Egyptin uuden valtakunnan viides hallitsija naamioitui mieheksi, koska pelkäsi paljastuvansa naiseksi. Vielä mitä! Hatšepesut käytti leukapartaa ja muita kuninkaan tunnuksia harkitusti. Ne osoittivat, että hän hallitsi täysin faraon valtuuksin faraoiden jumalallisessa jatkumossa.

Myyttien takana -sarja:

Teksti :Jaana Skyttä

Egyptin uuden valtakunnan viides hallitsija naamioitui mieheksi, koska pelkäsi paljastuvansa naiseksi. Vielä mitä! Hatšepesut käytti leukapartaa ja muita kuninkaan tunnuksia harkitusti. Ne osoittivat, että hän hallitsi täysin faraon valtuuksin faraoiden jumalallisessa jatkumossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2008

Eletään 1500-luvun vaihdetta ennen ajanlaskumme alkua. Farao Thutmosis I:lle ja kuningatar Aahmekselle on juuri syntynyt tytär. Pikku prinsessa saa nimekseen Hatšepesut. Vartuttuaan hän hoitaa tärkeää kulttivirkaa pääkaupungissa Thebessa, ja lopulta hänestä tulee pääjumala Amenin jumalallinen puoliso. Pian hänestä tulee kuningatar, kuninkaan suuri puoliso. Hatšepesut näet avioituu uuden hallitsijan, velipuolensa Thutmosis II:n, kanssa. Farao ei kuitenkaan ole kovin onnekas. Hän kuolee oltuaan vallassa vain kolme vuotta. Pariskunnalla on tytär, Neferure, mutta kruununperijän pitäisi olla miespuolinen. Ratkaisu löytyy haaremista. Thutmosiksella on erään sivuvaimonsa kanssa poika, joka nostetaan kruununperijäksi. Tämä on kuitenkin vasta lapsonen, ja sijaishallitsijaksi asetetaan äitipuoli Hatšepesut. Muutaman vuoden kuluttua Hatšepesut kruunauttaa itsensä faraoksi. Poika, Thutmosis III, on lähetetty Karnakin temppeliin kouluttautumaan papiksi. Virallisesti äiti- ja poikapuoli ovat  hallitsijakumppaneita, mutta käytännössä valtikkaa pitää Hatšepesut.

Kuningas nimeä myötenHatšepesut hallitsi Egyptiä lähes 3 500 vuotta sitten, vuosina 1479-1457 ennen ajanlaskun alkua. Kauden tekee poikkeukselliseksi sen pitkä kesto, 22 vuotta. Tavallisesti naiset nousivat valtaistuimelle vain tilapäisesti.Erikoista oli myös se, että otettuaan Egyptin johtoonsa Hatšepesut alkoi omaksua vahvasti maskuliinisia elementtejä pukeutumiseensa. Seremoniallisissa tilaisuuksissa hän käytti kuninkaiden tunnuksia. Hän sonnustautui faraon lannevaatteeseen, kaulukseen ja päähineeseen, jota koristi käärme. Kaiken kruunasi vahvasti parfymoitu leukaparta.Viimeisen silauksen muodonmuutos sai, kun Hatšepesut poisti nimestään feminiinisen t-päätteen ja oli virallisesti kuningas Hatšepesu.

Pelko voidaan unohtaaMiksi Hatšepesut teki niin kuin teki? Tutkijoiden tulkinnat ovat olleet kirjavia. Hatšepesut ei itse valottanut motiivejaan, ja lähdeaineisto on auttamattoman puutteellinen, sillä monet faraon muistomerkit tuhottiin hänen kuolemansa jälkeen.Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että Hatšepesut oli transseksuaali, joka tunsi olevansa enemmän mies kuin nainen. Useimmat ovat kuitenkin väittäneet, että Hatšepesut pelkäsi paljastaa sukupuolensa, koska se olisi tiennyt lähtöä valtaistuimelta.Entä jos Hatšepesut olikin taitava imagonrakentaja, joka keksi pönkittää asemaansa miehisillä tunnuksilla? Oikein luotua imagoa pidetään nykypolitiikassakin melkoisena valttikorttina.Brittiarkeologi Joyce Tyldesley asettuu tälle kannalle. Hän on uurastanut ansiokkaasti selvittääkseen, millainen ihminen ja päämies Hatšepesut oli. Maineikkaassa teoksessaan Hatchepsut - The Female Pharaoh hän luo kiehtovan kuvan Egyptin pitkäaikaisimmasta naishallitsijasta.

Kuninkuus periytyi myytistäMiksi nainen faraona oli niin tavaton ilmestys? Olihan naisten asema muinaisessa Egyptissä jopa hyvä verrattuna moniin muihin kulttuureihin. Selitys löytyy myytistä.Perimätiedon mukaan maailman alussa maa jaettiin taivaan jumalattaren Nutin ja maan jumalan Gebin poikien Osiriksen ja Setehin sekä tyttärien Isiksen ja Neftyksen kesken. Tyytymättömyys tehtyyn jakoon johti veljeskateuteen ja lopulta murhaan. Seteh surmasi Osiriksen, pilkkoi ruumiin ja heitti kappaleet ympäri maailman.Osiriksen puoliso Isis kokosi miehensä palaset yhteen, mutta tämä ei suostunut heräämään, ennen kuin pariskunnan Horus-poika oli varttunut ja kostanut veriteon. Sen jälkeen Osiris ja Isis siirtyivät manalaan hallitsemaan kuolleita. Horus puolestaan jäi maailmaan vallitsemaan eläviä.Tästä kertomuksesta juontui maailmankuva, jossa kuningas edusti voiman ja vallan symbolia haukkajumala Horusta, toimi välittäjänä jumalien ja ihmisten kesken ja johti maata. Kuningattaren tehtäväksi jäi siirtää kuninkuus hallitsijapolvelta toiselle, synnyttää jumalallinen seuraaja.

Rakensi asemansa taidollaNäistä lähtökohdista tuntuu ymmärrettävältä, että Hatšepesutin täytyi luoda itselleen uskottava imago ja osoittaa hovilleen olevansa oikeutettu asemaansa, sillä vain eliitin suosio takasi vallassa pysymisen. Tyldesleyn mukaan Hatšepesut hoiti "vallankaappauksensa" tarkasti ja taitavasti askel askeleelta. Säilyneissä reliefeissä kuningatar on ensin kuninkaan suuri puoliso, sitten poikapuolensa hallitsijakumppani ja lopulta valtakunnan mahtavin nainen ja kuningas. Taatakseen strategiansa onnistumisen Hatšepesut ei jättänyt mitään huomioon ottamatta. Hän huolehti tarkasti hallitsijan velvollisuuksistaan, jotka kaikki tähtäsivät Egyptin jatkuvuuden turvaamiseen. Kaaos oli muinaisten egyptiläisten pahin painajainen, ja heidän mielestään levottomat ajat ja katastrofit johtuivat siitä, että farao oli epäpätevä. Tätä taustaa vasten Hatšepesutin nimen muutoksella saattoi olla suuri merkitys. Faraon tittelissä ja nimessä nimittäin näkyi kuninkaanvallan jatkuvuus ulkoisesti.

Ikuisti jumalan isäkseenAsemansa velvoitteet tiedostaen Hatšepesut panosti mittaviin rakennusprojekteihin. Hänen käskystään - tai paremminkin jumalien, kuten hän itse sanoi - nousi lukuisia temppeleitä ja monumentteja ympäri maan.Kuuluisin ja vaikuttavin rakennelmista on Deir el-Bahrin kuolintemppeli. Sen pohjoiseen pylvässaliin Hatšepesut kaiverrutti kuvasarjan, joka kertoo, että jokaisen oikean faraon lailla hän oli itsensä ylijumalan jälkeläinen ja että tämä itse oli valinnut hänet faraoksi, sillä hän oli ottanut kuninkaan muodon, vieraillut kuningatar Aahmeksen makuuhuoneessa ja antanut elämän kruununperilliselle.

Hatšepesut hallitsi otolliseen aikaan

Naisfarao Hatšepesut on saanut Egyptin historioissa rauhanrakentajan sädekehän päänsä päälle. Tehtiinhän hänen aikanaan vain muutama pienehkö sotaretki etelään. Oikeuttaako tämä puhumaan Hatšepesutista pasifistina? Ei välttämättä. Klassisen tulkinnan mukaan sotien vähäisyys johtui siitä, että Hatšepesut oli nainen. Suurten valloitusretkien organisointi ja toteuttaminen olisi ollut poliittisesti liian uhkarohkeaa. Tosiasiassa Hatšepesutin kausi osui tasaiseen rauhan aikaan, jolloin Egyptillä ei ollut uhkaajia. Toisaalta Hatšepesutin elämäkerran rakentaja, brittiarkeologi Joyce Tyldesley muistuttaa, että lähteet ovat epävarmat. Sotaretkiä kuvaavia kirjoituksia on voinut tuhoutua muistomerkkien hävitystyössä, jonka järjesti Hatšepesutin seuraaja Thutmosis III.

Käsitys pääjumalasta tulevan hallitsijan isänä tunnettiin jo edellisellä vuosituhannella vanhassa valtakunnassa. Hatšepesut meni kuitenkin perimätiedon hyödyntämisessä muita pidemmälle ja teetätti tapahtumasta ensimmäisen maagisen kuvasarjan. Taideteoksellaan hän manifestoi oikeutensa kruunuun, osoitti, että hän oli kuningas jumalien tahdosta.

Oliko arkkitehti salarakas?Jokaisen menestyvän miehen takana on - niin sanotaan - nainen, mutta onko menestyvän naisen takana aina mies? Hatšepesutin lähipiiriin kuului Senenmut, mies, joka oli vaatimattomista oloista noussut yhdeksi hovin arvostetuimmista virkamiehistä. Hän keräsi itselleen peräti 80 titteliä, ja hänestä on arvioi¬tu tehdyn enemmän muistomerkkejä kuin yhdestäkään toisesta 18. dynastian virkamiehestä.Senenmut oli ilmeisen lahjakas, sillä Hatšepesut uskoi hänelle hyvin monenlaisia tärkeitä tehtäviä.  Hän toimi Neferuren kasvattajana, Amenin omaisuuden valvojana ja faraon rakennushankkeiden pääarkkitehtina ja johtajana.On selvää, että Senenmutin ja faraon suhde oli aivan erityislaatuinen. Saattoiko mies, joka ei ollut kuninkaallista syntyperää, olla Hatšepesutin rakastaja? Hatšepesut oli parhaassa iässä, kun hänen miehensä kuoli, eikä rakkaussuhde olisi ollut mitenkään kummallinen asia. Avioliitto ei kuitenkaan tulle kysymykseen, sillä Hatšepesut tuskin saattoi ottaa Senenmutia puolisokseen tämän vaatimattoman syntyperän takia. Sitä paitsi jotkut epäilevät, että Senenmutilla oli vaimo.

Kauppamatkoilta kalleuksiaHatšepesutin isä ja aviomies olivat tehneet sotaretkiä etelään ja pohjoiseen, mutta Hatšepesut keskittyi kehittämään kauppasuhteita. Hän lisäsi yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja teki vaikuttavan kauppapurjehduksen Afrikan sarven tienoille tarunomaiseen Puntin maahan.Egyptin ja Puntin kauppasuhteet oli luotu jo vanhan valtakunnan aikana, mutta Hatšepesutin retki on jäänyt historiaan vailla vertaa. Kuolintemppelin kuvapiirrokset kertovat, että farao lähti matkaan valtaisa hoviseurue mukanaan ja että hän tapasi Puntin kuninkaan ja tämän pyylevän kuningattaren. Tavaraa matkalta tuotiin laivalasteittain.Alukset olivat täynnä mirhaa, norsunluuta, orjia, eläimiä, turkiksia, puuntaimia ja puutavaraa. Mukaan saatiin hieman kultaakin ja, mikä tärkeintä, runsaasti suitsukkeita. Niitä tarvittiin rituaaleihin, muumiointiin ja lääkitsemiseen. Tavattoman monipuolisilla ja runsailla hankinnoillaan Hatšepesut näytti, ettei egyptiläisten etua aina tarvinnut rakentaa sotilaallisesti. Sitä edistivät myös hyvät kauppasuhteet. Samalla naisfarao tuli - jälleen kerran - osoittaneeksi, että jumalat olivat hänen puolellaan.

Muisto tuhottiin pahoinViime metreillään Hatšepesut näyttää luhistuneen, henkisesti ja fyysisesti. Ei ihme, sillä tapahtui ikäviä asioita. Tytär Neferure kuoli, ja Senenmut joutui lähtemään hovista, koska hän alkoi omia faraon valtaoikeuksia. Hatšepesut menetti läheisimmät ihmisensä.Sitten hän itse katosi historian näyttämöltä - lähes kirjaimellisesti. Kun Hatšepesut oli kuollut, Thutmosis III pyrki tuhoamaan merkit äitipuolestaan. Hän määräsi, että Hatšepesutin nimi oli hakattava pois temppeleistä ja monumenteista ja häntä esittävät patsaat oli kaadettava. Juhlakultti kuolintemppelissä lopetettiin.Syytä Thutmosiksen tekoon ei tiedetä. Joidenkin mielestä kyseessä oli kosto. Toiset uskovat, että Thutmosis halusi kiillottaa omaa mainettaan ja puhdistaa sukunsa hallitsijalinjan epäsovinnaisesta katkoksesta. Kyseessä olisi siis ollut poliittinen veto. Syystä tai toisesta hävitystyötä ei viety aivan loppuun, ja Hatšepesutin nimi jäi muun muassa hänen kuolintemppeliinsä ja hautaansa. Hyvä niin, sillä niiden ansiosta tiedämme, että hän oli olemassa. Hatšepesutin temppeli kaivettiin esiin 1890-luvulla, ja 1920 farao Tutankhamenia etsinyt brittiarkeologi Howard Carter osui Hatšepesutin sarkofagille. Ikävä kyllä se oli tyhjä, eikä missään ollut vihjettäkään, mihin muumio oli joutunut.

Muumio löytyi yllättäenKesäkuun viimeisinä päivinä viime vuonna maailmalle levisi kuuma uutinen. Kuninkaidenlaaksosta Kairon arkeologiseen museoon tietokonetomografiaan kuljetettu nimetön muumio oli tunnistettu Hatšepesutiksi. Henkilöys oli paljastunut hampaasta. Vainajan leukaluussa havaittu kolo vastasi täydellisesti poskihammasta, jonka muinaiset palsamoijat olivat tallettaneet Hatšepesutin sisäelinten säilytysrasiaan. Tomografiassa selvisi myös, että Hatšepesut oli kuollut noin 50-vuotiaana ja kokenut tuskallisen lopun. Hän oli menehtynyt syöpään.Säilyneet reliefit ja kirjoitukset kertovat Hatšepesutin olleen kaunis, maansa kaunein nainen. Tutkittu vainaja oli kuitenkin ollut melkoisen ylipainoinen, eivätkä hänen piirteensä muutenkaan olleet erityisen kuninkaalliset. Löydön kiehtovuutta luultua arkisempi ulkonäkö ei tietenkään vähentänyt.Tunnistusta luotsannut Egyptin muinaismuistoviraston johtaja Zahi Hawass vakuutti, että tutkimustulos on luotettava ja saavutus merkittävin sitten 1923 tehdyn Tutankhamenin löydön. Myös heinäkuiset dna-tutkimukset viittasivat Hatšepesutiin. Lopullisten analyysien piti valmistua alkuvuodesta, mutta tulokset viipyvät, sillä muinainen dna on vaativa tutkittava.

Farao sai, mitä tahtoiJos muumio todella on Hatšepesut, lepääkö Kairon museon lasiarkussa mystisen lumoava naisfarao vai satujen ilkeä äitipuoli? Nykytutkimus suhtautuu Hatšepesutiin realistisesti. Eittämättä hän oli kyvykäs ja voimakastahtoinen persoona, mutta samalla hän oli ihminen, ei aikalaisiaan parempi eikä pahempi. Häntä ei voi tuomita häikäilemättömäksi vallananastajaksi. Egyptiläiset hyväksyivät hänet, ja valtakunta kukoisti. Huomionarvoista on myös, ettei hän raivannut Thutmosista tieltään, vaikka hän hoidatti joitakuita muita pois päiviltä.Tyldesleyn mukaan Hatšepesutia ei voi syyttää myöskään sukupuolensa piilottelusta. Hän ei koskaan unohtanut naiseuttaan, sillä yksityiselämässään hän mitä todennäköisimmin koko ajan pukeutui kuningattaren tavoin. Konservatiivisessa yhteiskunnassa hänen vain oli pakko omaksua toimintatapoja miesten maailmasta. Mutta viis siitä, että Hatšepesut tarvitsi partaa valtansa vahvistamiseen. Hän osoitti olevansa farao faraoiden joukossa.Hävityshankkeesta huolimatta hän tavallaan saavutti myös ikuisen elämän. Edes vuosituhannet eivät ole onnistuneet tuhoamaan hänen jälkiään. Hatšepesut kiehtoo, ja tarinat hänestä elävät. Juuri tätä hän toivoi ja halusi.

Jaana Skyttä on oululainen vapaa toimittaja.

Naisenergiaa silloin tällöin

Faraoksi kruunautuneen Hatšepesutin lisäksi Egyptin noin 300 faraon joukosta näyttää löytyvän vain viisi naista, jotka johtivat maata itsenäisesti kuin kuninkaat ikään. Hatšepesutille heistä vetää vertoja vain kuningatar Kleopatra, faraoiden maan viimeinen hallitsija. Muiden toimikausi ajoittui vallanperimyskiistojen sävyttämiin hallitsijasukujen vaihdoksiin ja jäi muutamiin vuosiin.- Khentkaues, 4. dynastia, noin 2478-2471.- Neithikeret, 6. dynastia, noin 2190-2187.- Sebekneferu, 12. dynastia, noin 1785-1781.- Tauseret, 19. dynastia, noin 1189-1187.- Kleopatra VII, Ptolemaiosten dynastia, vuodet 51-30 eaa.Näiden naisten lisäksi paljon on keskusteltu kuningatar Neferetitistä. Monet tutkijat uskovat, että 1300-luvun puolivälissä hallinneen Akhenatenin puoliso olisi ollut sekä miehensä hallitsijakumppani että hänen seuraajansa. Jos tämä pitää paikkansa, Neferetiti teki saman tempun kuin Hatšepesut ja otti itselleen miehennimen: Semenekhkare.

Lisää Kleopatrasta: Kohukuningatar jo eläessään. Tiede 8/2001, s. 46-50.Lisää Neferetitistä: Enemmän kuin kuningatar. Tiede 2/2006, s. 38-43.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018