Sikainfluenssapiikin lisäksi sairastumiseen tarvittiin riskiperimä ja muita laukaisevia tekijöitä.

Teksti: Jukka Ruukki

Sikainfluenssapiikin lisäksi sairastumiseen tarvittiin riskiperimä ja muita laukaisevia tekijöitä.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi helmikuussa, että sikainfluenssarokotus moninkertaisti suomalaislasten riskin sairastua keskushermostoperäiseen nukahtelutautiin, narkolepsiaan. Pandemrix-piikin sai yhteensä nelisen miljoonaa lasta, mutta narkolepsiatapauksia ilmaantui hämmentävän paljon vain Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa.Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteys on selvä, mutta siihen varmuus loppuu. Vielä ei tiedetä, miten rokote myötävaikutti taudin puhkeamiseen.Selitystä haarukoidaan kolmesta suunnasta: itse rokotteesta, sairastuneiden perimästä ja ympäristötekijöistä, kuten infektioista. Salapoliisityötä vaikeuttaa se, että narkolepsian perimmäinen syy on lääketieteelle yhä arvoitus.Nykykäsityksen mukaan tauti kehittyy elimistön puolustussolujen hyökätessä omien hermosolujen kimppuun. Narkolepsia puhkeaa, kun hypokretiini-välittäjäainetta tuottavat solut tuhoutuvat hypotalamuksesta. Hypokretiini osallistuu univalverytmin säätelyyn. Samankaltainen autoimmuunireaktio on myös nuoruusiän diabeteksen ja ms-taudin taustalla.

Riskiperimä kaikillaYli 95 prosenttia narkolepsiapotilaista kantaa HLA DQB1*0602 -riskigeeniä. Se on löydetty kaikilta sikainfluenssarokotuksen jälkeen sairastuneilta suomalaisilta.HLA-geenit säätelevät valkosoluja ja vaikuttavat siihen, mitä rakenteita vastaan ne hyökkäävät, kun puolustusjärjestelmä reagoi ulkoisiin uhkiin, kuten taudinaiheuttajiin.Vajaalla kolmanneksella suomalaisista on kyseinen riskigeeni, eteläisemmässä Euroopassa sen esiintyvyys on kymmenen prosentin luokkaa.Yksi oletus on, että riskiperimä yhdessä rokotteen kanssa olisi aiheuttanut poikkeuksellisen voimakkaan immuunivasteen narkolepsiapotilailla. Tutkijat testaavat parhaillaan soluviljelmissä, kuinka sairastuneiden ja terveiden lasten ja aikuisten veren valkosolut reagoivat rokotteeseen ja sen osiin. Jäljillä ollaan, jos eroja paljastuu. Tuloksia on luvassa vuoden loppuun mennessä.Pandemrix-rokotteen osista tutkijoita kiinnostaa eniten tehosteaine skvaleeni. Sitä käytettiin pandemiarokotteessa voimistamaan immuunivastetta. Skvaleenia on tutkittu lähinnä aikuisilla, mutta kokemuksia lasten rokotuksista on vähän.Pandemrixin sisältämä H1N1-viruksen proteiini tuskin on yksin syypää narkolepsiaan, koska se oli mukana myös viime syksyn kausirokotteessa eikä uusia narkolepsiatapauksia ole ilmaantunut.Voisiko sairastetusta sikainfluenssasta seurata narkolepsia? Tätäkin on pengottu, koska harvinaisia keskushermostotauteja ilmaantui espanjantaudin jälkimainingeissa vuosina 1918–1919. Pelkän sikainfluenssan syyllisyydestä ei ole kuitenkaan saatu pitävää näyttöä.

Enteroviruksia epäilläänInfluenssaviruksilla ja muilla taudinaiheuttajilla voi kuitenkin olla tärkeä rooli tuhoisan autoimmuunireaktion laukaisijana ja vauhdittajana. Useat taudinaiheuttajat pystyvät läpäisemään keskushermostoa suojaavan veri-aivoesteen ja järisyttämään puolustusjärjestelmän tasapainoa. Seurauksena voi olla uinuva autoimmuunireaktio, jossa valkosolut alkavat pikku hiljaa kahinoida omia kudoksia vastaan. Vaurioituneiden hermosolujen rakenteet paljastuvat, ja niistä vapautuu merkkiaineita, jotka houkuttelevat paikalle lisää valkosoluja. Solutuhoon johtava kierre on valmis. Esimerkiksi enterovirukset kykenevät hakeutumaan hermosoluihin ja pitämään yllä hiljaista tulehdusta. Sama onnistuu herpes- ja influessaviruksilta, jotka enteroiden tavoin leviävät Suomessa joka vuosi. Syksyllä 2009 ennen pandemiarokotuksia meillä riehui sitkeä enterovirusepidemia.Enteroviruksia epäillään syyllisiksi moniin autoimmuunisairauksiin. Nuoruusiän diabeetikoilla immuunijärjestelmän hyökkäys haiman soluja kohtaan käynnistyy usein loppuvuodesta – juuri silloin, kun enterovirukset liikkuvat eniten.

Rokote oli viimeinen niittiTutkijat uskovat, että narkolepsiassa unta ja valvetta säätävien solujen kato hypotalamuksesta alkaa jo vuosia ennen kuin nukahtelutauti oireilee. Ensimmäisen iskun antajaa ei tunneta, mutta sairastumisen selittää todennäköisesti riskiperimän ja usean laukaisevan tekijän ketju. Se on voinut olla kaikilla viime vuonna sairastuneilla omanlaisensa.Alkuärsykkeeksi on tarvittu jokin infektio. Myöhemmin prosessia ovat ehkä kiihdyttäneet muutkin ympäristötekijät, kuten ruokavaliomuutokset ja kemikaalialtistukset. Raskasmetallit ja liuotinaineet on yhdistetty narkolepsiaan.Elimistöllä on omat keinonsa pitää uinuva autoimmuunireaktio ja solutuho aisoissa. Hermosoluja menetetetään, mutta ei niin paljon, että narkolepsia puhkeaisi. Puolustus kuitenkin pettää, jos ärsykkeitä kertyy liikaa tai jokin niistä on liian ärhäkkä. Rokotus saattoi olla lopullinen niitti, jonka voimasta säätelymekanismi murtui ja hermosolut tuhoutuivat lopullisesti. Voi olla, että ilman rokotetta moni lapsista ei olisi saanut narkolepsiaa. Voi myös olla, että he olisivat sairastuneet siitä huolimatta, mutta myöhemmällä iällä.

Lähteet: tutkimusprofessori Outi Vaarala Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti 31.1.2011

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.