Olisiko hauska muistaa piin 30 ensimmäistä numeroa - tai edes kavereiden puhelinnumerot? Tässä menetelmä.


- tai edes kavereiden puhelinnumerot? Tässä menetelmä.




On ihmisiä, joiden mielestä on helppoa ja hauskaa opetella ulkoa pikajunien aikatauluja vuodelta 1958. Useimmille meistä pitkien numerosarjojen muistaminen on kuitenkin yhtä painajaista, koska numerot eivät "sano" mitään.

Luolaihmiseltä perityt aivomme muistavat helposti paikkoja, kuvia, ääniä, rytmejä ja tyypillisiä tapahtumakulkuja. Niinpä moni tietää, missä oli kuullessaan presidentti Kennedyn tai prinsessa Dianan kuolemasta, mutta harvemmalla on hajua tapahtuman päivämäärästä. World Trade Centerin kaksoistornien tuhopäivä on tullut niin tunnetuksi ehkä siksi, että se on helppo johtaa Yhdysvaltojen yleisestä hätänumerosta 911.

Miten selvitä luolaihmisen aivoilla numeroita pursuilevasta arjesta? Kännykkä on numeroja muistamattomalle taivaan lahja, koska kännykästä esimerkiksi voi pankkiautomaatilla ollessaan tarkastaa puhelinnumeroiden sekaan piilotettuja pankkikortin tunnuslukuja - tai ystävän ovella ovikoodin.


Luvut kirjaimiksi ja sanoiksi

Joitain numeroita on kuitenkin muistettava, sillä kännykän tallenteisiin ei pääse käsiksi, ellei muista pin-koodia. Opettelu kannattaa aloittaa leppoisasti lyhyistä mutta usein käytettävistä sarjoista, kuten pankkikortin tunnusluvusta, jota tarvitaan yhä useamman kaupan kassalla.

Muistiniksejä on monia, mutta nyt keskityn konstiin, jossa kutakin numeroa vastaa tietty konsonantti. Seuraavassa oma viritelmäni numeroiden ja kirjaimien yhdistelmäksi. Voit halutessasi keksiä omat vastaavuutesi.

0 = L  Nollasta tulee mieleen origo sekä X- ja Y-koordinaatit. Muutenkin nollassa on älliä!
1 = T  Tatti seisoo yhden jalkansa varassa kuten ykkönenkin.
2 = N  Jos N:n kääntää kyljelleen, se muistuttaa kakkosta.
3 = M  Kyljellään M muistuttaa kolmosta.
4 = H  Koulutodistuksen nelosta sanottiin kääntötuoliksi. Tuoli on pikku-h.
5 = S  Kun S-kirjaimeen tulee särmää, se onkin viitonen.
6 = J   Kuutonen on ilmiselvä jojo.
7 = V  Seinälle nostettu viikate muistuttaa Seitsemästä veljeksestä.
8 = K  Katon ja lattian kanssa K on kahdeksikko.
9 = P  Peilikuvanaan P on kuin yhdeksikkö.

Jos pankkikorttini tunnusluku olisi 3185 (=MTKS) ja matti sattuisi olemaan usein kukkarossa, muistiavuksi sopisi "matti kassa". Sehän samalla hillitsisi visan vingutusta.

Sanojen keksiminen helpottuu, kun kaksoiskonsonantit lasketaan yhdeksi numeroksi. Niinpä numero 99 olisi pappa, pappi, poppa, pipi, papu tai pupu.


Numerosarjat loruiksi

Koska passin, luottokortin tai pankkitilin numero on varsin intiimi ja ainutkertainen, otan pitkien lukupötköjen muistamisesta esimerkiksi piin likiarvon 30 desimaalin tarkkuudella.

Numerosarjan 3,1 4159 26 5358 97932 38 462 6 43 38 327 9 voi jaotella pieniin rypäisiin ja opetella ne ulkoa esimerkiksi räppäämällä tai johonkin melodiaan kytkemällä. Mutta yhtä hyvin numerot voidaan kutoa runolliseen muotoon: "mie,ti hattusaippuaa / nojaa simasukka povipommiin / muka huojut / ja huuma makea menevi poi…" Runo on helpompi muistaa, jos siitä tekee mieleensä sarjakuvan, jonka ensimmäisessä ruudussa mietitään hattusaippuaa, toisessa nojataan simasukkaan povipommiin, kolmannessa muka huojutaan, ja huuma makea menevi poi...

Menetelmän onnistunut käyttö vaatii sanatarkkaa muistamista, ja se sopiikin niille, joiden on helppo oppia ulkoa esimerkiksi laulun sanoja tai loruja.

Esineisiin liittyvät sanat on helpompi muistaa kuin abstraktit sanat. Hattusaippuasta saattaa olla helpompi muodostaa kuva kuin hittisaippuasta. Lisäksi abstraktit sanat korvautuvat helposti synonyymeillä, joten "mieti" kääntyy helposti sanaksi "ajattele", jolloin lukusarjan alku olisi 3,1 sijasta 6,14. Abstraktien sanojen kohdalla muistamista helpottaa symbolien käyttö, joten hattusaippua voi olla vaikkapa ajatuskuplan sisällä.

Onneksi piin syvemmän olemuksen ymmärtäminen auttaa muistamaan, että pii on jotain kolme ja risat, ja sitä kautta hoksaamaan, että väärän muistisanan "ajattele" vihjaama 6,14 on väärä. Muistisana voi siis antaa virheellisenäkin vihjeitä, jotka johtavat oikeille jäljille. Tunnistaminen on aina helpompaa kuin tyhjästä muistaminen.


Salarakkaasta salasanaksi

Ehkä kaikkein eniten hyötyä kirjainnumeroiden käytöstä on salasanojen ja pin-koodien luomisessa. Niitähän pitää keksiä vähän joka paikkaan. Salasanaksi kannattaa valita jokin helposti mieleen tuleva sana, kuten oman salarakkaan nimi, jota seuraavassa markkeeraa Salarakas.

Salasanat ovat vahvimpia, kun niissä on mukana numeroita. Ensimmäisen merkin pitää kuitenkin olla kirjain, joten kirjoitetaan salasanaksi Sa0ara8a5. Kirjain r, jolla ei ole systeemissä omaa numeroa, kirjoitetaan itsenään. Toisaalta jos päätät, että nelosta vastaa peilikuva-R kepillä tuettuna, salasana on muotoa Sa0a4a8a5.

Jos jokainen määrittää numeroita vastaavat kirjaimet mielensä mukaan, koodia on melko hankala aukaista, ja lisää vaikeutta saa antamalla kullekin numerolle kaksi vaihtoehtoista kirjainta. Jos päätän ottaa numero kahden toiseksi kirjaimeksi Z:n ja nelosta kuvaamaan R:n, numero 24 voi kirjoitettuna olla zero, nuha tai nauru. Harvinaisimmista konsonanteista X näyttää numerolta 8, B riisuttuna numerolta 3, ja G on ilmetty 6. Nolla on pyöreä kuin Q. Jos V-kirjaimen tuplaa, syntyy W. P on nenänsä kadotettuaan F. Äänellisesti T on lähellä D:tä ja S lähellä C:tä.


Matkalle mukaan riimit

Jos kännykkä, passi ja luottokortti katoavat samalla kertaa ulkomailla, riimit ovat todella tarpeeseen. Luottokunnan puhelinnumeron +358 800 12 400, josta voi kuolettaa Visan, voi muistaa aurinkoisesta lemmikkikuvasta, johon liittyy muistilause: "Mussukka köllii lattian rallilla." Ennen soittoa kannattaa tietysti "kääntää" luottokortin ja tilin numero sekä oma sotu muistisanasta numeroiksi paperille.

Sama menettely koskee tietenkin myös puhelinliittymän kuoletusta puhelimen kadottua. Eikä puhelimen sarjanumeronkaan muistaminen ole pahitteeksi. Henkilötunnus varmasti auttaa Euroopassa, mutta passin numeron muistamisesta voi olla suurta hyötyä kaukomailla.

Kun lennonnumeroista tai lähtöajoistakin tekee omat muistisanansa, lähtöselvityksessä voi kuulla edessään olevan matkailijan runoilevan: "Tytinä. Mussukka köllii lattian rallilla. Hipin lätty palloili radalle…"


Vanhainkodissakin sen muistat

Menetelmän sujuvan käytön oppimiseen joutuu käyttämään jonkin verran aikaa ja vaivaa. Vähin erin kertailu on tehokkaampaa kuin yhtä painoa pänttääminen. Mitä hauskempi, tuhmempi tai henkilökohtaisempi sana tai lause on, sitä nopeammin se jää mieleen.

On hyvä tiedostaa, että muistitesteissä mitattavaa yleistä muistamiskykyä tällainen menetelmä ei paranna. Toki se voi auttaa pitämään aivot virkeinä, kuten mikä tahansa muukin aivojumppa.

Kun olet kerran oppinut numeroiden ja kirjaimien vastineet, ne pysyvät mielessäsi ikuisesti. Kukaties viimeinen vanhainkodissa hokemasi asia on piin likiarvo 30 desimaalin tarkkuudella - tiedetäänhän, että muuten unohtelevainen vanhus voi muistaa pitkiä pätkiä hauskoja lastenloruja.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Kirjaimia, joista numerot voi muistaa:
0 Q
1 D
2 Z
3 B
4 R
5 C
6 G
7 W
8 X
9 F
Katso selityksiä päätekstistä.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti