Naisen orgasmille on intohimoisesti haettu evolutiivista selitystä, mutta mitä ilmeisimmin se on samanlainen alkionkehityksen sivutuote kuin miehen nänni. Mukava, mutta biologisesti viraton.


mutta mitä ilmeisimmin se on samanlainen alkionkehityksen sivutuote
kuin miehen nänni. Mukava, mutta biologisesti viraton.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006



Naisen orgasmi hämmentää. Siinä missä miehen laukeamisella on ilmiselvä biologinen tarkoitus - se ampuu siittiöt matkaan kohti munasolua - naisen orgasmin olemassaoloon ei ole löytynyt käypää evolutiivista perustaa.

Etsitty on ja ehdokkaita tarjottu. Suosituimman näkemyksen mukaan orgasmi tavalla tai toisella lujittaisi naisen suhdetta mieheensä ja kasvattaisi näin parin lapsikatrasta. Toisen paljon kannatetun ajatuksen mukaan orgasmisupistelu toimisi ikään kuin hydraulisena pumppuna, joka imisi siittiöt kohtuun ja siten parantaisi hedelmällisyyttä - ja mahdollistaisi jopa parhaan sperman valinnan.

- Teorioita riittää, mutta ongelmana on, ettei tiede ole kyennyt näyttämään niitä toteen. Ei ole pitävästi osoitettu, että orgasmi vaikuttaisi naisen lisääntymiseen tai hedelmällisyyteen millään tavoin, sanoo Indianan yliopiston biologian professori Elisabeth A. Lloyd, joka kirjassaan The Case of Female Orgasm ruotii 21 orgasmiselitystä - ja tyrmää ne yhtä lukuun ottamatta tieteellisesti hatarina.


Kulttuuri ruokkii kuvitelmia

Lloydin mukaan teorioista näkyy, että naisen orgasmille haetaan väen vängällä samanlaista evolutiivista tarkoitusta kuin on miehen orgasmilla. Paineita lisää se, että nimenomaan naisen orgasmiin liittyy uskomattoman vahvoja kuvitelmia.

- Kulttuurimme - eritoten populaarikulttuurimme - ruokkii sitkeästi muun muassa uskomusta, jonka mukaan naisen kuuluu saada orgasmi sukupuoliyhteydessä, Lloyd korostaa sähköpostihaastattelussa.




Mikä orgasmi on?


Eri alojen tutkijat määrittelevät orgasmin hieman eri tavoin, mutta useimpien mukaan siihen kuuluu
- neljä vaihetta: seksuaalinen kiihottuminen, jännityksen voimistuminen, kliimaksi eli purkautuminen ja palautuminen
- sukupuolielinten ja lantion lihasten sensomotorisia refleksejä, joihin yhdistyy voimakkaita mielihyväaaltoja
- kemiallisia muutoksia, jotka kohottavat mielihyvää tuottavien hormonien ja neuropeptidien, kuten oksitosiinin, prolaktiinin ja endorfiinien, pitoisuutta.





Luuloista turhaa murhetta

Orgasmin puute yhdynnässä ei ole outoa ja omituista, vaan ihan luonnollinen asia.

- Vain neljännes naisista yltää aina yhdynnässä orgasmiin, ja kolmannes saa sen vain ani harvoin,  Lloyd summaa ja huomauttaa, että ensin mainittuihin on laskettu mukaan myös ne, joilta kliimaksi onnistuu ainoastaan silloin, kun myös klitorista kosketellaan.

Tästä huolimatta yleinen kuvitelma on, että nainen, joka ei saa orgasmia yhdynnässä, on jollakin lailla vajavainen.

- Miten kummassa kolme neljästä naisesta voisi olla viallisia? Lloyd äimistelee. Hänen mukaansa turha luulo on aiheuttanut turhaa murhetta miljoonille.


Mantelitumake hiljenee

Groningenin yliopistossa Hollannissa työskentelevä Gert Hostege on uskaltautunut tutkimaan, mitä naisen aivoissa tapahtuu orgasmin aikana.

Hostege värväsi laboratorioonsa 13 heteropariskuntaa ja seurasi naisten aivojen toimintaa PET-laitteella eri tilanteissa. Ensin nainen näytteli saavansa orgasmin. Sitten mies hyväili kumppaninsa klitorista. Viimeisessä kokeessa stimulointi jatkui orgasmiin asti.  

Ilmeni, että orgasmin näytteleminen ei aiheuttanut aivoissa kummoistakaan reaktiota. Sen sijaan klitoriksen koskettelu hidasti aineenvaihduntaa mantelitumakkeessa, ja orgasmin hetkellä moni muukin aivoalue tyyntyi.

Koska mantelitumake säätelee muun muassa pelkoa ja ahdistusta, osa tutkijoista tulkitsee tulosta evolutiivisesti: seksin aikana aivot kytkevät tunteet pois päältä, jotta lisääntyminen ja lajin säilyminen varmistuu.

- Yksittäisten PET-kuvien pohjalta on mahdoton esittää evolutiivisia päätelmiä, Lloyd kuittaa. - On toki romanttista ajatella, että pelottomuus saisi naisen haluamaan seksiä, vaikka leijonat kiertelisivät ympärillä, mutta eiköhän luonnonvalinta olisi ajanut tällaisen ominaisuuden nopeasti sukupuuttoon, hän pohtii.


Jotkut tarjoavat geenejä

Naisen orgasmin ja suvunjatkumisen kytköstä haetaan myös tutkimuksista, joiden mukaan orgasmiherkkyys on osittain geeneissä. Viime aikoina on vedottu esimerkiksi brittiläisen Tim Spectorin kaksostutkimukseen, jossa lähes 3 000 identtistä ja epäidenttistä siskosta kuvaili yhdynnän ja masturboinnin aikaisia orgasmikokemuksiaan.

Naisista 14 prosenttia ei saanut orgasmia millään lailla, 16 prosenttia ei yltänyt siihen yhdynnässä, ja 14 prosenttia saavutti sen aina. Identtisten ja epäidenttisten kaksosten kokemusten samankaltaisuudet ja erilaisuudet osoittivat, että yhdynnän aikaisesta orgasmialttiudesta geenit selittävät 34 prosenttia. Masturbointiorgasmeissa geenien vaikutus on vieläkin suurempi: 45 prosenttia.

Elisabeth Lloydin mukaan Spectorin tuloksista ei löydy tukea naisen orgasmin biologisuudelle, päinvastoin: ne osoittavat, että naisen orgasmi ei ole ominaisuus, josta olisi etua luonnonvalinnassa. - Jos sillä olisi lisääntymisessä jokin ratkaiseva tehtävä, orgasmikyvyttömät olisivat hävinneet maapallolta aikaa sitten.




Näitäkin on tarjottu


Naisen orgasmista on olemassa ainakin 21 teoriaa. Useimmat pyörittelevät eri tavoin jotakin seuraavista tehtävistä:
- auttaa parinvalintaa
- lujittaa parisuhdetta
- saa naisen tyytymään yhteen mieheen
- saa naisen huolehtimaan miehestä
- osoittaa miehelle naisen olevan tyytyväinen
- edistää miehen orgasmia
- mahdollistaa selektiivisen abortin
- ehdollistaa yhdyntään ja siten myös lisääntymään
- imee siittiöt kohtuun
- edistää spermakilpailua.


Vain fantastinen bonus

Ruotimistaan orgasmiselityksistä Lloyd hyväksyy yhden. Sen on esittänyt Kalifornian Santa Barbaran yliopiston antropologian professori Donald Symons.

Symonsin mukaan naisen orgasmilla ei ole mitään biologista tarkoitusta, vaan se on samanlainen jäänne alkionkehityksen alkuvaiheesta kuin miehen nänni.

- Miehellähän on nännit siksi, että naiset tarvitsevat nännejä imettääkseen lapsiaan. Ne alkavat rakentua ennen kuin alkio erilaistuu tytöksi tai pojaksi, joten pojat saavat pitää ne hyvänään, Lloyd selittää.

Naisen orgasmi on samaa perua. Koska orgasmissa laukeava penis on luonnonvalinnassa osoittautunut oivalliseksi miehen suvunjatkamisvälineeksi, naisille jää yhteisen alkionkehityksen muistoksi sen miniversio, klitoris. Se on hermottunut kuin penis ja tuottaa siksi samanlaisia seksuaalisia tuntemuksia.
- Orgasmi on siis naiselle vain fantastinen bonus, Lloyd kiteyttää.


Etu on ja pysyy

Naisen orgasmin suloista turhuutta tukevat tutkimukset muista kädellislajeista. Esimerkiksi makakinaaraat saavat orgasmeja mutta yleensä vain toisten naaraiden kanssa - tämän tuskin voi väittää edistävän raskaaksi tuloa.

Miten sitten on: jos naisen orgasmilla ei ole biologista merkitystä, katoaako se joskus luonnonvalinnan myötä?

- Ei huolta. Miehen orgasmi on niin olennainen lajin säilymisen kannalta, että naiset saavat kyllä pitää omansa, Lloyd lupaa.



Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018