Suomalaiset olivat kummeina, kun Nobelin veljekset kokosivat rikkauksia, joista näinä päivinä jaetaan jo 108. kerran maailmankuulut tiedepalkinnot.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Mahtisuvun kantaisä, rakennusmestari ja insinööri Immanuel Nobel oli harvinaisen tuottelias keksijä. Hän perusti muun muassa Ruotsin ensimmäisen kumitehtaan ja kehitteli armeijalle puhallettavan repun, jota voi käyttää myös pelastusliivinä ja ponttonisillan elementtinä.

Nobelin suurin keksintö oli uusi maamiina ja sen sytytysjärjestelmä, josta rahapulassa kärvistelevä Ruotsin armeija ei kuitenkaan innostunut. Nobel olikin verrattomasti etevämpi keksijä kuin liikemies, ja ennen pitkää velkojat olivat hänen kintereillään. Tuloksena oli konkurssi 1833.

Silloin Nobelin tielle tuli kuin tilauksesta suomalainen Lars Gabriel von Haartman, joka johti Tukholmaan saapunutta keisari Nikolai I:n kauppavaltuuskuntaa. Von Haartman oli Turun läänin maaherra, josta myöhemmin tuli Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja eli suuriruhtinaskunnan "pääministeri". Siinä virassa hän pysyi peräti 17 vuotta.


Pesämunalla sai konepajan

Von Haartman neuvoi pulaan joutunutta Nobelia muuttamaan Suomeen. Joulukuussa 1837 Immanuel Nobel vilkutti perheelle hyvästit. Vaimo Andrietta ja pojat Robert, Ludvig ja Alfred jäivät miltei puille paljaille. Äiti ruokki ja kustansi pojat kouluun pitämällä maito- ja vihannespuotia. Pojat auttoivat myymällä tulitikkuja kadulla.

Isä purjehti Turkuun, mutta jo vuotta myöhemmin hän jatkoi imperiumin kuhisevaan pääkaupunkiin Pietariin. Ruotsinkielisten suomalaisten rahoituksella Nobel perusti sinne pienen konepajan.

Von Haartman ei unohtanut suojattiaan vaan tutustutti hänet vaikutusvaltaisiin ystäviinsä. Vuonna 1841 Nobel pääsi esittelemään maamiinansa keisarille. Koe onnistui niin hyvin, että Nikolai I antoi palkkioksi 3 000 hopearuplaa. Niillä Nobel rakensi uuden tehtaan.

Noihin aikoihin maailman armeijoiden kiinnostus kohdistui kuitenkin merimiinoihin. Seuraavana kesänä iltahämyssä keisarin veli suuriruhtinas Mihail todisti korkeimman henkilökohtaisesti, kuinka Nobelin miinat räjäyttivät kolmimastoisen purjelaivan taivaan tuuliin. Immanuel itse ikuisti historiallisen hetken akvarelleihinsa.


Bisnekset pääsivät vauhtiin

Koe teki silminnäkijöihin niin suuren vaikutuksen, että tsaari palkitsi sen 25 000 ruplalla ja sotaministeriö nimitti Nobelin yhtiöön yhteysupseerin. Tehtävään määrättiin suomalainen luutnantti Carl August Standertskjöld. Hänestä tuli Nobeleiden perheystävä, neuvonantaja, uskottu, liikekumppani ja bisnesenkeli. Myöhemmin Standertskjöld nimitettiin kenraaliluutnantiksi ja Tulan suurten asetehtaiden johtajaksi, jonka suhteet olivat Nobelille elintärkeät.

Lähipiiriin tuli myös Carl Augustin serkunpoika Hugo Standertskjöld, jonka Nobelit junailivat Isjevskin suuren kivääritehtaan johtajaksi. Hän vaurastui upporikkaaksi ja pystytti Helsingin Etelärantaan komean talon, josta keisari Aleksanteri III:n kerrotaan sanoneen, että se oli "rakennettu venäläisille pistimille".

Menestynyt Immanuel toi perheensä Tukholmasta Pietariin. Siellä avautui yltäkylläinen maailma. Pian pojat puhuivat ruotsin lisäksi sujuvasti venäjää, ranskaa, saksaa ja englantia ja saivat aikansa parasta tekniikan ja kemian opetusta myös käytännössä.

Eipä aikaakaan, kun Immanuel lunasti koko yhtiön itselleen ja hankki tehtaalleen uudet tilat, joissa uurasti tuhat työläistä. Menestys huipentui 1853, kun Immanuel esiteltiin hovissa ja hän sai keisarin kultamitalin.


Brittilaivasto pelästyi miinoja

Nobelin verstaat tuottivat solkenaan vaununpyöriä, akseleita, putkia, sorveja ja jopa uudenaikaisia keskuslämmityslaitteita. Nobelilta tilattiin myös 500 hevosvoiman höyrykoneet kolmeen sotalaivaan ja pienemmät koneet 100 tykkiveneeseen, 14 korvettiin ja kuuteen klipperiin.

Euroopan taivaalle oli nimittäin jälleen kerääntymässä sodan synkkiä pilviä. Nikolai I:n Venäjä havitteli Balkanille ja Välimerelle, mikä kiukutti länsivaltoja. Vuonna 1854 riidasta leimahti kaksivuotinen Krimin sota, jonka tuoksinassa Britannia ja Ranska lähettivät laivastonsa Itämerelle painostamaan Venäjää. Suomessa selkkaus muistetaan Oolannin sotana.

Britannia koetti saada Ruotsilta tykkiveneitä ja lupasi niistä palkkioksi Suomen. Kuningas Oskar I torjui tarjouksen, mutta venäläisillä oli täysi syy pelätä Pietarin turvallisuuden puolesta. Siksi Kronstadtin ja Viaporin linnoitusten lähivedet päätettiin miinoittaa.

Räjähdyspanokset olivat vielä niin alkeellisia, että Nobelin miinojen sanottiin olevan yhtä vaarallisia omille kuin vihollisille - mutta kilpailevaa merkkiä pilkattiin pahemmin: siitä ei ollut vaaraa kenellekään. Robert Nobel oli mukana laskemassa miinoja Ludvig-veljen tarkkaillessa vihollisen liikkeitä Kronstadtin korkeimmasta tornista.

Kronstadtin miinoitus onnistui niin hyvin, että brittiamiraali Charles Napier katsoi viisaammaksi vetää pois laivastonsa. Väylät näyttivät olevan täynnä Nobelin "helvetinkoneita". Sen sijaan Viaporia länsilaivasto pommitti ankarasti elokuussa 1855. Helsinkiläisille riitti ihmettelemistä Kaivopuiston kallioilta.


Lamasta uuteen nousuun

Sodan päätyttyä Venäjän orastava teollisuus ajautui lamaan, eikä maan siviilitalous tarjonnut riittäviä markkinoita. Nobelin tehdas tekikin konkurssin 1859.

Isä Immanuel, äiti Andrietta ja Venäjällä syntynyt kuopus Emil päättivät palata Ruotsiin, mutta Robert, Ludvig ja Alfred jäivät Pietariin.

Ruotsissa Immanuel jatkoi räjäytyskokeitaan nitroglyseriinillä. Alfred teki omia kokeitaan Pietarissa, kunnes 1863 muutti isänsä luokse Tukholmaan. Seuraavana vuonna laboratoriossa sattui traaginen räjähdysonnettomuus, jossa vasta 20-vuotias Emil ja useita muita ihmisiä sai surmansa.

Työ kuitenkin jatkui. Maailmalla sodittiin tauotta. Yhdysvalloissa käytiin sisällissotaa, ja rautakansleri Otto von Bismarck yhdisti Saksaa. Kranaateilla, tykeillä, laveteilla ja kivääreillä riitti kysyntää.

Nobelien Venäjän-yhtiö, jonka Ludvig oli onnistunut pelastamaan, päätti panostaa asetuotantoon. Ludvig suunnitteli uuden koneen, jolla valmistettiin rihlattuja kiväärinpiippuja. Valinta osoittautui oikeaksi, ja Nobelin tehtaat kukoistivat. Venäjän armeija tilasi peräti 200 000 takaa ladattavaa kivääriä.


Kauppamatkalla öljybisnekseen

Kiväärintukkeihin tarvittiin pähkinäpuuta, jota Robert Nobel lähti hankkimaan Kaukasukselta. Matkalla hän tapasi hollantilaisen merikapteenin, joka sai hänet innostumaan mittaamattomien öljykenttien mahdollisuuksista Kaspianmeren rannalla Bakussa, nykyisessä Azerbaidžanissa. Öljynjalostamo aloitti toimintansa 1875, ja Robert sai myös Ludvigin ja Alfredin osakkaiksi yritykseen.

Alussa ongelmana ei ollut öljyn saanti vaan sen kuljettaminen. Nobelit ottivat mallia Amerikan Rockefellereistä ja rakensivat Venäjän ensimmäisen öljyputken. Sillä oli mittaa 15 kilometriä. Sitten he hankkivat Ruotsista maailman ensimmäiset rautatiesäiliövaunut sekä petrolihöyrylaivan eli säiliölaivan, joka sai nimekseen Zarathustra, tosin venäläisittäin Zoroaster. Sarjan seuraavat laivat kastettiin Buddhaksi ja Nordenskiöldiksi.


Pian kuin Rockefellerit

Ludvig ryhtyi yhteistyöhön myös saksalaisen Rudolf Dieselin kanssa ja rakensi Pietariin maailman ensimmäisen dieselmoottoritehtaan. Luonnollisesti yhtiön tankkerilaivasto varustettiin näillä moderneilla moottoreilla. Yhtiö panosti vahvasti myös tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Vuonna 1879 aloitti toimintansa Naftatuotantoyhtiö Veljekset Nobel, joka tunnettiin sähkelyhenteellä Branobel. Sairasteleva Robert palasi Ruotsiin, ja yhtiö jäi Ludvigin huomaan. Talousasiantuntijana toimi Alfred, jonka räjäytysainetutkimukset olivat johtaneet turvalliseen ja tehokkaaseen dynamiittiin. Etevänä liikemiehenä Alfred oli patentoinut keksintönsä, jolle löytyi rajattomasti markkinoita ripeästi teollistuvassa maailmassa.

Branobel kukoisti ja levittäytyi koko laajaan keisarikuntaan Vaasasta Vladivostokiin. Teollisuusimperiumiin kuului öljylähteitä, jalostamoita, varastoja, rautateitä, laivoja ja satamia. Se paisui Venäjän suurimmaksi yhtiöksi ja maailman toiseksi suurimmaksi öljyntuottajaksi heti Rockefellereiden Standard Oilin jälkeen. Yhtiön liikevaihto oli suurempi kuin Ruotsin valtion budjetti.

Ludvigin kuoltua äkisti 1888 poika Emanuel otti ohjat suvun öljybisneksessä. Keisariri Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna, entinen Tanskan prinsessa Dagmar, vierailivat yhtiön Bakun-laitoksissa vielä samana vuonna ja kehottivat Emanuelia anomaan Venäjän kansalaisuutta. Sen hän oitis myös teki.


Vallankumous kaatoi imperiumin

Nobelien öljyimperiumi edusti keisarillisen Venäjän myönteisimpiä uudistuspyrkimyksiä. Lokakuun 1917 vallankaappauksella bolsevikit tekivät siitä kuitenkin lopun yhtä nopeasti ja häikäilemättömästi kuin koko keisarin valtakunnasta.

Emanuel Nobel sukulaisineen ja avustajineen selviytyi Venäjän vallankumouksen kuohuista. Maaliskuussa 1917 Pietarissa sattui välikohtaus, joka saattoi hyvin muuttaa myös Suomen historian kulun, kuten suvun luottomies Karl Wilhelm "Vasiljevitš" Hagelin kertoi päiväkirjassaan:

"Tiistaina 12. maaliskuuta. Kylvettyämme ja syötyämme aamiaista palasimme konttoriin. Marskentän etelälaidalla jouduimme kiväärituleen. Meitä ammuttiin molemmista suunnista. Kammottavaa!

Johtokunnassa tapasin kenraali Mannerheimin. Hän oli palannut lomalta Suomesta ja oli matkalla takaisin rintamalle. Hän oli tavannut Emanuelin Hôtel Europessa. Hotellin portieeri oli kehottanut Mannerheimia häipymään sieltä niin pian kuin mahdollista, koska "upseereita etsitään". Silloin Emanuel oli tuonut Mannerheimin johtokuntaan ja lähettänyt noutamaan hänelle siviilivaatteita. Hän oli juuri ehtinyt vaihtaa asua, kun tulimme sisään.

Joimme yhdessä teetä, minkä jälkeen Emanuel ja kenraali poistuivat. ’Kunhan vain pääsen Viipurin puolelle, kaikki kyllä järjestyy’, Mannerheim sanoi. Yhtiömme ranskalainen edustaja Eugène Beaux oli juuri palannut sotapalveluksesta Ranskasta ja liittyi heidän seuraansa. Kun he olivat ehtineet Marskentälle, sotilas juoksi heidän peräänsä. ’Joku teistä on upseeri!’, hän huusi. ’Kyllä, minä olen upseeri’, vastasi Beaux ja esitti ranskalaisen sotilaspassinsa. Sotilas teki kunniaa ja poistui. Millaiseksi Suomen vapaustaistelu olisikaan sukeutunut, jos Beaux ei olisi ollut niin nokkela?"


Matti Kinnunen on helsinkiläinen filosofian lisensiaatti, suomentaja, toimittaja ja historioitsija.

Suku lomaili Karjalassa


Ludvig Nobelin leski Edla Nobel osti 1890-luvulla Karjalankannaksen Johanneksesta Kirjolan hovin, jonne suvulla oli tapana muuttaa kesänviettoon jo toukokuun puolivälissä. Kartanoon kuului yli sata hehtaaria viljeltyä, ja Edla Nobel teki siitä oikean mallitilan.

Uuden päärakennuksen Kirjolan hoviin suunnitteli helsinkiläisarkkitehti Gustaf Nyström. Hän on piirtänyt myös Säätytalon, Kansallisarkiston ja Helsingin vanhan kauppahallin.

"Kirjolan kesälinna" valmistui 1903. Läheinen Anjalan talo hankittiin kesäsiirtolaksi, johon mahtui sata Pietarin tehtaan työntekijöiden lasta. Heitä varten perustettiin myös terveysasema. Se oli auki joka päivä ja antoi lääkkeitä ilmaiseksi.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Kirjolan kesäsiirtola muutettiin sotasairaalaksi, jossa oli 150 potilaspaikkaa, oma leikkaussali ja röntgen. Vallankumouksen jälkeen sairaala suljettiin.

Kirjola pysyi Nobel-suvun kesäpaikkana myös Suomen itsenäistyttyä. Talvisodan edellä kartano tyhjennettiin; osa tavaroista vietiin turvaan, osa kätkettiin maahan. Suomalaiset polttivat kartanon vihollisen hyökkäyksen edellä. Palossa tuhoutuivat myös Ludvig Nobelin lääkärityttären Martha Nobel-Oleinikoffin kokoamat suvun arkistot.
Kirjolan kartanon komea sivurakennus on säilynyt, kuten myös jykevän kivinavetan perustukset. Linnan aarteita, muun muassa tauluja, kaivettiin välirauhan aikana maasta. Niitä on sittemmin ilmaantunut Ruotsissa huutokauppoihin.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018