Valtaosa miljoonista materiaaleista, joita ihminen on kehittänyt, toimii kapeissa erityiskohteissa.
Toiset, kuten neomagneetit, tuovat puhtia lukuisiin sovelluksiin, säästävät energiaa ja synnyttävät uudistusten ketjuja.



 


Toiset, kuten neomagneetit, tuovat puhtia lukuisiin sovelluksiin, säästävät energiaa ja synnyttävät uudistusten ketjuja.


Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010


Maailmaa pelastetaan monella tavalla. Japanilaisen magneettitutkijan, tohtori Masato Sagawan mukaan yksi parhaista pelastajista on sintrattu NdFeB-magneetti. NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta.

- Uusia kestomagneetteja on lähes kaikkialla, missä käytetään uusiutuvaa energiaa tai säästetään energiaa, kertoo porilaisen Prizztech Oy:n Magneettiteknologiakeskuksen johtaja, tekniikan tohtori Martti Paju.


Käy moneen moottoriin

Uudet magneetit toimivat tuulivoimaloissa, tietokoneissa, sähkömoottoreissa, kodinkoneissa ja lasten leluissa. - Tietokoneiden kovalevyt eivät olisi olleet mahdollisia ilman uusia magneetteja, Paju muistuttaa.

Sähkömoottoreissa kestomagneettien pienuus ja magnetointiin menevän sähkön säästyminen parantavat hyötysuhdetta.

- Perinnäisen sähkömoottorin hyötysuhde on yli 90 prosenttia, mutta siirtyminen kestomagneettiin tuo vielä noin kolmen prosenttiyksikön parannuksen päälle, Paju tietää. Parinkin prosentin parannuksesta koituu suuret säästöt maailmassa, jossa sähkömoottoreita pyörii kaikkialla.


Tehon tuo neodyymi

Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinöörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin energiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäivät paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.

Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium, pystyvät muodostamaan raudan kanssa voimakkaasti magneettisia seoksia.

Uusmagneetit kehitettiin 1980-luvulla, ja työn teki likipitäen yhtä aikaa kaksi eri fyysikkoryhmää. Ensimmäistä johti Masato Sagawa Sumimotosta, toista hänen kollegansa Tyynenmeren toiselta puolelta, John Croat General Motorsista.


Edistää uusiutuvia

Sähkökone, jossa on neomagneetti, toimii hyvin kaikilla kierrosnopeuksilla. Perinnäiset sähkömagneettikoneet taas vaativat tietyn kierrosnopeuden, jolloin esimerkiksi tuulivoimalassa on pantava mekaaninen ylennysvaihde hitaasti pyörivän tuuliturbiinin ja nopean generaattorin väliin.

Paino vähenee, kun vaihde voidaan jättää pois, mutta samalla saadaan myös etu, joka painaa etenkin tuulivoimaloissa: luotettavuus paranee. Vaihde nimittäin kuluu ja rikkoutuu helposti, ja merellä korjaaminen on hankalaa, huonolla kelillä jopa mahdotonta.

Kestomagneetit alentavat tuulisähkön hintaa. Tietenkin etuja saadaan myös tuulettomissa paikoissa. Kun vaihde vaikkapa sähkömoottorin ja paperikoneen telan väliltä jää pois, säästyy kustannuksia. Teollisuudessa on lukemattomia voimansiirtomekanismeja, joita voidaan yksinkertaistaa.

Uudet magneetit jouduttavat hybridi- ja sähkökulkuneuvojen yleistymistä. Myös kulkuneuvoissa on paljon hyötyä kestomagneettimoottorin hyvästä väännöstä pienilläkin kierroksilla. Sähköajoneuvot taas tuovat mukanaan saasteettoman ja meluttoman ympäristön.


Uudistaa muistia

Fyysikot löytävät materiaaleista yhä uusia ominaisuuksia, jotka tuovat tulevaisuudessa vielä villimpiä magneetteja. Nyt puhutaan nanoteknisistä NdFeB-magneeteista. Magneettisuutta vahvistetaan mikrorakennetta muuttamalla, ja samalla yritetään korvata osa kalliista neodyymistä raudalla.

Jossakin kaukana tulevaisuudessa häämöttää monopolimagnetismi. Viime vuonna kaksi kansainvälistä tutkijaryhmää ilmoitti havainneensa ensimmäisen kerran yksinapaisia magneettisia rakenteita, monopoleja. Tutkijat arvelevat, että ilmiötä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi tietokoneiden muisteissa (ks. Tiede 1/2010, s. 44-49; tiede.fi/arkisto).

Tietokoneen kehityksessä magneetit ovat aina olleet tavalla tai toisella mukana ja ovat vastakin.
Muistit olivat 1950- ja 1960-luvulla magneettisia. Sitten tulivat puolijohdemuistit. Joukko tutkijoita ja yrityksiä uskoo, että kohta muisteissa palataan jälleen magneetteihin; kehitteillä on magnetoresistiivisiä muisteja, jotka tallentavat dataa magneettikenttiin sähkövarausten sijasta. Näin se säilyy paremmin, ja myös energiankulutus pienenee.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Neomagneetti käy näihin





kännykät
tietokoneet
kuulokkeet
kaiuttimet
dvd-soittimet
uistinkelat
kuntopyörät
autojen turvatyynyt
sähkömoottorit yleisesti
hissien sähkömoottorit
hybridiautojen sähkömoottorit
laivojen ja öljynporauslauttojen potkurilaitteet
paperikoneiden moottorit
tuulivoimaloiden generaattorit

Magneetti tekee yhtä ja toista





- Muuttaa mekaanista energiaa sähköksi generaattorissa, jossa magneettikentässä liikkuvaan johteeseen syntyy sähkövirta.

- Muuttaa sähköä mekaaniseksi energiaksi moottorissa, jossa magneettikenttä liikuttaa ferromagneettista kappaletta.

- Teollisuusprosesseissa kiinnittää, erottaa, sekoittaa, siirtää, kuljettaa, merkitsee.

- Tietokoneessa tallentaa dataa.


Magneetteja syntyy monin tavoin


Magneetti - aine tai kappale, jolla on magneettikenttä.


Ferromagneetti - aine, esimerkiksi rauta, joka muuttuu magneetiksi eli magnetoituu ulkoisessa magneettikentässä.


- Kestomagneetti - ferromagneettinen aine, esimerkiksi teräs, joka pysyy magneettisena ilman ulkoisen magneettikentän vaikutusta. Kestomagneetteja on tehty myös seostamalla rautaa alumiinilla, nikkelillä ja koboltilla (alnico).


- Neomagneetti - voimakas kestomagneetti, raaka-aineena neodyymin, raudan ja boorin seos.


- Sähkömagneetti - johdekäämi tai -kela, johon syntyy magneettikenttä, kun sähkövirta kulkee siinä.


- Suprajohdemagneetti - suprajohtavasta aineesta tehty sähkömagneetti.

Kohta kylmenee jääkaappi


Kompressorien sähkömoottoreihin tulee kestomagneetteja. Tulevaisuudessa koko jäähdytyskoneisto voi olla magneettinen, jolloin sähkönkulutus jäisi puoleen kompressorikaapista.

Uuden kaapin pohjana on vanha magnetokalorinen ilmiö. Se tarkoittaa tiettyjen materiaalien jäähtymistä tai kuumenemista magneettikentän vaikutuksesta.

Yhdysvalloissa Amesin laboratorio kehitti 1990-luvulla materiaaleja, jotka toimivat huoneenlämmössä ja reagoivat kestomagneettiin. Yksi tekninen toteutus on pyörä, jonka kehä on valmistettu gadoliniumpohjaisesta magnetokalorisesta seoksesta. Kehä kulkee ensin magneettikentän läpi ja kuumenee. Lämpö johdetaan ympäristöön vesijäähdytyksellä. Jättäessään magneettikentän materiaali jäähtyy entisestään ja jäähdyttää jääkaapissa kiertävää kylmäainetta.

Beijingin yliopiston magneettitutkijan, professori Xu Guangxianin laboratorio taas kehitti muutama vuosi sitten uuden magnetokalorisen materiaalin. Baotoussa, Sisä-Mongoliassa, toimii harvinaisten maametallien instituutti Brir. Sen edustaja arvioi Science-lehdessä syyskuussa, että magneettijääkaappi tulee markkinoille muutaman vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018