentamista ja alentaa kustannuksia. Elementtejä tuottavat jo suuret metsäteollisuuden yritykset, kuten Metsäliitto ja Stora Enso. Tutkimus vauhdittaa kehitystä. Luvassa on älypuurakenteita, jotka reagoivat kuormitukseen. Kehitetään myös puun ja muovin komposiitteja sekä uusia puukuitumateriaaleja.

Betonista kasvihuonepäästöjäEkologia painaa samaan suuntaan. Karjalainen muistuttaa, että Euroopan unionin ympäristövaatimukset rakennusmateriaaleille ja rakentamiselle tulevat voimaan Suomessa luultavasti vuosina 2015–2017. – Silloin puusta tulee ylivoimainen, hän sanoo.Perinteinen rakentaminen syö uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuottaa paljon ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Painon mukaan laskien noin puolet kaikista raaka-aineista menee Euroopassa rakentamiseen. Koko maailmassa betonin raaka-aineen sementin valmistus aiheuttaa 5–8 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

Puu nielee hiiltä Puu sen sijaan nielee hiiltä. Puurunkoseinä, joka on vuorattu puulla ja eristetty puukuidulla, varastoi hiilidioksidia noin 40 kiloa neliömetriä kohti nettona eli valmistuksen päästöjen vähentämisen jälkeen. Peltikaseteilla verhottu teräsrankaseinä vaikuttaa päinvastoin eli synnyttää päästöjä yli 40 kiloa. Sandwich-betonielementistä tulee yli sata kiloa. Sama suhde pätee betonitalon korjauksessa. Korjaaminen puulla sitoo hiilidioksidia, mutta tiili ja teräs lisäävät päästöjä. Vanhojen talojen korjaamisesta tuleekin nopeammin päästöhyötyä kuin uudisrakentamisesta, koska vuodessa uusiutuu vain yksi tai kaksi prosenttia rakennuksista. Puuta myös riittää. – Suomessa rakennetaan vuodessa noin 30 000 uutta asuntoa, joiden keskipinta-ala on 77 neliötä, Karjalainen sanoo. – Metsä kasvaa yhdessä päivässä puumassan, joka tarvittaisiin tämän määrän rakentamiseen, jos kaikki asunnot tehtäisiin puusta.Ehkä näemme senkin päivän, että meillä rakennetaan maailman paras puukerrostalo. Ympäristökeskuksen puisen toimistotalon, Synergian, suunnittelukilpailussa tuli jo voitto Suomeen.

Jospa puulähiö palaa poroksi

Entisajan puukaupungit tuhoutuivat aika ajoin tulipaloissa, mutta nykyisin suurten puutaloalueiden palot ovat epätodennäköisiä. Talot rakennetaan vähintään kahdeksan metrin päähän toisistaan, ja vesikatot tehdään paloturvallisesta materiaalista. Palokuntien tehokin on eri luokkaa kuin ennen.Lisäksi turvallisuutta parantaa automaattisten paloruiskujen eli sprinklereiden asentaminen. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan palovaroitin ja sprinkleri yhdessä estävät palokuolemat melkein kokonaan. Kokemusta on Suomestakin: Oulussa vuonna 2003 sattuneessa puukerrostalopalossa sprinklaus toimi hyvin ja pelasti asukkaan. Puumateriaalien kehitystyö parantaa paloturvallisuutta entisestään. Oululainen BT Wood on tuomassa markkinoille myrkytöntä palonestoainetta, joka levitetään puun pintaan teollisesti. – Käsitelty puu on käytännössä palamatonta, sanoo BT Woodin tutkimuspäällikkö Jari Kukkonen.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.