Ennen naisen oli vaikea päästä opintielle, mutta tähtitieteilijöissä oli silti lahjakkaita naisia. Vaikka uran esteet ovat hälvenneet, luonnontieteet potevat naisvajetta.



Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2008

Tähtitieteen historiasta löytyy esikuvia nuorille naisille. Kyse on täysverisistä sankareista, jotka ovat poikkeuksellisen älykkäitä, rohkeita ja määrätietoisia, eivätkä he anna taloudellisen asemansa määrätä elämänsä suuntaa.

Nämä uskalikot tutkivat tähtiä aikaan, jolloin naisia ei hyväksytty korkeimpiin opinahjoihin eikä tähtitorneja pidetty kauniimmalle sukupuolelle sopivina paikkoina.

Nyt eurooppalaisen naistutkijan uran tiellä ei ole käytännön esteitä. Siitä huolimatta akkaväki ei jyllää tutkijan viroissa.


Laskureista tuli tutkijoita

Maailman ensimmäinen palkattu naistähtitieteilijä oli englantilainen Caroline Herschel. Äitinsä kuoltua vuonna 1772 hän siirtyi veljensä Williamin taloudenhoitajaksi.

Kun Yrjö III nimitti Williamin 1782 hovin tähtitieteilijäksi, Caroline alkoi toimia tämän apulaisena myös observatorion puolella. Viisi vuotta myöhemmin hän sai kuninkaalta vuotuisen "eläkkeen" tähtitieteen harjoittamiseen. Hän työskenteli tutkijana vielä 20 vuotta veljensä kuoleman jälkeenkin.

Yhdysvaltalainen Henrietta Leavitt puolestaan aloitti apulaisena Harvard Collegen observatoriossa, jossa matalapalkkaisia naisia käytettiin ajan tapaan "laskukoneina".

Leavittista kehittyi kuitenkin tutkija. Hänelle olisi todennäköisesti myönnetty Nobelin palkintokin, mutta hän kuoli 1921 vain 53-vuotiaana. Leavitt nimittäin keksi muuttuviin tähtiin, niin sanottuihin kefeideihin, perustuvan etäisyyden mittausmenetelmän. Sen avulla tunnetun universumin mittakaava laajeni sadasta valovuodesta kymmeneen miljoonaan.

Monista muistakin laskijanaisista tuli huippututkijoita. Yhdysvaltalainen, myös Harvardissa työskennellyt Annie Cannon oli yksi heistä. Hän loi uransa spektriluokittajana ja luokituksen kehittäjänä. Cannon ehti saada professuurin 1941, kolme vuotta ennen kuolemaansa.


Ennen törmättiin esteisiin

Leavittin ja Cannonin aikana naisten uran tiellä oli konkreettisia vastuksia.

Yliopistoon ei juuri naisia huolittu, ja jotkut jopa pukeutuivat miehiksi päästääkseen opintielle. Tunnettu Princetonin yliopisto hyväksyi naiset tähtitieteen jatko-opiskelijoiksi vasta 1975!

Suomessakin yliopistoon aikovien naisten piti aina vuoteen 1901 asti hakea poikkeuslupa, joka vapautti tulevan opiskelijan sukupuolestaan. Kollegat irvailivat naisille peittelemättä, ja uhkana oli sekin, ettei uraa jatkava nainen "päässyt" naimisiin.

Onni onnettomuudessa kuitenkin oli, että takavuosina tiedettiin, millaisia uudistuksia vaatia.

Tilastot kertovat, että naistutkijoilla on ilmeisesti sukupuolensa takia uraongelmia nykyäänkin. Suunnilleen puolet Euroopan uusista tohtoreista on näet naisia, mutta professoreista vain 15 prosenttia. Suomessa asiat ovat hieman keskiarvoa paremmin: professoreista 21 prosenttia on naisia. Luonnontieteissä luku on kuitenkin alhaisempi.

Mutta nyt naistutkijoiden ongelmien syitä ei enää voi entiseen tapaan osoittaa sormella, ja ilman yhteisiä, konkreettisia tavoitteita parannuksia on vaikea saavuttaa.


Esikuva antaa suunnan

Kesäkuussa naistutkijoiden verkosto EPWS, European Platform of Women Scientists, kokoontui Liettuassa. Toistasataa eurooppalaista tutkijanaista pohti Vilnassa muun muassa, miten naisia saataisiin lisää luonnontieteisiin ja tekniikkaan.

Tanskalainen tähtitieteilijä Anja Andersen tunnetaan aktiivisena tieteen popularisoijana ja naisasianaisena. Hänen mukaansa tilastot viittaavat siihen, että joko tutkijan ura ei kiinnosta naisia tai heillä on valintakriteerien takia pienempi todennäköisyys saada professuureja.

Toinen tanskalainen tähtitieteilijä, joka on aktiivinen Euroopan unionin ja kansainvälisen tähtitieteilijäunionin naisasiaa ajavissa komiteoissa on Birgitta Nordström.

- Naiset yksinkertaisesti valitsevat jonkin muun kuin yliopistouran. Tämä saattaa vakavasti vaarantaa naisopiskelijoiden saamisen fysikaalisiin tieteisiin.

Monet feministit arvelevat, että tytöt saataisiin tutkijanuralle roolimalleilla. Ovatko esikuvat sitten tärkeitä vielä yliopistossakin?

Kyllä, vastaavat Nordström ja Andersen. He painottavat, että roolimallien joukossa on oltava pitkälle päässeitä naisia. - Muutoin opiskelija saattaa ajatella, ettei huipulle pääsy ole mahdollista.


Suomalaisilla huippumalli

Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä meillä on tähtitieteilijöiden pienestä lukumäärästä huolimatta hyvä roolimalli myös naisopiskelijoille, todellinen huippu. Hän on vuonna 2001 kuollut Liisi Oterma.

Oterma oli 1955 ensimmäinen naispuolinen Suomessa vihitty primustohtori. Hän oli niin ikään ensimmäinen tähtitieteestä väitellyt nainen koko maassa.

"Valitettavasti emme saaneet kuvaan tohtori Liisi Otermaa, miellyttävää ja vaatimatonta tiedenaista, joka turkulaisten toimittajien mukaan välttelee kameraa kuin alppikauris", kirjoittaa Savon Sanomat 1961.

Neljä vuotta myöhemmin Oterma valittiin Turun yliopiston tähtitieteen professoriksi. Näin hänestä tuli maamme ensimmäinen naispuolinen professori fysikaalisissa tieteissä. Varsinainen uranuurtaja siis.

Kun aloin opiskella tähtitiedettä, Liisi Oterma oli siirtymässä eläkkeelle, mutta hänestä ehti tulla esikuvani. Ihailin hiljaista, pätevää naista, jonka työ komeettojen, asteroidien ja optiikan parissa tunnettiin ulkomaita myöten. Epäilemättä häntä ihailivat myös miesopiskelijat.


Metsähovissa nyt naisvalta

Turun yliopiston Tuorlan observatorion perustaja Yrjö Väisälä kannusti naisia tutkijoiksi. Oterman hän houkutteli alalle harjoitustöistä.

Hän sai myös Hilkka Rantaseppä-Heleniuksen tutkijan uralle. Ennen tämän kuolemaa 1975 Tuorlan tutkijoista puolet olikin naisia. Toisaalta tutkijoita oli vain neljä, joten yksikin riitti muuttamaan sukupuolten välistä tasapainoa tuntuvasti.

Suomessa on naisvaltainen tähtitieteen yksikkö nykyisinkin. Sellainen on Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasema, jossa universumia tutkitaan radioaalloin.

- Puolet meistä on naisia. Myös kaikki kolme vanhempaa tutkijaa, toteaa tutkimusaseman johtaja Merja Tornikoski.

- Naisvaltaisuus on sattumaa. Voi olla, että naisopiskelija rohkaistuu tälle alalle, kun tutkimusryhmässä on muitakin naisia. Minusta sukupuolta olennaisempaa kuitenkin on, miten tutkijoiden henkilökemiat toimivat, Tornikoski sanoo.

Hän sanoo tuntevansa olonsa aina vaivautuneeksi, kun oletetaan, että nainen ajattelee asioita naisnäkökulmasta. - En ole yhtään sen tyypillisempi nainen kuin olen tyypillinen ruskeatukkainen.


Lukuvinkki koululaisille:
Mabel Armstrong, Women Astronomers. Reaching For the Stars (Stone Pine Press 2008)


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Joka seitsemäs tähtitieteilijä on nainen




-  Kansainvälisessä tähtitieteilijäunionissa (IAU:ssa) on 9 658 jäsentä. Heistä naisia on 13,5 %.

- Suomalaisia jäseniä on 63. Heistä on naisia 14,3 %

Tieteiden huipulla miesvalta


Taulukossa on naisten osuus prosentteina tutkinnon suorittaineista tai ammatissa toimivista. Kato käy, kun professoriksi edetään.








Alue / Uran vkoko


Eurooppa aihe


Suomi 


koko Eurooppa: luonnontieteet ja tekniset alat


1. tohtorin tutkinto 


43


43


34


2. nuori tutkija 


42


53


30


3. tutkija
 


32


47


23


4. professori


15


21


9


http://ec.europa.eu/research/science-society/pdf/she_figures_2006_en.pdf
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018