Kun koneet ja niiden omistajat tasaavat sähköverkon kuormitusta keskenään, kulutushuiput mahdaltuvat. Näin säästyy kallista säätövoimaa, jonka tarvetta aurinko- ja tuulienergian käyttö lisää.

Teksti: Kalevi Rantanen

Kun koneet ja niiden omistajat tasaavat sähköverkon kuormitusta keskenään, kulutushuiput mahdaltuvat. Näin säästyy kallista säätövoimaa, jonka tarvetta aurinko- ja tuulienergian käyttö lisää.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Mitä jos jääkaappisi neuvottelisi naapurien jääkaappien kanssa sähkön käytöstä. Sitten jääkaappiyhteisö sopisi sähkön hinnasta energiayhtiön kanssa. Saisit alennusta sähkölaskuusi tekemättä mitään.Australialaisen tutkimuslaitoksen Csiron tutkijaryhmä on kehittänyt uutta tapaa tasata kuormitusta sähköverkossa. Jääkaapit verkotetaan keskenään, jolloin suuresta kaappijoukosta muodostuu merkittävän kokoinen kylmävarasto. Kun tuuli- ja aurinkovoimalat puskevat sähköä verkkoon, jääkaappien lämpötilaa lasketaan muutamalla asteella. Kun tuuli laantuu tai aurinko menee pilveen, jääkaapit sammuttavat itsensä vähäksi aikaa ja hyödyntävät kylmävarastoaan. Koska huipputehoa ei tarvitse käyttää, sähkölasku pienenee.

Katkoa ei huomaakaanFloridassa energiayhtiö FPL on jo vuosia tasannut sähköverkon kuormitusta On Call -nimisellä palvelullaan. Siinä asiakas antaa yhtiölle luvan kytkeä pois päältä sähkölämmittimiä, kuumavesivaraajia, uima-altaiden pumppuja ja joskus myös ilmastointilaitteita tietyksi ajaksi. Vastineeksi hän saa alennuksia sähkölaskuun.Palvelussa on mukana jo melkein miljoona asiakasta. Katkojen pituus vaihtelee laitteen mukaan 15 minuutista muutamaan tuntiin. Kuumavesivaraaja tai allaspumppu sietää tuntienkin taukoja ilman, että asukas huomaa mitään. Käytännössä palvelua on tarvittu keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Energiayhtiö on pystynyt leikkaamaan huipputehoa neljä prosenttia, mikä on paljon.Säätövoima, jota käytetään lyhytaikaisten kulutushuippujen kattamiseen, on kallista. Ongelma pahenee sitä mukaa kuin tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähkön tuotannosta kasvaa. Säätövoimaa on tarvittu aina, koska kulutus vaihtelee, mutta nyt vaihtelee myös tuotanto.

Verkko palvelee kuluttajaaUusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen on yksi syy kehittää älykäs sähköverkko, jossa yksityiskuluttajakin toimii aktiivisesti. – Verkkoon tulee jännittäviä uudistuksia, kertoo Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Ruusunen. – Ne toteutetaan yhdistämällä viisaasti ja kustannustehokkaasti olemassa olevaa ja uutta tekniikkaa.Ymmärrämme kustannustehokkuuden, mutta mitä mahtaa viisaus sähköverkossa merkitä? Ennen kaikkea se näkyy näppäränä palveluna. Kuluttaja pienentää sähkölaskuaan ja ehkä mielellään pelastaa maailmaakin, jos muutokset ovat helppoja tehdä. Vähänkin hankalat ratkaisut jäävät paperille.– On kehittävä uutta palveluliiketoimintaa, Ruusunen painottaa ja kertoo, että tekniikka on jo olemassa. Tuntikulutusmittarit tulevat muutamassa vuodessa, tällä vuosikymmenellä. Kuluttajalla on silloin periaatteessa hyvät mahdollisuudet optimoida sähkön menekkiä ja välttää kalliin huipputehon ostamista. Mutta kenellä on aikaa ja halua seurata hintojen muutoksia tunnin välein! Tarvitsemme keinoja, jotka minimoivat sähkölaskun ja hiilijalanjäljen puolestamme.

Lämpö ja vesi ohjaukseenTuntikulutusmittarit, tulevaisuudessa ehkä vielä tarkemmat mittarit, pitää liittää talon automatiikkaan. Tekniikka toimii parhaiten silloin, kun kuluttaja ei edes huomaa jonkin laitteen kytkeytymistä pois ja päälle. Ruusunen mainitsee sähkölämmityksen ja lämminvesivaraajat, jotka ovat Suomessa erinomaisia ohjauskohteita.Liittämisessä on vielä tekemistä. Termostaatteja ja muuta elektroniikkaa riittää kyllä, mutta toistaiseksi puuttuu yhteys laitteiden väliltä. Kun se toteutuu, asukas voi halutessaan antaa automatiikalle luvan vähentää hieman lämmitystä tai jäähdytystä hintapiikin aikana ja lisätä kulutusta, kun hinta laskee. Kun kodin tietoverkko liittää kaikki laitteet toisiinsa, kulutusta voidaan hienosäätää huone- ja laitekohtaisesti. Jos jotain ei Suomessa sovi liiaksi ohjata niin saunomisaikaa – sen valinnassa kun painavat muut perusteet kuin sähköverkon kuormitus, sähkön hinta tai maapallon tila. – Jos tulen hikiseltä hiihtolenkiltä, haluan lämmittää saunan heti, vaikka vähän säästäisinkin saunomalla muulloin, sanoo professori Liisa Haarla, joka johtaa sähkönsiirtotekniikan tutkimusryhmää Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa.

Autoilija kauppaa sähköäSähköverkon uusi äly näkyy myös mahdollisuutena varastoida sähköä hybridi- ja sähköautojen akkuihin. Autoilija voisi ostaa sähköä halvalla ja myydä sitä akusta takaisin verkkoon sellaisena ajankohtana, kun auto seisoo käyttämättömänä mutta sähkön hinta on korkea. Ratkaisua testataan esimerkiksi Delawaren yliopistossa Yhdysvalloissa. Koeauto lataa yöllä sähköä, ja seisoessaan päivällä pysäköintialueella se voi palauttaa verkkoon sähköä määrän, joka riittää 7–8 perheen kulutukseen noin puoleksi tunniksi.Jälleen palvelu ratkaisee. Teknisesti idea on toteutettavissa, mutta on saatava vielä kuluttaja innostumaan asiasta.– Suomessa hintaero on niin pieni, että autoilijat tuskin kiinnostuvat, epäilee professori Haarla. – Akuista on apua, jos näin voidaan välttää voimalan rakentaminen huipputehoa varten, mutta on löydettävä ratkaisu, jossa autoilijat saavat tarpeeksi tuntuvan korvauksen sähkön varastoinnista.

Tasavirta leikkaa häviöitä Uutta sähköverkkoa on verrattu internetiin. Yhtäläisyyksiä on esimerkiksi viestinnän kaksisuuntaisuus, mutta on myös eroja. Toisin kuin tietoverkon sähköverkon on siirrettävä valtavia energiamääriä. Hyvien hermojen lisäksi tarvitaan lihaksia. Yksi ratkaisu, josta on energia-alan keskusteluissa ja viestimissä tullut miltei muotivillitys, on suurjännitteinen tasavirtakaapeli. Pistorasiasta tulee tavallisesti vaihtovirtaa. Kuluttajapään jakeluverkot ja suurjännitteiset siirtoverkotkin ovat enimmäkseen vaihtovirtaverkkoja. Vaihtovirran suurin etu on, että jännitettä on muuntajalla helppo nostaa ja laskea.Vaihtovirtaverkossa sekä jännite että virta kuitenkin muuttuvat koko ajan ja vielä eri tahdissa. Tästä syntyy niin sanottua loistehoa, joka menee hukkaan. Pitkässä johdossa häviöt tulevat suuriksi. Tasavirtaverkossa loistehoa sen sijaan ei synny. Siksi vaihtovirta on yleensä edullista jakeluverkoissa monine muuntajineen, tasavirta pitkissä siirtolinjoissa.

Pitkä linja kannattaaNykyisestä innostuksesta päätellen voisi luulla, että tasavirtakaapeli on uusi keksintö. Todellisuudessa tasavirta on vaihtovirtaa vanhempaa: ensimmäiset sähköverkot toimivat tasavirralla. Sitten vaihtovirta vei jännitteen muunneltavuuden takia voiton. Tasavirta muistettiin taas, kun tuli tarpeen siirtää paljon tehoa pitkiä matkoja. Maailman  ensimmäinen suurjännitteinen tasavirtayhteys kytkettiin Gotlannin ja Manner-Ruotsin välille jo 1954. Suomen sähköverkko on nykyään yhdistetty tasavirtalinkeillä Ruotsin, Viron ja Venäjän verkkoihin.Sähkökonevalmistaja ABB on laskenut, että tasavirta tulee kannattavaksi, kun ilmajohdon pituus on vähintään 600 kilometriä, merikaapelissa jo paljon lyhyemmällä matkalla. ABB on itse rakentamassa Kiinan Xiangjiaban vesivoimalasta Shanghaihin 2 000 kilometrin suurjänniteyhteyttä, joka siirtää 6,4 gigawatin tehon. Sähkön pitäisi alkaa virrata ensi vuonna.Pitkiä kaapeleita tarvitaan myös siirret¬täessä sähköä esimerkiksi Pohjanmeren tuulipuistosta kuluttajille.

Ei yhden kortin varaanInnokkaimmissa visioissa tasavirtaverkko ratkaisee kaikki energiaongelmat.  Aurinko-, tuuli- ja vesivoimalat, jotka yhdistetään yli mannerten suuritehoisilla kaapeleilla, tuottavat sähkön ekologisesti ja edullisesti.Viime aikoina on taas puhuttu Desertec-hankkeesta, jonka idea on tuottaa Saharassa aurinkosähköä Euroopan tarpeisiin. Teknisesti Desertec voidaan toteuttaa. Ongelmana on – kustannusten lisäksi – huoltovarmuus. Se on ehdoton vaatimus, jota kuluttaja harvoin ajattelee. Kaiken laittaminen yhden kortin varaan sisältää riskejä.– Sähkövirta on helppo katkaista hetkessä, tai joku voi räjäyttää kaapelin poikki ja pimentää Euroopan, muistuttaa Jukka Ruusunen Fingridistä.Ruususen mukaan Desertec toimii paikallisena ratkaisuna Välimeren alueella, jos Saharan sähkö pystyy hinnallaan kilpailemaan esimerkiksi Espanjassa tuotetun aurinko- ja tuulienergian kanssa.

Siirtokulut ratkaisevatVirtalajista riippumatta suurjännitejohdot maksavat paljon. Sähkön pitkä  siirtomatka saattaakin syödä kustannussäästön, joka syntyy edullisesta tuotantopaikasta. – Paikka, jossa tuulee parhaiten, voi olla huonompi tuulivoimalalle kuin keskinkertaisen tuulinen paikka, kun sähkön siirtokustannukset lasketaan mukaan, professori Haarla toteaa. Verkkoa ja voimaloita on siksi aina punnittava yhdessä – silloinkin, kun puhutaan kokonaisten maiden energiataloudesta.Tanskalaiset pystyvät tuottamaan tuulivoimalla 20 prosenttia sähköstään. Irlannissa paljon pienemmän osuuden liittäminen verkkoon on monimutkaisempaa. Tanskan sähköverkko on kytketty hyvillä siirtoyhteyksillä naapurimaiden verkkoihin; tanskalaiset voivat esimerkiksi ostaa Norjasta vesivoimaa silloin, kun tuulee heikosti. Irlannin pienessä ja toistaiseksi melko eristetyssä verkossa säätövoimaa ei juuri voida hankkia naapurimaista.

Suurmarkkinoista säästöäVahva sähköverkko mahdollistaa monenlaisten ja monenkokoisten energianlähteiden käytön. Se myös luo pohjan suurille sähkömarkkinoille.– Noin kymmenessä vuodessa, vuoteen 2020 mennessä, sähkön hinta yhtenäistyy koko Euroopassa, ennakoi toimitusjohtaja Ruusunen. Syntyy kilpailua, joka pakottaa parantamaan tekniikkaa ja alentaa pitkällä aikavälillä sähkön hintaa.Sähköteollisuuden toimialajärjestö Eurelectric on laatinut Eurooppaa varten hiilineutraalin Power Choices -skenaarion. Se perustuu Ateenan teknisen korkeakoulun professorin Pantelis Kaproksen tiimin laatimaan energiatalousmalliin. Tutkijoiden mukaan energiakustannusten osuus kansantuotteesta nousee 2020-luvun puoliväliin mennessä ja alkaa sitten laskea, jos hyvin käy.Ruususen mukaan suurin uhka on, että markkinoita ei saada toimimaan. Silloin sähkö on kallista kaikkialla Euroopassa.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, vapaa tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Soita valoa kännykällä

Suomessa kaupungit ovat yrittäneet säästää sähköä vähentämällä katuvalaistusta, mutta tämä on nostattanut vastarintaa. Saksan Nordrhein-Wetsfalenissa sijaitseva Dörentrupin pikkukaupunki on keksinyt tavan pienentää sähkölaskua huonontamatta palvelua.Katuvalot sammutetaan illalla, mutta myöhäinen kulkija voi halutessaan  sytyttää ne. Kun hän lähettää kännykällä viestin numeroon, joka on kiinnitetty lyhtypylvääseen, automatiikka sytyttää rivin katulamppuja. Ulkona kännykkä on kätevämpi kuin liiketunnistin tai sähkönappula. Tunnistin voi reagoida heiluvaan puun oksaan tai tiellä tepastelevaan siiliin. Nappulat taas rikkoutuvat helposti.Alueellisen energiayhtiön mukaan tekniikka, jonka kauppanimi on ”dial4light” eli ”soita valoa”, sopii pienehköille paikkakunnille, joiden kaduilla liikutaan yöllä harvoin. Dörentrupin lisäksi pari muutakin kaupunkia on jo mukana palvelussa.

Supraverkko tulee, mutta milloin

Tohtori Paul M. Grant, yhdysvaltalainen suprajohteiden tutkija sanoo, että jos jollekin planeetalle pitäisi rakentaa sähköverkko alusta asti, se olisi suprajohtava.Grant on tehnyt elämäntyönsä IBM:ssä ja sähköteknisessä tutkimuslaitoksessa Eprissä. 2000-luvun alussa alussa hän esitti yhdessä fyysikko Chauncey Starrin ja sähkötekniikan professori Thomas J. Overbyn kanssa idean suprajohtavasta verkosta. Suprajohtava maanalainen kaapeli kuljettaisi sekä sähköä että nestemäistä vetyä. Sähkö tuotettaisiin uuden sukupolven ydinvoimaloissa, jotka valmistavat myös vetyä.  Magnesiumdiboridista tehty suprajohdekaapeli toimii 21 kelvinasteen eli –252 celsiusasteen lämpötilassa häviöittä, mutta kaapelin jäähdytys on kallista. Jos nestemäinen vety lykätään kaapelin kanssa samaan putkeen, se toimii suprajohteen jäähdytteenä. Edullista säätö- ja varavoimaa saadaan varastoimalla vetyä paitsi kaapeliin myös sen varrelle sijoitettaviin säiliöihin. Ratkaisu lyö monta kärpästä samalla iskulla (ks. Suprajohteilla vihreää teknologiaa, Tiede 5/2007, s. 52–56). Starr piirteli tunneliin vielä tyhjiöputkessa viilettävän maglev-junan.Tutkijat uskovat, että ennen pitkää suprajohtavasta verkosta tulee kannattava. Pitkäjänteisyyttä ja planetaarista ajattelua rahoittaja todella tarvitsee – supraverkon rakentaminen pelkästään Pohjois-Amerikkaan maksaisi nimittäin tuhat miljardia dollaria.Suprajohtavia kaapeleita tutkitaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Venäjällä. Koekaapelit ovat yleensä muutaman kymmenen tai sadan metrin mittaisia pätkiä. Sellainen on kytketty sähköverkkoon Tanskassakin.Ehkä lähimpänä kaupallista sovellusta on kuudensadan metrin mittainen suurjännitekaapeli, joka otettiin 2008 käyttöön Long Islandissa New Yorkissa. Kaapeli on niin sanottua korkean lämpötilan suprajohdetta, jota jäähdytetään nestetypellä. 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018