Viime vuosina on pelätty terrorismia ja luonnononnettomuuksia. Nyt pelätään lintuinfluenssaa. Joskus riskit toteutuvat, joskus eivät. Vaikket voi estää kaikkea, voit vaikuttaa reagointiisi. Ryhdy viilipytyksi, josta muut ottavat mallia.


Nyt pelätään lintuinfluenssaa. Joskus riskit toteutuvat, joskus eivät.
Vaikket voi estää kaikkea, voit vaikuttaa reagointiisi.
Ryhdy viilipytyksi, josta muut ottavat mallia.




Uhkaan varautuminen vaatii monipuolista ja rauhallista harkintaa. Itse kriisitilanteessa tarvitaan puolestaan keskittynyttä toimintaa. Poliisi- ja pelastuspsykologi Lasse Nurmi kertoo kirjassaan Kriisi, pelko, pakokauhu (Edita 2006) proomuyhdistelmä Finn-Balticin konepäälliköstä, joka oli laatinut selviytymissuunnitelman proomun kaatumisen varalta. Vuonna 1990 proomu kiepsahtikin ympäri myrskyssä, jolloin konepäällikön neuvokkuuden ansiosta hän ja yliperämies selvisivät hengissä laivan ilmataskussa. He pääsivät turvaan, kun pelastajat kovasta aallokosta huolimatta saivat tehdyksi laivan pohjaan reiän.

Riskien arviointi ei ole miellyttävää eikä kiitollista puuhaa. Nurmi kertoo, että joulun 2004 tsunamin edellä Thaimaassa oli koolla säätieteilijöiden konferenssi, jonka osallistujat kuulivat tuoreeltaan maanjäristyksestä.

Säätieteilijät aavistelivat tsunamia mutteivät uskaltaneet julkistaa varoitusta. Mahdollisen tsunamin iskuvoimaa ei nimittäin voi tietää, eikä turismia haluttu häiritä. Jos säätieteilijät olisivat tehneet väärän hälytyksen, he olisivat joutuneet noloon asemaan tarpeettoman hysterian lietsojina.

Tartuntatautien asiantuntijat ovat Thaimaassa kokoontuneiden säätieteilijöiden kanssa samassa kiipelissä. Kukaan ei voi etukäteen tietää, muuntuuko lintuinfluenssa ihmisestä toiseen tarttuvaksi ja jos muuntuu, milloin. Lintuinfluenssan sijasta seuraavan pandemian saattaa yhtä hyvin aiheuttaa sars tai jokin kokonaan uusi tauti.

Toisten mielestä riskeistä on hyvä tiedottaa, jotta taudin karatessa tartuntoja saadaan ehkäistyksi tai edes hidastetuksi. Jotkut puolestaan pelkäävät, että tieto ahdistaa ihmisiä ja voi johtaa tuhoisaan paniikkiin. Niinpä jotkin hallitukset ovat päättäneet olla kertomatta riskeistä, jottei syntyisi pakokauhua eikä turistien rauha häiriintyisi.

Riskit eivät kuitenkaan katoa, vaikka pään panisi kuinka syvälle pensaaseen. Kahdeksan vuotta Vietnamissa sotavankina ollut amerikkalainen amiraali Jim Stockdalen kiteyttää selviytymisasenteen paradoksin: vaikka tilanne näyttäisi kuinka pahalta, keskity selviytymiseen ja kohtaa kulloisenkin todellisuuden julmimmatkin tosiasiat, mitä ne sitten ovatkin.


Arvioi todellinen riski

Riskien todellisen suuruuden arviointi on alkukankeuden jälkeen tyynnyttävää aivojumppaa. Siinä nimittäin huomaa, että meillä on luontainen taipumus yliarvioida sellaisia uhkia, joiden toteutumisen vakavat seuraukset voimme kuvitella elävästi.

Ennen vuoden 2004 tapaninpäivää moni aliarvioi tsunamin riskin, koska ei ollut kuullutkaan ilmiöstä mitään. Tuhon televisiosta tai paikalla nähnyt on nyt taipuvainen yliarvioimaan riskin. Myös vakaviin tauteihin sairastumisen todennäköisyys yliarvioidaan varsin reippaasti. Mökin mummo saattaa lopettaa pikkulintujen ruokinnan lintuinfluenssan pelossa mutta jättää ottamatta vuotuisen influenssarokotuksen, vaikka tavallinen influenssa on mummolle todennäköisempi ja siksi vakavampi uhka. Tavalliseen influenssaan kuolee meillä jopa 1 500 ihmistä talvessa, suuri osa juuri vanhuksia.

Uhkan läheisyys ja vaikutus omiin tulevaisuudensuunnitelmiin houkuttaa yliarvioimaan riskejä ainakin hetkellisesti. Vesilinnun kuolema Kiinassa ei heiluta arkea Suomessa, mutta lintuinfluenssaan kuolleen joutsenen löytyminen mökkijärven rannalta voi johtaa broilerin hylkäämiseen kyläkauppiaan pakastealtaaseen. Epävarmuuden aiheuttaman ahdistuksen minimoimiseksi noudatetaan orjallisesti ohjetta, että kuolleeseen lintuun ei pidä koskea.

Meillä on myös taipumusta pelätä sitä, mistä mediassa puhutaan - ja mediassa puhutaan usein siitä, mitä salaa pelkäämme. Ei siis ihme, jos pelko nolosta yli- ja alireagoinnista kaihertaa.


Ole ryhmän neuvokas jäsen

Epävarmoissa tilanteissa haemme fiksun suhtautumisen vihjeitä seuraamalla asioista perillä olevien ihmisten käytöstä. Jos lääkärit tai lintubongarit ryntäävät apteekkiin ostamaan itselleen ja läheisilleen Tamiflu-lääkettä, tilanne koetaan uhkaavaksi, vaikka viralliset asiantuntijat sanoisivat mitä.

Ideoiden ja uudistusten leviämisen tutkimiselle omistautunut New Mexicon yliopiston viestinnän professori Everett M. Rogers vahvisti kirjassaan Diffusion of Innovations (Free Press 1983), että tiedotusvälineiden tai asiantuntijoiden tuottamaan tietoon ei uskota sellaisenaan, vaan esitetyn tiedon painoarvoa tulkitaan omassa viiteryhmässä. Esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä päätellään, onko pandemian tai tavallisen influenssakauden puhjettua asiallista kulkea pieni käsihuuhdepullo taskussa vai olisiko sellainen hätävarjelun liioittelua.

Korkeasaaren paviaanilauman tapaan jokaisessa ihmisryhmässä on paikallinen Repe, joka mielipidejohtajan arvovallalla asettaa ryhmän normin. Jos Repe sattuu olemaan reteätä tyyppiä, tosimiehen maineessa olevan ei sovi puhdistaa käsiään julkisesti edes vessareissulla.

Asiakeskeisempi vaikuttajayksilö voi minimoida riskejä välttämällä kättelyä, kun hänellä itsellään tai toisella on flunssa. Hän uskaltaa häpeämättä desinfioida kädet, jos hän on tullut kaivaneeksi nenäänsä. Ryhmän neuvokas jäsen on kullan arvoinen, kun yleisiä turvaohjeita ryhdytään soveltamaan käytännön arkeen.


Laadi selviytymissuunnitelma

Vaikka yksittäisen uhan riski saattaa olla pieni, pelko voi silti jäädä vaivaamaan. Sitkeästä pelosta pääsee helpoimmin eroon käymällä pahimman mahdollisuuden mielessään läpi ja suunnittelemalla selviytymistään.

Israelilainen kriisiterapeutti Ofra Ayalon toteaa kirjassaan Selviydyn! (Gummerus 1995), että varsinkin läheisen ihmisen kuolema aiheuttaa vähemmän ahdistusta valmistautuneelle kuin valmistautumattomalle lapselle. Koska sama yllätysperiaate pätee aikuiseen, pelkääjän kannattaa laatia yksityiskohtainen suunnitelma pelätyn tilanteen varalle, aivan kuten kaatuneen proomun konepäällikkö teki.

Huolehtivainenkin voi nauttia laivaristeilystä, kun heti alkuun käy tarkistamassa paitsi tax free -myymälän paikan myös lähimmän pelastuslautan sijainnin. Mahdollisen hälytyksen sattuessa on helppo säilyttää rauhallisuutensa ja auttaa toisia, kun tietää etukäteen, mihin tulee mennä ja kuinka toimia.

Paniikkiin vievä paine = tilanteen monimutkaisuus x epävarmuus x kiire. Pelastusaseman sijainnin selvittäminen yksinkertaistaa tilannetta ja vähentää epävarmuutta ja aikapainetta, koska aikaa ei kulu hortoilemiseen sinne tänne.

Ihmisten kyky sietää painetta vaihtelee suuresti. Joku joutuu "paniikkiin", jos aamupuuro palaa pohjaan. Vaikka kenestäkään ei voi tulla kriisitilanteita määrättömästi kestävää James Bondia, jokainen voi suojata itseään ja muita onnettomuuden lisävahingoilta parantamalla osaamistaan ja paineensietokykyään. Kun vähennät yhtä tai useampaa painetekijää, lisäät mahdollisuutta säilyttää rauhallisuus, joka riittää selviytymiseen.

Aktiivinen toimintaan valmistautuminen on jo puoli selviytymistä. Kun mieltää itsensä auttajaksi, ei tunne itseään passiiviseksi uhriksi eikä avuttomuudentunne pääse nakertamaan voimavaroja. Harjoitustilanteessa menestyminen rohkaisee kehittämään uusia taitoja, jotka auttavat toimimaan tehokkaasti vielä stressaavammissa tilanteissa.


Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa.
Tuoreimmat tiedot lintuinfluenssan riskistä Kansanterveyslaitoksen nettisivuilta:
www.ktl.fi (ks. Tietoa terveydestä, Infektiotaudit).


Ota rauhallisesti

Stressiin voi hankkia helpotusta eri tavoin. Kriisiterapeutti Ofra Ayalon on luonut näistä tavoista mallin, jota hän kutsuu nimellä Basic Ph. Olen kääntänyt sen Basic-muistisanan muotoon Fiksut.
- Fyysinen tapa selviytyä ahdistuksesta on esimerkiksi runsas liikunta, halonhakkuu, saunominen tai nukkuminen.
- Ihmisten, varsinkin läheisten luo hakeutuminen, tuen vastaanottaminen tai jonkin tehtävän ottaminen ryhmässä vähentää ahdistusta tehokkaasti.
- Kuvittelu, ajattelu ja luovuus auttavat suhteuttamaan asioita. Esimerkiksi tukalan tilanteen näkeminen pienenä mustana pisteenä elämän kirjavalla polulla auttaa selviämään pahimman yli.
- Selvittelyssä luodaan strategioita, joihin kuuluvat esimerkiksi tiedon keruu, ongelmanratkaisu, oman suunnan
etsiminen, sisäinen keskustelu ja toimien tai toiveiden tärkeysjärjestyksen listaaminen.
- Uskoon, ideologiaan tai arvojärjestelmään turvautuva saa tukea, ja arvoista ponnistava vastuunkanto antaa merkitystä elämälle.
- Tunteiden ilmaiseminen itkien, nauraen, kertoen, piirtäen tai esimerkiksi musiikkiin tanssien keventää oloa.
Jokaisella ihmisellä on oma lempikeinonsa, mutta koska elämäntilanteet ovat erilaisia, kukin tapa voi joskus olla tarpeen.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.