Krooninen kipu on viheliäinen seuralainen. Arviolta joka kolmas suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa. Jatkuvan kivun syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta tarkasti. Nina Forss jäljittää sitä hermojärjestelmän muutoksista.

Tutustu tutkijaan
Artikkelisarjassa eri alojen tutkijat kertovat työstään ja tavoitteistaan.



suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa.
Jatkuvan kivun syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta tarkasti.
Nina Forss jäljittää sitä hermojärjestelmän muutoksista.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2006



Istun mukavasti takakenossa, ja päätäni ympäröi valkoinen neuromagnetometri. Laite tuntuu hieman kylmältä. Tuntemukseen saattaa vaikuttaa se, että olen juuri kuullut valtavan kypärän sisältävän 70 litraa nestemäistä heliumia, jonka lämpötila on -269 astetta.

Auts! Kämmenselässäni tuntuu pieni nopea pistos. Se on vähän kuin hyttysen purema, mutta lyhyempi ja terävämpi. Vieressäni istuva lääkäri Nuutti Vartiainen on juuri ampunut käteeni vähäenergiaisen lasersäteen, jonka synnytti naapurihuoneessa sijaitsevan laitteen tuliumkide. Vartiaisen "aseeseen" se saapui seinän läpi valokaapelia pitkin.

Lasersäde aiheuttaa kuulemma aktivaation päälaenlohkossani. Kypärässä taas on anturit, jotka mittaavat aktiivisuuden hermosolujen magneettikentistä. Toiminta saadaan graafisina käyrinä naapurihuoneessa olevan työaseman näyttöön.

- Aina kun ihminen tekee jotain, ihan mitä tahansa - puhuu, heiluttelee käsiään tai kokee kipua - se aiheuttaa sähkövirtaa aivoissa. Kymmenettuhannet neuronit aktivoituvat yhtä aikaa ja synnyttävät ympärilleen magneettikentän. MEG-laitteella pystymme mittaamaan magneettikentän voimakkuuden pään ulkopuolelta, selittää neurologi Nina Forss. Hän on seurannut kipuaistimuksiani työasemalta, jonka nimi on Pleasure. Sattuipa sopivasti!

MEG:llä eli magnetoenkefalografialla pystytään suotuisissa oloissa paikantamaan millimetrien tarkkuudella, mikä kohta aivoista milläkin millisekunnilla aktivoituu. Koska aivojen magneettikentät ovat hyvin heikkoja, mittauspaikka on eristetty kaikesta muusta sähkömagneettisesta säteilystä ja sensorit on herkistetty suprajohtaviksi nestemäisellä heliumilla. Laitteen suojelemiseksi minäkin olen joutunut jättämään kelloni, silmälasini ja vyöni oven taakse viereiseen huoneeseen.

- Jos pitäisimme oven auki ja ulkona sadan metrin päässä ajaisi bussi, anturit mittaisivat sen aiheuttamaa magneettikenttää, Forss kuvailee.

Neuromag Vectorview MEG -laitteita on Suomessa vain kaksi: toinen Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa Espoon Otaniemessä ja toinen Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa Meilahdessa. Kliinisen käytön yleistymisen estää toistaiseksi kaksi asiaa: laitteiden hinta ja niiden tehokkaan käytön vaatima koulutus.

Nyt mittarina viivoitin

Kerrosta ylempänä Kylmälaboratorion kahvilassa kahvikupin ääressä Nina Forss kertoo tutkimuksestaan laboratorion aivotutkimusyksikössä. Professori Riitta Harin johtama yksikkö on Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö, jossa tehdään hyvin monitieteistä työtä. Tutkimusryhmään kuuluu lääkäreitä, fyysikoita, psykologeja ja kielitieteilijöitä.

Forss tuli ryhmään vuonna 1992 tekemään väitöskirjaa ihmisen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnasta. Vuodesta 2001 hän on keskittynyt tutkimaan kivun kokemusta ja mittaamista.

- Olen koulutukseltani neurologi ja työskentelen puolet ajastani lääkärinä Hyksin neurolo¬gian klinikassa. Näen siellä paljon kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita, joita ei osata auttaa kunnolla. Ainoa kivun mittari on viivoitin, jossa on numerot nollasta kymppiin. Siitä potilas näyttää, kuinka paljon hänellä on kipua.

Tarkempaa mittaria tarvitaan, sillä kipu, ennen kaikkea krooninen kipu, on iso kansanterveydellinen haaste. Arviolta lähes kolmasosa suomalaisista kokee jossakin elämänsä vaiheessa kroonista kipua, joka rajoittaa elämää ja aiheuttaa valtavia kansantaloudellisia menetyksiä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyytenä.



Kipusäikeet avuksi

Nina Forssin ryhmä on jo onnistunut osoittamaan, että krooninen kipu näkyy mitattavina muutoksina tuntoaivokuorella.

- Tämä asettaa kroonisen kivun uuteen valoon. Kyseessä on oikea sairaus. Tosin se on "korvien välissä", mutta aivan eri tavalla kuin on totuttu ajattelemaan.

Kipusignaalin tuovat aivokuorelle kipusäikeet, joita on kahdenlaisia. Toiset ovat nopeita A-deltasäikeitä, toiset hitaampia C-säikeitä. Forss kollegoineen on kehittänyt menetelmän, jolla kipusäietyypit voidaan aktivoida erikseen.

- Kun tiedämme, miten säikeet toimivat normaalisti, voimme selvittää, mikä kroonisten kipupotilaiden kipujärjestelmässä on mennyt pieleen. Kipusäikeet voivat toimia tavalla, joka pitää kipua yllä.

Tutkimustulosten pohjalta on mahdollista kehittää uusia menetelmiä kivun mittaamiseen ja sen hoitoon. Forssin mukaan aivokuoreen voidaan palauttaa ainakin osittain "normaali järjestys" ja näin hallita kipua paremmin. Mittauksilla kuntoutuksen etenemistä voidaan myös seurata luotettavasti.

Pienestä pitäen lääkäriksi

Helsingissä syntynyt ja Espoossa lapsesta asti asunut Nina tiesi pienestä pitäen haluavansa lääkäriksi. Hän ei muista, mikä lääkärin ammatissa häntä viehätti, mutta mitään muuta uravaihtoehtoa hän ei koskaan edes harkinnut.

- Minulla ei ollut mitään ylevää tai henkevää ajatusta lääkärinä toimimisesta. Luulen, että kyse oli yleisestä kiinnostuksesta biologiaan ja luonnontieteeseen - siihen, miten asiat tapahtuvat.

Tapiolan yhteiskoulussa Nina valitsi oppiaineet, jotka auttoivat lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsyä. Klassinen priimusoppilas hän ei kuitenkaan myönnä olleensa. Oppitunnitkin kuluivat hänen mukaansa enimmäkseen selkä opettajaan päin, takana istuvan kaverin kanssa jutellen.

Toisin kuin nykyisen ongelmakeskeisen opetuksen aikana 1980-luvulla lääkiksen opiskelijat kahlasivat perä perään läpi kaikki lääketieteen osa-alueet. Useimmat oppivat kurssien aikana vain sen, mitä eivät missään tapauksessa halua tehdä, mutta Nina Forss löysi neurologiasta oman alansa.

- Kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Anna-Maija Seppäläinen esitteli meille EEG:tä, ja minusta oli tavattoman mielenkiintoista, että aivojen toimintaa pystyttiin mittaamaan.

Neurologian viehätys on Nina Forssin mukaan sen loogisuudessa: tekemällä huolellisen tutkimuksen neurologi pystyy määrittämään, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä vika on. Kokenut lääkäri pärjää potilastyössä jopa ilman hienoja kuvauslaitteita ja "muita värkkejä", vaikka niistä hyötyä onkin.

Toinen maailma sairaalassa

Forss on koko tieteellisen uransa ajan tehnyt myös kliinistä lääkärintyötä Meilahden sairaalassa. Hän kuvaa itseään "sihteerien ja palkanlaskijoiden painajaiseksi", sillä kahden työn yhdistäminen ei käytännössä aina suju ongelmitta.

Haastatteluviikon maanantaina Forss on taas palannut Otaniemen punatiilisellä kampuksella sijaitsevaan Kylmälaboratorioon muutaman kuukauden klinikkajakson jälkeen. Sen aikana hän on vihdoin saanut valmiiksi vuonna 1995 aloittamansa neurologian erikoislääkärin tutkinnon.

- Nyt on kaikki tehty, ja paperit ovat tiedekunnassa. Saan luultavasti jonkin pokaalin pisimpään kestäneestä erikoistumisesta, Forss hymyilee.

Kliinikko Forssin potilaat kärsivät neurologisista sairauksista, kuten aivoverenkierron häiriöistä, epilepsiasta, MS-taudista ja Parkinsonin taudista.

- Potilastyö on henkisesti rankkaa. Olen sen sorttinen, että otan potilaiden ongelmista helposti siipeeni. Lääkärin työtä ei voi kuitenkaan tehdä, jos joka päivä kantaa murheet kotiin. Toisaalta pitäisi koko ajan taistella kyynistymistä ja kovettumista vastaan. Lääkärin työ vaatii empatian kykyä.

Forssin mukaan potilastyö on aivotutkijalle erinomainen tapa pitää jalat maassa. Ongelmien kohtaaminen käytännössä auttaa suuntaamaan tutkimustyötä niin, että se kohtuullisessa ajassa hyödyttää klinikkatyötä.

- Olen hyvin praktinen enkä osaa tutkia asioita vain akateemisesta mielenkiinnosta. Minulle on tärkeää tietää, mihin tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää.

Esimerkiksi Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä kehitettyä aivotoimintojen paikannusmittausta käytetään muun muassa epilepsiakirurgian apuna. Kun neurokirurgi tietää tarkkaan leikattavan kohteen sijainnin ja lähellä olevat herkät kudokset, hän voi suunnitella leikkauksen paremmin ja tehdä sen nopeammin.

Tutkija tarvitsee superegon

Työn vaihtaminen muutaman kuukauden välein on Forssin mukaan hyväksi molemmille rooleille. Kumpaankaan työhön ei ennätä leipääntyä, ja molempiin on hauska palata.

- Työstä toiseen vaihtaminen vaatii aina vähän vääntämistä vaihteelta toiselle, mutta ny¬kyään osaan tehdä sen aika nopeasti. Pystyn jo saman päivän aikana syventymään siihen, mitä olen tekemässä.

Forssin mukaan kliinisen neurologin ja aivotutkijan työn suurin ero on aikajänteessä. Potilastyö on nopeatempoista, ja rytmitys tulee ulkopuolelta. Tutkijan työn tavoitteet ovat kaukana, ja tutkija joutuu piiskaamaan itseään.

- Kukaan muu kuin tutkija itse ei tiedä, missä mennään. Hän joutuu itse asettamaan tavoitteet ja pysymään niissä. Tutkijalla on pakko olla superego, sisäinen orjapiiskuri, joka komentaa tekemään työtä: "Pois sieltä sohvalta mietiskelemästä! Tietokoneen ääreen siitä!"

Orjapiiskuri hellittää vapaalla

Tohtori Forssin superego jää kuitenkin aina työpaikalle, sillä kotiin hän ei töitä vie. Kotona yliminä ei piiskaa häntä edes ikkunoiden pesuun, sillä vapaa-aika on omistettu rentoutumiselle ja perheelle, johon kuuluvat aviomies ja viisi- ja kahdeksanvuotiaat pojat.

- Ihmisellä pitäisi aina olla aikaa ja taitoa olla jouten. Minulla on luontaiset edellytykset, sillä nautin siitä, etten tee mitään.

Pelkoa sohvaperunaksi muuttumisesta Nina Forssilla ei kuitenkaan ole. Siitä pitävät huolen perheen pojat, joita Forss kutsuu vapaa-ajan ohjaajikseen. Lääkäriäiti rekrytoitiin juniorien jalkapallojoukkueen huoltajaksi, ja nyt hän kulkee otteluissa ensiapulaukku mukanaan. Se on kuulemma "erityisen hauskaa puuhaa".


Rima nousee ylemmäksi
Nina Forss tiesi jo seitsemänvuotiaana haluavansa lääkäriksi, mutta kovin paljon muita tulevaisuudensuunnitelmia hän ei tunnusta tehneensä. Hän sanoo noudattaneensa ajopuuteoriaa ja uskoneensa, että asiat järjestyvät.

- Ihmiselle on kai tyypillistä, että hän ei ole koskaan täysin tyytyväinen. Koulussa haaveilin opiskelemaan pääsystä, lääkiksessä valmistumisesta, sen jälkeen väitöskirjasta ja erikoistumisesta. Kun jotakin on saavuttanut, se alkaa tuntua ihan tavalliselta, ja rima nousee ylemmäs. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei voisi olla tyytyväinen siihen, mitä on saavuttanut.

Tieteen maailmassa onnistumisia mitataan virallisesti julkaistuina artikkeleina ja niiden siteerauksina. Tässä Forss on pärjännyt hyvin, sillä hän on julkaissut lähes 50 artikkelia neurologian arvostetuimmissa lehdissä - siitä huolimatta, että hän on puolet ajastaan "pomppinut klinikkatyössä".

- Haluaisin, että pystyisin tulevaisuudessakin yhdistämään jouhevasti tutkimustyön ja kliinisen työn. Haluaisin myös opettaa nuoria ja innokkaita alalle tulevia ihmisiä. Heillä on teräviä näkemyksiä, jotka kyseenalaistavat kaiken, mitä olemme pitäneet itsestään selvänä. Se on tosi virkistävää ja haastaa muuttamaan jämähtäneitä ajatuskuvioita.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Nina Forss
Ikä: 40
Arvo: vanhempi tutkija, lääketieteen tohtori ja kokeellisen neurologian dosentti
Yliopisto: Teknillinen korkeakoulu
Laitos: Kylmälaboratorio, aivotutkimusyksikkö
Tutkimusala: aivojen toiminnallinen kuvaus, erityisesti kivun mittaaminen
Harrastukset: kuntosali, juniorijalkapallojoukkueen huoltaminen

Etappeja
1965 syntyy Helsingissä.
1972 ilmoittaa aikovansa isona lääkäriksi.
1984 kirjoittaa ylioppilaaksi Tapiolan yhteiskoulusta.
1985 aloittaa lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa.
1991 valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi.
1992 aloittaa väitöskirjan teon TKK:n kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä.
1995 väittelee tohtoriksi.
2000 saa nimityksen kokeellisen neurologian dosentiksi.
2006 valmistuu neurologian erikoislääkäriksi.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018