Käyttäytymistutkijat ovat kummissaan. Ensimmäisen kerran historiassa uusi tekniikka tekee tuloaan ilman kauhuskenaarioita. Asennekartoitusten valossa näyttää siltä, että


uusi tekniikka tekee tuloaan ilman kauhuskenaarioita. Asennekartoitusten
valossa näyttää siltä, että




Nanomateriaaleja käytetään jo sadoissa tuotteissa autonrenkaista elintarvikepakkauksiin, kosmetiikaan, vaatteisiin ja urheiluvälineisiin. Rahassa laskienkin voidaan puhua bisneksestä. Viime vuonna nanotuotteiden myynti nousi jo 45 miljardiin euroon, mikä vastaa Suomen valtion vuosibudjettia.

Gm-kapinan kaltaista vastarintaliikettä ei kuitenkaan ole syntynyt. Vuosituhannen alkupuolella viritelty nanofobia (ks. Nanotekniikkaa turha pelätä, Tiede 7/2004, s. 16-19) ei ilmeisesti sytyttänyt suurta yleisöä, sillä tätä nykyä se odottaa nanotekniikalta lähes yhtä suuria edistysaskelia kuin tiede- ja yritysmaailma. Kansalaistenkin visioissa nanotekniikka tuottaa tehokkaita lääkkeitä ja hoitoja, kehittää edullisia energiamuotoja, parantaa ruoan säilyvyyttä, varmistaa puhtaan veden ja päälle päätteeksi pelastaa maailman jätevuorilta ja ympäristösaasteilta.

- Suhtautumista leimaa todella vahva teknologiaoptimismi, tiivistää Arizonan osavaltionyliopiston politiikan tutkimuksen dosentti Elizabeth Corley, jolla on menossa monivuotinen nanoasenteita ja innovaatioiden arvottamista luotaava tutkimusprojekti. Helmikuussa Bostonissa järjestetyllä Yhdysvaltain tiedeviikolla hän oli esittelemässä ensimmäisiä, viime vuoden lopussa valmistuneita tuloksiaan.


Nyt arveluttaa tutkijaa

Jos kansalaisten odotukset ovat poikkeuksellisen toiveikkaat, poikkeuksellinen on myös heidän suhtautumisensa nanotekniikan mahdollisiin riskeihin.

-  Aikaisemmissa tekniikoissa kansalaiset ovat nähneet riskejä selvästi enemmän kuin tutkijat. Nanotekniikka näyttää kääntävän kokonaan uuden lehden tässä perinteessä. Tällä kertaa tutkijat tuntevat kansalaisia enemmän huolta vanhoista ykköshuolenaiheista, pitkän aikavälin terveys- ja ympäristöhaitoista, Corley sanoo.

Hän tarjoaa myös yhden todennäköisen selityksen uuteen tilanteeseen. - Asiantuntija- ja viranomaispiireissä on käynnissä keskustelu mahdollisista riskeistä ja niiden järjestelmällisen tutkimisen tärkeydestä. Medialta tämä on livahtanut ohi, eikä se niin ollen ole tavoittanut suurta yleisöäkään.




Mistä riskeistä tutkijat puhuvat?


- Nanomateriaalit valmistetaan mahdollisimman myrkyttömistä aineista, kuten titaanidioksidista ja hiilestä, mutta joissakin solu- ja eläinkokeissa niiden on huomattu aiheuttavan niin sanottua oksidatiivista stressiä. Tämä solujen normaalia toimintaa häiritsevä tila on kytketty muun muassa syöpien syntyyn.
- Nanohiukkaset saattavat olemattoman pieninä päästä luontoon ja uhata sen eliöitä. Kokeissa hopeahitusten on havaittu kerääntyvän joihinkin selkärangattomiin.


Faktoilla huhujen edelle

Corley ei missään tapauksessa halua soittaa hätäkelloja. Siihen ei ole aihetta. - Sanon vain, että tutkijoiden ja kansalaisten riskikäsityksissä on kuilu. Tämä voi olla ensimmäinen kerta historiassa, kun tutkijat joutuvat selittämään suurelle yleisölle, mikä heitä arveluttaa ja miksi muidenkin kannattaisi miettiä paitsi hyötyjä myös haittoja.

Corley kehottaa akateemista maailmaa lyömään kaikki tiedossa olevat plussat ja miinukset rehellisesti pöytään, ennen kuin syntyy vääriä huhuja ja kohuja - vallankin, kun tutkijoilla on ainutlaatuinen tilaisuus saada viestinsä perille. - Ainoa taho, jonka asiantuntemukseen ihmiset todella luottavat, ovat yliopistotutkijat, mikä myös on aivan poikkeuksellista. Monet muut tekniikat, esimerkiksi ydinvoima ja geneettinen muuntelu, kamppailevat uskottavuusongelmien kanssa.


Psykorealismia, please

Tutkijoiden kannattanee ottaa neuvosta vaarin, sillä nanotekniikan myötätuuli ei välttämättä jatku loppumattomiin. Yalen yliopiston professori Dan Kahan muistuttaa, että positiivista virettä saattaa pitää yllä ihmisten tietämättömyys. - Vasta pieni osa kansalaisista on jotakuinkin perillä, mitä nanotekniikka lopulta on. Voi olla, että ymmärryksen lisääntyessä lisääntyvät myös huoli ja vastustus.

Kulttuurisiin havaintomekanismeihin ja riskien arviointiin erikoistunut Kahan on monissa tutkimuksissaan osoittanut, etteivät ihmiset hyväksy tai hylkää asioita pelkkien faktojen perusteella. Arvot ja emootiot ovat aina vahvasti mukana valinnoissa. Hän tietää myös, että asenteilla on taipumus napaistua erilaisten aaterakennelmien takia.

- Individualistit kannattavat vapaata yhteiskuntaa ja suhtautuvat myönteisesti teknis-taloudellisiin aktiviteetteihin. Yhteisölliset näkevät tekniikan ja talouselämän maailman ongelmien lähteenä ja ovat luonnostaan varpaillaan uutuuksiin tutustuessaan.

Kahanilla on oma neuvonsa nanoapostoleille: - Pitää olla psykorealisti ja argumentoida moniarvoisesti. Muuten syntyy vastaleirejä ja nanotekniikka päätyy joukon jatkoksi konfliktien pitkään listaan.


Nano kuin nukutus


Nykyelämään mahtuu monta teknistä innovaatiota. Oheinen lista kertoo, miten yhdysvaltalaiset arvottivat eri keksintöjä, kun Lontoon University Collegen innovaatioprofessori Steven Currall pyysi suhteuttamaan niiden hyötyjä ja riskejä.


Isot hyödyt, pienet riskit
aurinkoenergia
tietokone
rokotteet
vesivoima
mikroaaltouuni
kodinkoneet
lentoliikenne
antibiootit
biotekniikka
anestesia
nanotekniikka
polkupyörä
rautatiet
elintarvikkeiden lisä­aineet
veden fluoraus


Isot hyödyt, kohtuuriskit
autoliikenne
röntgen
laser
sähkövoima
kirurgia
sädehoito
kantasolututkimus
kasvinsuojeluaineet


Kohtuuhyödyt, kohtuuriskit
maakaasu
desinfiointiaineet
geneettisesti muunnellut organismit
kemiantehtaat
lannoitteet
rikkakasvihävitteet
ydinvoima
ihmisen geneettinen muuntelu
alkoholi
moottoripyörä


Pienet hyödyt, isot riskit
DDT
käsiaseet
asbestoosi



 

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.