Pitäisi aloittaa. Pitäisi saattaa loppuun. Mutta mistä motivaatio? Yhdysvaltalaisprofessori listasi tekijät, jotka enteilevät muutoksen onnistumista.

Riippuvuuksista irrottautuminen on vaikeaa. Addikti on voinut luvata kyynelsilmin, ettei hän koskaan enää juo. Toistuvien pettymysten jälkeen läheisten toivo muutoksesta kuitenkin murenee, ja he vetäytyvät henkisesti. Umpioituva juoppo kehittää yhä mielikuvituksellisempia syitä jatkaakseen samaan malliin. Ainoa pelastus saattaa olla selviytyneiden vertaisten tuki. Heitä eivät selittelyt hämää, ja addiktille onnistuneen kaverin esimerkki antaa toivoa: jos tuo, miksen minäkin.

Kukaties suurin kompastuskivi riippuvuuden hylkäämisessä on niin sanottu vainajan tavoite. Vainajat eivät tunnetusti enää juo, polta tai pelaa. He eivät shoppaile tai harrasta seksiä pakonomaisesti. Ei ole kovinkaan rohkaisevaa hävitä koko ajan vainajalle, ja toisaalta voi olla vaikea hahmottaa, miten paljon antoisampaa elämä ilman riippuvuutta olisi. Päinvastoin tuntuu, että siitä katoaisi viimeinenkin ilo.

Nuorten psykologiaan ja neuvontaan erikoistunut professori Fred J. Hanna yhdysvaltalaisesta Johns Hopkinsin yliopistosta kuvaa muutoksen seitsemää ennettä kirjassaan Vaikeat asiakkaat terapiassa. Miten edistää myönteistä muutosta (Edita 2009). Elämänmuutos onnistuu, jos ihminen

1 haluaa muutosta palavasti

2 sietää ahdistusta

3 tietää esteet

4 uskaltaa haastaa ongelman

5 ryhtyy tositoimiin

6 on toiveikas

7 saa tukea muilta ihmisiltä.

Hannan mukaan heikoimmat muuttumisen eväät on persoonallisuushäiriöisillä ja addikteilla, ja siksi he tarvitsevat napakkaa ja osaavaa tukea. Toisaalta hyvät muutostaidot hankkineet ihmiset pystyvät säätämään toimintaansa vaivattomasti.

Osaavillakin muuttujilla tuppaa kuitenkin olemaan vaikeuksia jollain elämänalueella. Yhdenkin muutosevään puuttuminen voi torpedoida muutoksen kokonaan tai vähentää sen laajuutta ja syvyyttä. Esimerkiksi työssään kurinalainen tutkija ei saa patistetuksi itseään lenkille tai ei syö niin terveellisesti kuin rakkaan työvireen ylläpitämiseksi kannattaisi.

Fiksukin joutuu ponnistelemaan

Jotta muutoseväiden merkitys kirkastuisi, otamme esimerkiksi opiskelija Jonnan, jonka pitäisi tehdä roikkumaan jäänyt lopputyö. Jonnalta puuttui varsinainen tarve (1) tekemiseen, kunnes koulu kannusti (7) ilmoittamalla, että työ on palautettava tiettyyn päivään mennessä. Toivoa (6) selviytymisestä loivat uutiset joidenkin samaan aikaan aloittaneiden opiskelukavereiden valmistumisesta.

Jonna päätti ryhtyä kirjoittamaan, mutta tyhjän paperin ahdistus (2) iski. Epätoivoisena hän kilautti Juliukselle, joka oli juuri palauttanut pitkään jumittaneen lopputyönsä. Jumi syntyi uskomuksesta (3), että jos todella on omalla alallaan, työn pitäisi hoitua helposti ja ennätysajassa.

Koska työ tökki ja vaati ponnisteluja, Julius pelkäsi kuollakseen soveltumattomuutensa paljastumista. Onnekseen hän sattui lukemaan artikkelin Epäonnistu taitavasti (Tiede 1/2006, s. 41-42). Oli huojentavaa kuulla, että fiksunkin pitää pinnistellä töittensä eteen.

Ratkaisevan sysäyksen tekemiseen Julius sai, kun hän kuuli tutkijakonkarin naureskelevan kahvipöydässä: "Ensimmäinen harjoitustyö, gradu, väikkäri, avioero ja omakotitalon rakentaminen menevät vähän niin ja näin, mutta seuraavat sujuvat jo rutiinilla." Mikä tahansa hoituu, kunhan sen pilkkoo pienemmiksi etapeiksi.

Tämän rohkaisemana Jonnakin pilkkoi mielessään urakkansa "kilon palasiin", jolloin se näytti jo hallittavammalta.

On tärkeää sitoutua

Pian Jonna kuitenkin huomasi tuijottavansa telkkarista Täydellisiä naisia ja muita saippuasarjoja. Lopputyön tilastohommat, lähteiden merkitsemiset ja muut rutiinit tuntuivat luotaantyöntäviltä. Mitä hyötyä tuollaisesta rämpimisestä olisi oikean työn kannalta?

Jonna päätti lähteä sohvan pohjalta edes jujutsusalille. Siellä hän tapasi Elmerin, ja puhe kääntyi zeniläiseen ajatteluun. Elmerin mielestä täysi sitoutuminen tekemiseen ilman odotusta tuloksesta on hyvä asenne. Jonna katsoi Elmeriä hitaasti. Lähdeluettelon laatimiseen sitoutuminen ilman lupausta valmistumisesta? Ei todellakaan kiinnosta.

Jonnan epäily innosti Elmeriä selittämään, että länsimaissa ollaan arvo-ohjautuvuuden sijasta turhan päämääräkeskeisiä. "Ajatellaan vaikka sun lopputyötä. Jos sä tähtäät vain päämäärään eli hyväksyttyyn lopputyöhön, lähdeluettelon laatiminen on turha riesa ja hidaste. Yhtä takkua. Mutta jos sä oikeesti arvostat oppimista ja uskot, että minkä tahansa asian oppiminen on hyödyllistä ja kivaa, sä uppoudut selvittämään, mitä uutta ja ihmeellistä lähdeluettelon laatimisesta voi löytyä. Arvaa, kummalla asenteella lopputyö tulee nopeemmin valmiiks?"

Kotimatkalla Jonna keksi verrata haluttomuuttaan siihen, että joutuisi siivoamaan pitkään laiminlyömänsä asunnon. Kun tietää, missä on jumittanut ja miksi (3), löytää pahimmat villakoirat tai likakerrokset. Siitä eteenpäin pelkkä ajattelu ei sitten enää riitäkään. Talo ei tule puhtaaksi puhumalla siisteyden tärkeydestä.

Lopuksi pitää vain rutistaa

Oman tilanteensa haastaminen (4) voi olla passiivista tai aktiivista. Passiivinen hyväksyjä päättää olla välittämättä talon likaisuudesta. Aktiivinen hyväksyjä myöntää, ettei kotiapulaista ole eikä kotvaan tule, joten on itse tartuttava imuriin ja rättiin.

Jonna halusi muodollisen pätevyyden ja päätti tehdä työn - tuli mitä tuli. Nyt tai ei koskaan. Jos tulos palaa bumerangina takaisin, sitten korjataan, mutta kesken ei jätetä.

Rutistuksen toteuttamista (5) voi verrata möykkäbussin kuljettamiseen. Heti kun nostat kytkimen, alkaa sisäinen pajatus: "Tää on sulle liian iso juttu. Sä et ikinä saa tätä ajoissa aikaseks. Sä vaan munaat ittes ja tyhmyytes paljastuu. Häpeisit ittees. Tää on tylsää. Katotaan mieluummin telkkarii. Tehdään jotain kivempaa."

Sisäinen vastustus tietysti voimistuu, jos läheiset liittyvät samaan kuoroon. Sosiaalinen tuki (7) on joskus negatiivista eli muutosta kahlitsevaa.

Teatteriharrastuksen ansiosta Jonna osasi suhtautua "mörköoopperaan" huumorilla. Hän tunsi suuriäänisimmät sisäiset sankarinsa ja oli jopa säveltänyt niiden mankumisille hauskan melodian. Jonna tiesi, että epäonnistumisen kauhun kohtaaminen silmästä silmään saa sen kutistumaan terävöittäväksi kihelmöinniksi, joka antaa mukavasti puhtia.

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Lähteinä myös:Russ Harris, ACT made simple (New Harbinger Publication 2009)
Juhani Laakso, Mielen taito. Vapauta ajatuksia - kehitä tunteita (Kirjapaja 2009)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018