Olisiko hauska muistaa piin 30 ensimmäistä numeroa - tai edes kavereiden puhelinnumerot? Tässä menetelmä.


- tai edes kavereiden puhelinnumerot? Tässä menetelmä.




On ihmisiä, joiden mielestä on helppoa ja hauskaa opetella ulkoa pikajunien aikatauluja vuodelta 1958. Useimmille meistä pitkien numerosarjojen muistaminen on kuitenkin yhtä painajaista, koska numerot eivät "sano" mitään.

Luolaihmiseltä perityt aivomme muistavat helposti paikkoja, kuvia, ääniä, rytmejä ja tyypillisiä tapahtumakulkuja. Niinpä moni tietää, missä oli kuullessaan presidentti Kennedyn tai prinsessa Dianan kuolemasta, mutta harvemmalla on hajua tapahtuman päivämäärästä. World Trade Centerin kaksoistornien tuhopäivä on tullut niin tunnetuksi ehkä siksi, että se on helppo johtaa Yhdysvaltojen yleisestä hätänumerosta 911.

Miten selvitä luolaihmisen aivoilla numeroita pursuilevasta arjesta? Kännykkä on numeroja muistamattomalle taivaan lahja, koska kännykästä esimerkiksi voi pankkiautomaatilla ollessaan tarkastaa puhelinnumeroiden sekaan piilotettuja pankkikortin tunnuslukuja - tai ystävän ovella ovikoodin.


Luvut kirjaimiksi ja sanoiksi

Joitain numeroita on kuitenkin muistettava, sillä kännykän tallenteisiin ei pääse käsiksi, ellei muista pin-koodia. Opettelu kannattaa aloittaa leppoisasti lyhyistä mutta usein käytettävistä sarjoista, kuten pankkikortin tunnusluvusta, jota tarvitaan yhä useamman kaupan kassalla.

Muistiniksejä on monia, mutta nyt keskityn konstiin, jossa kutakin numeroa vastaa tietty konsonantti. Seuraavassa oma viritelmäni numeroiden ja kirjaimien yhdistelmäksi. Voit halutessasi keksiä omat vastaavuutesi.

0 = L  Nollasta tulee mieleen origo sekä X- ja Y-koordinaatit. Muutenkin nollassa on älliä!
1 = T  Tatti seisoo yhden jalkansa varassa kuten ykkönenkin.
2 = N  Jos N:n kääntää kyljelleen, se muistuttaa kakkosta.
3 = M  Kyljellään M muistuttaa kolmosta.
4 = H  Koulutodistuksen nelosta sanottiin kääntötuoliksi. Tuoli on pikku-h.
5 = S  Kun S-kirjaimeen tulee särmää, se onkin viitonen.
6 = J   Kuutonen on ilmiselvä jojo.
7 = V  Seinälle nostettu viikate muistuttaa Seitsemästä veljeksestä.
8 = K  Katon ja lattian kanssa K on kahdeksikko.
9 = P  Peilikuvanaan P on kuin yhdeksikkö.

Jos pankkikorttini tunnusluku olisi 3185 (=MTKS) ja matti sattuisi olemaan usein kukkarossa, muistiavuksi sopisi "matti kassa". Sehän samalla hillitsisi visan vingutusta.

Sanojen keksiminen helpottuu, kun kaksoiskonsonantit lasketaan yhdeksi numeroksi. Niinpä numero 99 olisi pappa, pappi, poppa, pipi, papu tai pupu.


Numerosarjat loruiksi

Koska passin, luottokortin tai pankkitilin numero on varsin intiimi ja ainutkertainen, otan pitkien lukupötköjen muistamisesta esimerkiksi piin likiarvon 30 desimaalin tarkkuudella.

Numerosarjan 3,1 4159 26 5358 97932 38 462 6 43 38 327 9 voi jaotella pieniin rypäisiin ja opetella ne ulkoa esimerkiksi räppäämällä tai johonkin melodiaan kytkemällä. Mutta yhtä hyvin numerot voidaan kutoa runolliseen muotoon: "mie,ti hattusaippuaa / nojaa simasukka povipommiin / muka huojut / ja huuma makea menevi poi…" Runo on helpompi muistaa, jos siitä tekee mieleensä sarjakuvan, jonka ensimmäisessä ruudussa mietitään hattusaippuaa, toisessa nojataan simasukkaan povipommiin, kolmannessa muka huojutaan, ja huuma makea menevi poi...

Menetelmän onnistunut käyttö vaatii sanatarkkaa muistamista, ja se sopiikin niille, joiden on helppo oppia ulkoa esimerkiksi laulun sanoja tai loruja.

Esineisiin liittyvät sanat on helpompi muistaa kuin abstraktit sanat. Hattusaippuasta saattaa olla helpompi muodostaa kuva kuin hittisaippuasta. Lisäksi abstraktit sanat korvautuvat helposti synonyymeillä, joten "mieti" kääntyy helposti sanaksi "ajattele", jolloin lukusarjan alku olisi 3,1 sijasta 6,14. Abstraktien sanojen kohdalla muistamista helpottaa symbolien käyttö, joten hattusaippua voi olla vaikkapa ajatuskuplan sisällä.

Onneksi piin syvemmän olemuksen ymmärtäminen auttaa muistamaan, että pii on jotain kolme ja risat, ja sitä kautta hoksaamaan, että väärän muistisanan "ajattele" vihjaama 6,14 on väärä. Muistisana voi siis antaa virheellisenäkin vihjeitä, jotka johtavat oikeille jäljille. Tunnistaminen on aina helpompaa kuin tyhjästä muistaminen.


Salarakkaasta salasanaksi

Ehkä kaikkein eniten hyötyä kirjainnumeroiden käytöstä on salasanojen ja pin-koodien luomisessa. Niitähän pitää keksiä vähän joka paikkaan. Salasanaksi kannattaa valita jokin helposti mieleen tuleva sana, kuten oman salarakkaan nimi, jota seuraavassa markkeeraa Salarakas.

Salasanat ovat vahvimpia, kun niissä on mukana numeroita. Ensimmäisen merkin pitää kuitenkin olla kirjain, joten kirjoitetaan salasanaksi Sa0ara8a5. Kirjain r, jolla ei ole systeemissä omaa numeroa, kirjoitetaan itsenään. Toisaalta jos päätät, että nelosta vastaa peilikuva-R kepillä tuettuna, salasana on muotoa Sa0a4a8a5.

Jos jokainen määrittää numeroita vastaavat kirjaimet mielensä mukaan, koodia on melko hankala aukaista, ja lisää vaikeutta saa antamalla kullekin numerolle kaksi vaihtoehtoista kirjainta. Jos päätän ottaa numero kahden toiseksi kirjaimeksi Z:n ja nelosta kuvaamaan R:n, numero 24 voi kirjoitettuna olla zero, nuha tai nauru. Harvinaisimmista konsonanteista X näyttää numerolta 8, B riisuttuna numerolta 3, ja G on ilmetty 6. Nolla on pyöreä kuin Q. Jos V-kirjaimen tuplaa, syntyy W. P on nenänsä kadotettuaan F. Äänellisesti T on lähellä D:tä ja S lähellä C:tä.


Matkalle mukaan riimit

Jos kännykkä, passi ja luottokortti katoavat samalla kertaa ulkomailla, riimit ovat todella tarpeeseen. Luottokunnan puhelinnumeron +358 800 12 400, josta voi kuolettaa Visan, voi muistaa aurinkoisesta lemmikkikuvasta, johon liittyy muistilause: "Mussukka köllii lattian rallilla." Ennen soittoa kannattaa tietysti "kääntää" luottokortin ja tilin numero sekä oma sotu muistisanasta numeroiksi paperille.

Sama menettely koskee tietenkin myös puhelinliittymän kuoletusta puhelimen kadottua. Eikä puhelimen sarjanumeronkaan muistaminen ole pahitteeksi. Henkilötunnus varmasti auttaa Euroopassa, mutta passin numeron muistamisesta voi olla suurta hyötyä kaukomailla.

Kun lennonnumeroista tai lähtöajoistakin tekee omat muistisanansa, lähtöselvityksessä voi kuulla edessään olevan matkailijan runoilevan: "Tytinä. Mussukka köllii lattian rallilla. Hipin lätty palloili radalle…"


Vanhainkodissakin sen muistat

Menetelmän sujuvan käytön oppimiseen joutuu käyttämään jonkin verran aikaa ja vaivaa. Vähin erin kertailu on tehokkaampaa kuin yhtä painoa pänttääminen. Mitä hauskempi, tuhmempi tai henkilökohtaisempi sana tai lause on, sitä nopeammin se jää mieleen.

On hyvä tiedostaa, että muistitesteissä mitattavaa yleistä muistamiskykyä tällainen menetelmä ei paranna. Toki se voi auttaa pitämään aivot virkeinä, kuten mikä tahansa muukin aivojumppa.

Kun olet kerran oppinut numeroiden ja kirjaimien vastineet, ne pysyvät mielessäsi ikuisesti. Kukaties viimeinen vanhainkodissa hokemasi asia on piin likiarvo 30 desimaalin tarkkuudella - tiedetäänhän, että muuten unohtelevainen vanhus voi muistaa pitkiä pätkiä hauskoja lastenloruja.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Kirjaimia, joista numerot voi muistaa:
0 Q
1 D
2 Z
3 B
4 R
5 C
6 G
7 W
8 X
9 F
Katso selityksiä päätekstistä.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.