Ihminen kokee maailman aivan eri tavoin kuin mikrobi
tai mikroskooppinen nanokone, koska eri kokoluokissa
luonnonlaeilla on eri merkitys. Erikokoisia eliöitä ja myös
tulevaisuuden nanokoneita yhdistää kuitenkin yksi ilmiö,
joka erottaa ne tavallisista koneista: mutkikkaan systeemin
taipumus dynaamiseen itsejärjestymiseen. Nanotekniikka on
mullistavaa, koska se on historian ensimmäinen tekniikan muoto, jossa ihminen pyrkii hyödyntämään mutkikasta mutta elotonta itsejärjestymistä.


tai mikroskooppinen nanokone, koska eri kokoluokissa
luonnonlaeilla on eri merkitys. Erikokoisia eliöitä ja myös
tulevaisuuden nanokoneita yhdistää kuitenkin yksi ilmiö,
joka erottaa ne tavallisista koneista: mutkikkaan systeemin
taipumus dynaamiseen itsejärjestymiseen. Nanotekniikka on
mullistavaa, koska se on historian ensimmäinen tekniikan muoto,
jossa ihminen pyrkii hyödyntämään mutkikasta mutta elotonta itsejärjestymistä.







• Analogia on toisiaan vastaavien asioiden rinnas-tamista.


• Entropia tarkoittaa epäjärjestystä. Maailman-kaikkeuden epäjärjestys pyrkii lisääntymään. Paikal-lisesti entropia voi silti vähentyä, kunhan ympä-ristön entropia kasvaa.


• Fraktaalinen on rakenne, joka toistuu eri koko-luokissa samankaltaisena, esimerkiksi monien sani-aisten lehdenreunan muoto.


• Itsejärjestyminen eli itseorganisaatio tar-koittaa taipumusta sopivissa oloissa muodostaa itsekseen toimivia järjestelmiä. Se on eliöiden perusominaisuus, mutta sitä esiintyy myös elot-tomassa luonnossa mineraalikiteistä planeetta-kuntiin.


Dynaamisessa itsejärjestymisessä järjesty-neisyyden ylläpito kuluttaa jatkuvasti energiaa. Se on ominaista esimerkiksi eliöille, nanokoneille, maa-pallon sääjärjestelmälle ja aurinkokunnan toimin-nalle.


Staattisesti itsejärjestynyt rakenne ei järjes-tyttyään kuluta energiaa. Tällainen prosessi on esi-merkiksi mineraalien kiteytyminen.


• Kompleksinen systeemi on mutkikas sys-teemi, jossa esiintyy dynaamista itseorganisaatiota, esimerkiksi elävä eliö tai nanokone.


• Skaalaaminen on eri kokoluokkien tapahtumien vertailua.


Miltä tuntuisi uida vesipisarassa mikroskooppisena siimaeliönä? Tämä yksisoluinen, millin tuhannesosien mittainen otus pinkoo vedessä kymmenen kertaa oman pituutensa sekunnissa. Millaista se olisi?
Kun yritit kuvitella, niin todennäköisesti meni pieleen.


Siimaeliön liike on kaukana kaikesta siitä, mitä itse koet polskiessasi vaikkapa uima-altaassa. Siimaeliö nimittäin pysähtyy kuin seinään heti, jos sen siiman liike lakkaa. Eteneminen tyssää sekunnin miljoonasosassa, minä aikana eliö ehtii liukua vain noin tuhannesosan omasta pituudestaan.


Useimmiten yritämme ymmärtää outoja tilanteita analogian avulla eli kuvittelemalla itsemme niihin. Ihmisen rinnastaminen siimaeliöön ei kuitenkaan auta, koska kyse on aivan eri kokoluokan ilmiöistä. Mittakaavan vaihtuessa kannattaa ottaa käyttöön analogiaa täsmällisempi työkalu: skaalaaminen, joka voidaan pukea myös matemaattiseen muotoon.



Siimaeliön tapauksessa skaalaamisessa auttaa Reynoldsin luku, joka kertoo, mikä on nesteessä liikkuvaan kappaleeseen vaikuttavien hitaus- ja kitkavoimien suhde.


Hitausvoima aiheuttaa sen, että liike jatkuu, vaikka liikkeen aiheuttanut voima on lakannut vaikuttamasta. Siimaeliön kokoluokassa Reynoldsin luku on pieni, joten hitausvoima on huomattavasti pienempi kuin kitkavoima. Siksi siimaeliö kokee veden kitkan suureksi, eli vesi on sille hyvin sitkasta nestettä.


Entä jos ajatuskokeessa asetetaan ihmisen suoritukselle samat ehdot eli sama Reynoldsin luku kuin siimaeliölle? Ei riitä, että ihmisen pitäisi uida sekunnissa kymmenen kertaa pituutensa, mikä sekin on mahdotonta, vaan ihmisen pitäisi kaiken kukkuraksi tehdä temppu siirapissa!






• Nanotiede on uusi, muodostumassa oleva tieteenala, jossa muun muassa fysiikka, kemia ja biologia sulautuvat yhteen nano-kokoisten perusilmiöiden tutkimisessa. Kyse ei ole vain mainittujen tieteenalojen sovel-tamisesta nanoskaalaan vaan kokonaan uu-desta alueesta, jolle muodostuu omat mene-telmät, kuvaustavat ja lainalaisuudet.


• Nanotekniikka on nanotieteen tulosten soveltamista ja käyttämistä teknisissä sovel-luksissa tutkimusvälineistä arkipäivän lait-teisiin.


• Nanorakenne on joko molekyyleistä koko-amalla tai materiaaleista muovaamalla val-mistettu nanokokoinen rakenne, joka ei vielä ole kompleksista tekniikkaa. Esimerkiksi yhden elektronin transistoreja voidaan valmistaa joko puolijohdemateriaaleista tai molekyy-leistä, mutta niitä ei kyetä vielä valmistamaan suuria määriä riittävän nopeasti (rajallinen itsejärjestyminen) tai kytkemään toimiviksi kokonaisuuksiksi (rajallinen itseohjautuvuus). Kaikki nykyinen nanotekniikka on nanora-kenteita.


• Nanokone on tulevaisuuden komp-leksista nanotekniikkaa: keinotekoinen molekyylien tai mikrobien kokoinen itse-järjestynyt laite, joka ohjaa itse toimintaansa. Nanotekniikka ei kuitenkaan vielä ole näin pitkällä.


Lähinnä kompleksista tekniikkaa ollaan nykyisin biotekniikassa. Elävät solut ovat nimittäin luonnon tuottamia "nanokoneita", ja moderni biotekniikka on niiden manipulointia.



Siimaeliöesimerkki havainnollistaa yhtä skaalojen perusasiaa: vaikka luonnonlait ovat kaikissa kokoluokissa samat, niillä on eri mittakaavoissa eri merkitys.


Luontoa voi ajatella venäläisenä maatuskanukkena, jossa sisäkkäiset nuket eli eri kokoluokat ovat hieman erilaisia. Kukin luokka on rakenteiltaan ja toiminnaltaan omanlaisensa, koska kukin eroaa toisista sen suhteen, mitkä luonnonlait, -voimat ja -ilmiöt ovat merkittävimpiä.


Omassa kokoluokassamme painovoima on tärkein voima. Sen ansiosta pysymme maapallon pinnalla ja uppoamme veteen.


Esimerkiksi vesimittarille, alle kymmenesosagramman painoiselle veden pinnalla liukuvalle hyönteiselle, merkittävämpiä ovat molekyylien väliset voimat. Ne aiheuttavat veden pintajännityksen, jonka ansiosta tämän kokoinen eläin pysyy pinnalla. Toisin sanoen vesimolekyylien väliset voimat ovat suurempia kuin pientä hyönteistä upoksiin kiskova painovoima.


Käytännössä skaalaaminen on tärkeä menetelmä arvioitaessa vaikkapa jonkin tietyn tekniikan toimivuutta uudessa kokoluokassa. Kun nanotekniikan spesialistit suunnittelevat molekyylien kokoisia nanokoneita, oman kokoluokkamme koneista saaduista kokemuksista ei ole heille juuri apua.


Mikroskooppisen siimaeliön uintitekniikka kuvaa rinnastamisen vaikeutta hyvin. Ei ole sattumaa, että liikkumaelimenä on juuri siima, sillä se on tuon kokoiselle otukselle paras mahdollinen väline nesteessä etenemiseen. Meidän mittakaavassamme toimii potkuri, mutta siimaeliöllä se olisi tehoton.



Ajatus pienenevistä maatuskanukeista sopii esimerkiksi eliömaailman kokoluokkiin, mutta mielikuva käy sitä harhaanjohtavammaksi mitä laajemmassa mittakaavaskaalassa liikutaan. Kokoluokkien erilaisuuden vuoksi maailmankaikkeus ei ole rakenteeltaan fraktaalinen, eli samat rakenteet eivät toistu läpi kaikkien tasojen. Luonnosta kyllä löytyy toistuvia rakenteita, mutta yleensä ne rajoittuvat muutamaan perättäiseen kokoluokkaan.






Nanorakenteiden maailmanmarkkinoiden en-nustetaan kasvavan 30-40 prosenttia vuodessa. Alle millimetrin kymmenestuhan-nesosan eli alle sadan nanometrin kokoluo-kassa saadaan materiaaleihin uusia säh-köisiä, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää.


Jo nyt nanorakenteita tai nanokoon partik-keleita käytetään esimerkiksi tietokonetek-niikassa, kosmetiikassa ja erilaisissa suoja-pinnoitteissa.


Petri Riikonen


Lisäksi maailmankaikkeuden kokoskaaloissa on epäjatkuvuuskohtia. Yksi tällainen aukko on atomien ja alkeishiukkasten kokoluokkien välissä. Alkeishiukkasista välittyy ylemmälle eli atomien tasolle vain kolme perusominaisuutta, jotka ovat massa, varaus ja spin, hiukkasten "pyörimistä" kuvaava ominaisuus.


Mitä uusia tuloksia hiukkastutkimus saavuttaakaan, sillä ei juuri ole vaikutusta atomien saati sitten niistä rakentuvien suurempien kokonaisuuksien tutkimukseen. Onkin aika harhaanjohtavaa, että fyysikkojen nykyisin hakema, luonnon neljä perusvoimaa yhdistävä teoria on nimetty "kaiken teoriaksi" (Theory of Everything).


Kun vertailtavat kokoluokat ovat riittävän kaukana toisistaan, ei skaalaamisestakaan ole aina apua. Suuremmissa kokoluokissa skaalauslait perustuvat klassiseen fysiikkaan, mutta atomien ja molekyylien kokoluokassa tarvitaan uutta teoriaa: kvanttimekaniikkaa. Sen mukana tulee uusia ilmiöitä, joille ei ole vastineita klassisessa fysiikassa.


Atomin ja maapallon kokojen väliin mahtuu useita kokoluokkia, ja niiden välillä on jatkuvaa vuorovaikutusta. Siksi joukoittain erilaisia hierarkkisia rakenteita ja prosesseja syntyy koko ajan itsestään, eli maailmamme on hyvin monimuotoinen systeemi. Siihen verrattuna maailmankaikkeuden suuri rakenne ja alkeishiukkaset ovat hyvin yksinkertaisia.






Monimutkaisten nanokoneiden valmistaminen ei onnistu vielä nykytietämyksellä. Komplek-sista nanotekniikkaa ei siis vielä ole olemas-sa.


Ensinnäkin meiltä puuttuu kompleksisten järjestelmien teoria. Ilman sitä ei päästä todel-lisiin läpimurtoihin.


Toiseksi teoriaa varten pitäisi kehittää uusia matemaattisia menetelmiä ja entistä tehok-kaampia tietokoneita. Lisää laskentaka-pasiteettia tarvitaan kompleksisten järjes-telmien simulointiin.


Kolmanneksi tarvitaan entistä voimak-kaampaa panostusta monitieteisyyteen. Bio-logiasta voidaan oppia paljon.


Kaiken kukkuraksi mutkikas nanokone ei toimi missä vain vaan vaatii mutkikkaan ympä-ristön, joka sekin täytyy suunnitella.


Nyt ollaan lähtökuopissa, läpimurtoja vasta odotellaan. Voi kuitenkin ennustaa, että osa tulevaisuuden nanokoneista muistuttaa enemmän elävää luontoa kuin perinteistä konetta.


Jari Koponen


Lähteet: hdysvaltain National Nanotechnology Initiative ja Tekes



Kokoluokkien suurista eroista huolimatta luonnossa on kaksi periaatetta, jotka koskevat niitä kaikkia: kaikki järjestelmät pyrkivät mahdollisimman pieneen kokonaisenergiatilaan ja mahdollisimman suureen epäjärjestykseen eli entropiaan. Luonto siis minimoi energian ja maksimoi entropian.


Koska maailmankaikkeuden entropia pyrkii kasvamaan, järjestystä voi syntyä kaaokseen vain paikoin ja tilapäisesti. Toisaalta tällaista paikallista järjestystä muodostuu sopivissa oloissa aivan itsestään, sillä paikallinen järjestyminen ei vähennä kokonaisentropiaa, jos ympäristön epäjärjestys samalla lisääntyy.


Tällainen itsejärjestyvyys on sekin materian ominaisuus kaikissa kokoluokissa. Yleensä itsejärjestynyt rakenne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin hajoaa yhtä spontaanisti kuin se syntyikin, ellei jokin energiasatsaus tue rakenteen ylläpitoa.


Maapallon elämäkin kehittyi molekyylien itsejärjestyvinä ja itseohjautuvina rakenteina ja prosesseina. Pelkän arkikokemuksen perusteella ihmisen on vaikea hahmottaa tätä, koska näemme vain luonnon näkymättömien prosessien tämänhetkiset lopputulokset.


Itsejärjestyvä prosessi on nanotekniikan kehittäjän kannalta kiinnostava siksi, että tällaista prosessia voidaan ohjata muokkaamalla siihen osallistuvia osasia. Kun alkuosaset suunnitellaan oikein, lopputulos syntyy ilman että tarvitsisi millään tavoin puuttua itse järjestymistapahtumaan.


Yksinkertainen itsejärjestyvä rakenne saadaan esimerkiksi pitkillä molekyyleillä, joiden toinen pää on vesiliukoinen ja loppuosa veteen liukenematon. Kun tällaisia molekyylejä pannaan veteen ja puristetaan sopivasti yhteen, vedenpintaan syntyy yhden molekyylin paksuinen kalvo, sillä molekyylien vesiliukoiset osat ovat vedessä ja liukenemattomat osat sojottavat ilmassa. Samalla periaatteella pystytään tuottamaan hyvinkin mutkikkaita itsejärjestyviä rakenteita.



Itsejärjestymistä on kahta päätyyppiä. Toista niistä, staattista itsejärjestymistä, edustaa esimerkiksi mineraalien kiteytyminen. Kun kide on muodostunut, se on pysyvä eikä se kuluta energiaa rakenteensa säilyttämiseen. Kiteinen olomuoto edustaa yleensä myös energeettisesti edullisinta järjestystä, joten tältä kannalta katsoen kiteytymisprosessikaan ei kuluta energiaa.


Sen sijaan dynaamisessa itsejärjestymisessä sekä järjestelmän muodostuminen että sen ylläpito kuluttavat energiaa.


Parhaita esimerkkejä dynaamisista itseorganisoituvista rakenteista ovat eliöyksilöt, joiden organisoitumisohje on niiden dna:n ja muiden molekyylien rakenteessa ja jotka ottavat ympäristöstään jatkuvasti ravintoa turvatakseen energiansaannin ja kasvun.


Yksittäisten yksilöiden lisäksi myös esimerkiksi bakteeripesäkkeet ja muurahaisyhteisöt ovat dynaamisia itsejärjestyviä systeemejä. Ilmiö ei rajoitu edes eliökuntaan, vaan maapallon mittakaavassa sääkin on tällainen järjestelmä. Aurinkokuntammekaan ei ole stabiili järjestelmä, vaan satojen miljoonien vuosien aikana se muuttuu paljon jo ennen Auringon kuolemista. Planeettojen radat eivät ole ikuisia. Sama periaate koskee myös galaksien muodostamia rakenteita.






Olisiko tässä uusi Suomelle sopiva huipputek-niikan osaamisalue, jolla pärjäisimme kansainväli-sessä kilpailussa? Niin uskoo ainakin Teknologian kehittämiskeskus Tekes, joka suunnittelee kan-sallista nanoteknologiaohjelmaa tukemaan alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Valmistelu-seminaari järjestettiin tässä kuussa, ja itse ohjelman on määrä käynnistyä ensi vuonna.


Ohjelmaa edeltävän selvityksen mukaan Suomes-sa on jo yli 60 nanotekniikan parissa toimivaa yritystä. Nanopinnoitteiden ja nanotekniikkaan perustuvien mittausantureiden kehityksessä olemme jopa edelläkävijämaa.


Petri Riikonen


Lähde: Tekes



Koko dynaamisen itsejärjestymisen tutkiminen on vielä aivan alkuvaiheessaan. Parhaiten tunnetaan elävien solujen molekyylien toimintaa.


Solussa dynaaminen itsejärjestyminen on koodautuneena muun muassa dna:n ja proteiinien osasten muotoihin, pintaominaisuuksiin ja sähköisiin varauksiin.


Tämän tiedon perusteella ihminenkin voi oppia ohjelmoimaan tietynlaisen lopputuloksen spontaanin synnyn, jos hän saa muokatuksi lähtömolekyylien ominaisuudet sopiviksi. Molekyylikokoisten rakenteiden, kuten nanokoneiden, hallittuun kokoamiseen kehitetäänkin nykyisin menetelmiä juuri biologisia molekyylejä jäljittelemällä. Siksi nanokoneista tulee dynaamisesti itsejärjestyviä systeemejä.


Dynaamista itsejärjestymistä käytetään jo hyväksi biotekniikassa, mutta siinä ollaan eliöiden tuottamien, enintään hieman muokattujen molekyylien varassa. Sen sijaan nanotekniikassa on nyt ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa mahdollisuus kehittää täysin keinotekoista mutta aidosti kompleksista tekniikkaa. Kaikki aiempi on ollut hyvin yksinkertaista verrattuna vähäpätöisimpäänkin elävään soluun.


Tulevaisuudessa voidaan siis rakentaa täsmälleen halutunlaisia kompleksisia systeemejä. Tässä on nanoteknologian suurin lupaus.


Samalla voimme oppia ymmärtämään entistä paremmin muitakin mutkikkaita itsejärjestyviä systeemeitä - esimerkiksi itseämme.


Jari Koponen on nanoteknologiaan erikoistunut tutkija ja tietokirjoittaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018