Elokuvien ja tv-sarjojen hemaisevat soturinaiset silpovat niin, että veri roiskuu. Naisen voiman, erotisoidun ulkonäön ja radikaalin väkivallan kiehtova keitos on suunniteltu maistumaan monenlaisille katsojille.


Naisen voiman, erotisoidun ulkonäön ja radikaalin väkivallan kiehtova keitos
on suunniteltu maistumaan monenlaisille katsojille.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006



Kaunis nainen keltaisessa verryttelyasussa taistelee raivoisasti japanilaista rikollisjoukkiota vastaan. Veri ja ruumiinosat lentävät näyttävästi, ja sankarittaren vaalea tukka liehuu vauhdissa. Kohtaus on Kill Bill Vol. 1 -elokuvasta, mutta samankaltaisia näkyjä vilisee muuallakin viihdeteollisuuden kuvissa. Soturinainen on populaarin median uusi lempilapsi.

Taisteleva sankaritar tuntuu ensi silmäyksellä uudentyyppiseltä hahmolta. Vahvoja, itsenäisiä naisia on nähty elokuvien ja sarjojen pääosissa jonkin verran, mutta naisen asettaminen toimintatarinan väkivaltaiseksi johtohahmoksi vaikuttaa radikaalilta.

- Hahmojen ulkonäkö kuitenkin sotii sarjojen radikaaliutta vastaan, huomauttaa Tampereen yliopiston Kaarina Nikunen, joka on mediakulttuurin tuntiopettaja. Hän tutki väitöskirjassaan muinaisajan soturiprinsessa Xenasta kertovan tv-sarjan faneja.

Korostetun seksikkyytensä vuoksi sankaritar on vaarassa esineellistyä pelkäksi himokkaan katseen kohteeksi. Erotisoitu ulkonäkö vahvistaa perinteistä ja ahdasta täydellisen naisen ihannetta. Perinteisiä ovat yleensä myös tarinoiden juonenkulku ja ympäristö. Taustalla vaikuttaa populaarikulttuurin konservatiivisuus.

Mitä kalliimpi viihdetuote on kyseessä, sitä enemmän tekijät tahtovat pelata varman päälle ja tarjoilla katsojille sellaista, minkä on aiemmin havaittu tekevän kauppansa. Elokuvien ja tv-sarjojen tuotannossa tämä näkyy nimenomaan kliseisinä hahmoina ja juonina mutta myös uudelleenfilmatisointeina ja jatko-osina.

Tutut tarinat ja hahmot myyvät, mutta eivät kuitenkaan ilman sävähdyttävää ripausta "jotain uutta". Tämän vuoksi viihdeteollisuudessa on jatkuvasti tasapainoiltava tutun ja turvallisen sekä uuden ja kiehtovan välillä.


Tarinahistoria ulottuu amatsoneihin

Taistelevan naisen idea ei sinänsä ole uusi. Soturinaisten esiäidit ovat jättäneet jälkensä eri kulttuurien taruihin ja historiaan. Ajatus kyti jo antiikin Kreikassa, jossa kirjattiin tarinoita villeistä barbaarinaisista, amatsoneista.

Myös nykyajan viihdekulttuuri löysi hahmon jo varhain. 1960-luvulla syntynyt sarjakuvasankaritar Modesty Blaise on tästä hyvä esimerkki. Ideaa hyödynnettiin aina silloin tällöin myös elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta varsinainen suursuosio antoi odottaa itseään.

1960- ja 1970-luvuilla tuotettiin pornahtavia pienen budjetin toimintaelokuvia, joissa väkivaltaiset, muodokkaat naiset olivat pääroolissa. Lajityyppiä viljelivät muun muassa elokuvantekijät Andy Sidaris ja Russ Meyer. 1970-luvulla alkoi syntyä myös joitakin valtakulttuuriin lukeutuvia tv-sarjoja, joissa taistelivat miesten sijaan sankarittaret. Näitä ovat esimerkiksi Charlien enkelit, Bionic Woman ja Wonder Woman.

Barbaarielokuvat kokivat 1980-luvulla lyhyen kulta-ajan, ja niissäkin esiintyy harvakseltaan naissotureita. Klassisia esimerkkejä päättäväisistä voimanaisista ovat myös Alien- ja Terminator-elokuvien Ellen Ripley ja Sarah Connor. Voimakkaat naiset pysyivät viihteen sankaritarinoissa kuitenkin suhteellisen pienenä ja marginaalisena vähemmistönä - ainakin vuosituhannen vaihteeseen asti.

2000-luvun alun länsimaissa naisten vapautuminen kodin hengettäristä yhteiskunnan täysivaltaisiksi toimijoiksi on jo niin pitkällä, että viihteen naishahmoja on melko helppo asettaa johtavien, voimaa käyttävien sankarien rooleihin. Tuotteen menestys ei tästä kärsi, vaan lopputulos saattaa olla jopa päinvastainen.

Siinä missä länsimainen nykynainen voi ajatella olevansa oman elämänsä hallitsija, sankarittaret raivaavat tiensä viidakoissa ja tulevaisuuden suurkaupungeissa. Voimakkaat naissankarit ovat nyt itsenäisempiä ja suositumpia kuin koskaan aiemmin.


Taustalla tabuja ja parodiaa

Toisaalta naisen väkivaltaa on länsimaissa aina pidetty erittäin kielteisenä ilmiönä. On ajateltu, että naisille on luontaista synnyttää ja hoivata, ei vahingoittaa tai tappaa. Siksi naisen väkivaltaisuuden näyttäminen viihteessä voi järkyttää mutta samalla kiehtoa.

Yhdysvaltalainen filosofi Douglas Kellner kuvailee värikkäästi kaupallisen median johtotähtiä teoksessaan Media Culture (1995). Hänen mukaansa media tarttuu hanakasti jopa tabuina pidettyihin aiheisiin saadakseen yleisöä tuotteilleen, sillä ristiriitaisia tunteita herättävät aiheet vangitsevat katsojan huomion tehokkaasti.

Aiheen synkkä kiehtovuus ei kuitenkaan ole ollut ainoa syy väkivaltaisten naiskuvien yleistymiseen. Toimintasankarittarille raivasi tietä myös 1990-luvun toimintaelokuvien ja -sarjojen aiempaa kevyempi ja parodioivampi asenne.




1960-luku
- Russ Meyerin b-luokan pornahtavat elokuvat voimanaisineen
- Peter O’Donnellin sarjakuvasankaritar Modesty Blaise


1970-luku
- Andy Sidarisin pienen budjetin pornahtavat toimintaelokuvat kurvikkaine naistähtineen
- Uusia "kiltimpiä" tv-sarjoja, joiden pääosissa toiminnalliset naiset


1980-luku
- Toimintaelokuvien nousukausi, sankareina useimmiten viileät machomiehet
- Barbaarielokuvien lyhyt kulta-aika


1990-luku
- Kevyempi ja sarjakuvamaisempi tyyli toimintaviihteeseen
- Sankarittarien suosion kasvu


2000-luku
- 1970-luvun naistoiminta-hahmojen uusiokäyttöä
- Sankarittarien vakiintuminen osaksi toimintaviihteen henkilögalleriaa




Pamela Andersonin

Perinteistä silmänruokaa miehille

Toimintagenret on perinteisesti suunnattu nuorille miehille, ja niiden pääosassa on ollut macho miessankari. Kaupallisesta näkökulmasta tarkasteltuna sankarittarien yksi tehtävä on saada myös nuoret naiset viihtymään toiminnan äärellä. Mieskatsojia ei tietenkään haluta menettää, joten heihin pyritään vetoamaan totutuin keinoin.

Susanna Paasonen, mediatutkija ja digitaalisen kulttuurin yliassistentti Jyväskylän yliopistosta, muistuttaa, että naispuolisia toimintahahmoja kohdennetaan monenlaisille yleisöille.

- Tämän vuoksi silmänruoka ja kamppailukyvyt kulkevat yhdessä paketissa. Monet toimintasankarittaret ovat lisäksi lainaa supersankarisarjakuvista, joissa on omanlaisensa ruumiinestetiikka.

Sankarittaret ovat lähes poikkeuksetta hyvin kauniita, nuoria ja kaikin puolin viehättäviä neitokaisia. Niukoilla asusteilla ja harkituilla kuvakulmilla saatetaan korostaa ruumiinmuotoja.

Taistelun tiimellyksestä aggressiivinen soturinainen siirtyy suihkuun huuhtomaan nujakoinnin pölyt, kuten elokuvassa Lara Croft: Tomb Raider. Feminiininen vesielementti ja alastoman kehon pyöreät muodot muistuttavat katsojia siitä, että kyseessä on nainen, vaikka hahmo käyttääkin maskuliinisina pidettyjä toimintatapoja.

Vaikuttaa myös siltä, että pääosan esittäjän tulee olla mieluummin siro ja hento kuin uskottavan näköinen taistelija. Naisten liiallista lihaksikkuutta ei pidetä kauniina ja eroottisena, joten sitä pyritään välttämään. Naisruumiin erotisoinnilla on elokuvahistoriassa pitkät perinteet, ja tuttuja kaavoja toistetaan.


Uutta naisen dramaattinen kosto

Kaikki ei sentään mene vanhan kaavan mukaan. Soturinaisen myötä toimintatarinan tuttuihin juonikuvioihin saadaan uutta potkua. Tunteet ja ihmissuhteet saadaan istutetuiksi tarinaan entistä helpommin, kun päähenkilö ei olekaan kivikasvoinen, katkeroitunut yksinäinen susi.

Toimintagenreissä tavallinen kantava rakenne ja jännitteen luoja on oikeutettu kosto. Kun päärooliin asetetaan nainen, kosto voidaan oikeuttaa esimerkiksi äitiydellä tai raiskausuhalla.

Kostajan naispuolisuus ei välttämättä vähennä koston verisyyttä ja väkivaltaisuutta.

Tästä tyylipuhtaita esimerkkejä ovat kulttimaineeseen nousseen yhdysvaltalaisen ohjaaja-käsikirjoittaja Quentin Tarantinon Kill Bill -elokuvat. Niiden punaisena lankana on sankarittaren kostoretki, jonka syynä on hänen omissa häissään tapahtunut verilöyly. Naisen sulhanen ja häävieraat ovat kuolleet, ja hän luulee menettäneensä myös lapsensa. Lisäksi sankaritar on maannut pitkään koomassa, jolloin sairaalan yöhoitaja on myynyt hänen ruumistaan. Kosto tuntuu vähintäänkin oikeutetulta - ehkä erityisesti juuri naisnäkökulmasta.


Voimantunnetta naiskatsojille

Hallitseva sankaritar voi tehdä toimintatarinoista helpommin lähestyttäviä naisille. Samastuminen ei riipu pelkästään sukupuolesta, mutta aktiiviseen hahmoon sekä itselle tuttuihin tuntemuksiin ja kokemuksiin on helpointa samastua.

Erotisoidusta ja kliseisestä ulkonäöstään huolimatta voimakkailla naishahmoilla on selvästi myönteistä merkitystä naisille. Hahmojen faneja tutkinut Kaarina Nikunen on havainnut, että sankarittaret voivat antaa naisille hetkellisen voimantunteen ja rohkeutta.

- Monet fanit ovat kertoneet voimakkaiden hahmojen auttaneen esimerkiksi ujouden ylittämisessä, mutta myös faniyhteisöllä on tässä oma roolinsa, Nikunen arvelee.

Faniyhteisö antaa tunteen kuulumisesta johonkin, ja sen parissa fani saa tukea omille näkemyksilleen ja tulkinnoilleen. Scifin ja fantasian piirissä myös niin sanottu fanituotanto on varsin laajaa. Naiset kirjoittavat fanfictionia eli omia jaksoja ja tarinoita sarjoista sekä analysoivat ja pilkkovat tarkkaan sarjojen eri kerroksia.
Entä ulkonäköpaineet? - Pelkkä hahmojen ulkonäkö tuskin vääristää fanien omaa ruumiinkuvaa, mutta jos koko kulttuuri esittää samanlaista vaatimusta, se on jo ongelma, Nikunen pohtii.

Kohti moniulotteisempia hahmoja

Ehkä seuraavan sukupolven naissankarit ovat nykyistä selvemmin muutakin kuin pitkäsäärisiä potkutaitureita. Mediatutkija Susanna Paasonen huomauttaa, että sankarittarista on jo karissut voimakkain uutuudenviehätys. Fantasia ja seikkailu -lajityypistä ollaan siirtymässä uusille alueille, jolloin hahmot monipuolistuvat.

- Kehityslinja on todennäköisesti samankaltainen kuin televisiofiktiossa yleisemminkin. Reality-buumia vastaan taistellaan kunnianhimoisemmin käsikirjoitetuilla sarjoilla, joiden henkilöhahmoissa on monenlaista tarttumapintaa, Paasonen ennustaa.

Hänen mukaansa uuden Taisteluplaneetta Galactica -sarjan Kara "Starbuck" Thrace on hyvä esimerkki tästä. Henkilöhahmossa toiminnallisuus on yksi ulottuvuus muiden joukossa.



Johanna Ylipulli on filosofian maisteri ja vapaa toimittaja. Hänen kulttuuriantropologian pro gradu -työnsä "Taistelua ja tasapainoilua: mediakulttuurin uudet naiskuvat" (Oulun yliopisto 2005) käsitteli artikkelin aihepiiriä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018