Sisun ja rehellisyyden rinnalle nousevat eettisyys ja ekologisuus.

Teksti: Jarno Forssell

Sisun ja rehellisyyden rinnalle nousevat eettisyys ja ekologisuus.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010Talvisota ja sotakorvaukset. Mannerheim ja UKK. Viina ja terva. Mietaan Jussi ja Turhapuron Uuno. Sisu ja sauna. Laitetaan päälle vielä taito vaieta kahdella kielellä, niin koossa alkaa olla perinteinen käsitys suomalaisuudesta.Suomalaisuuden vanhoja symboleja vaalivien kannattaa olla huolissaan, sillä ne eivät enää saa kaikupohjaa nuorissa. Sodat ovat esihistoriaa, häviäjissä ei ole draivia, ja kännissä ihminen on ääliö. Jöröys on menneen talven lumia sujuvaa small talkia puhuvien nuorten keskuudessa. Sisukaan ei taida olla kovassa kurssissa, kun nuoret pelkäävät työelämän burnoutia jo opiskeluaikana.Mitä suomalaisuudesta jää enää jäljelle? Aika paljon, väittävät nuorison arvoja selvittäneet tutkimukset.

Useita ylpeyden aiheitaValtaosa nuorista on ylpeä suomalaisuudestaan, osoittaa Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittainen Nuorisobarometri. Ylpeyden aiheet ovat kuitenkin toiset kuin ennen. Tuoreimman, viimevuotisen barometrin mukaan suomalaiset voivat nuorten valtaosan mielestä tuntea ylpeyttä seuraavista asioista:– suomalaisuus itsessään, 87 %– sukupuolten tasa-arvo, 87 %– sosiaaliturva, 83 %– urheilusaavutukset, 83 %– taide ja musiikki, 82 %Suomalaisuuden arvostus nousee esiin myös tämänvuotisessa Kansallisessa nuorisotutkimuksessa. – Nuoret liittävät suomalaisuuden positiivisiin tunteisiin, kertoo toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen tutkimusta tekevästä 15/30 Research -tutkimuslaitoksesta.– Haastattelujemme perusteella suomalaisuudessa on edelleen tuttuja elementtejä, kuten sisukkuus, luottamus ja rehellisyys. Niiden rinnalle on kuitenkin noussut myös muita asioita, kuten eettisyys ja vastuullisuus, korkea koulutus, hyvinvointiyhteiskunta ja ekologisuus. Suomalaisuus merkitsee nuorille takuuta itselle tärkeistä asioista, Keränen luonnehtii.

Omat brändit suosiossaNuoret rakentavat identiteettiään osin kuluttamisen kautta, ja suomalaisuus korostuu vahvasti heidän arvostamissaan tuotemerkeissä. Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan myönteisimpiä tunteita herättävät kotimaiset Valio, Pirkka, Fazer, Nokia ja Rainbow. Aidoimpien brändien listalla kärjessä näiden rinnalla on myös Marimekko ja ystävällisten listalla Stockmann.Negatiivisia tunteita herättävien, epäluotettavien ja ylimielisten tuotemerkkien kärkeä hallitsevat monikansalliset McDonald’s, Nestlé, Apple, H&M ja Microsoft – kaikki brändejä, joita nuoret kuitenkin käyttävät paljon. Tutkija löytää ristiriitaan monia syitä. Nuorilla on esimerkiksi niukasti rahaa, ja vahvat brändit nostattavat aina vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen. Tämä pätee myös Nokiaan, joka on sekä suosikkien että inhokkien listalla.– Nokian suomalaisuus herättää myönteisiä tunteita, mutta kyseessä on myös monikansallinen firma. Lisäksi teknologiaa seuraavat nuoret arvostelevat Nokian tuotteiden käytettävyyttä, Keränen sanoo

Motiiveja monenlaisiaNuoria suomalaisia ei ole veistetty yhdestä puusta. Markus Keränen listaa seitsemän erilaista elämäntyyliä, joihin nuoret jakautuvat:– älyköt, 27 %– maailmanparantajat, 18 % – syrjäänvetäytyvät, 15 %– perinteiset, 13 %– itsevarmat,12 %– trenditietoiset, 9 %– kapinalliset, 7 %Näistä ryhmistä kaikki paitsi trenditietoiset ja kapinalliset suosivat suomalaisuutta, mutta eri motiivein. Esimerkiksi maailmanparantajat painottavat eettisyyttä ja älyköt hyvinvointiyhteiskuntaa.– Erityisen paljon suomalaisuutta korostavat kotia ja isänmaata arvostavat perinteiset ja kovien arvojen itsevarmat, Keränen sanoo. Miesvaltaisista itsevarmoista 83 prosenttia allekirjoittaa esimerkiksi väitteen ”Suomi on suomalaisia varten”.Useimmat nuoret eivät kuitenkaan rakenna suomalaisuutta ”me vastaan muut” -asetelman varaan. Sen sijaan suomalaisuuden perustan muodostaa yl¬peys omasta erilaisuudesta ja saavutuksista.

Kuka antaa kasvot?Entä suomalaisuuden kasvot? Jos Marski symboloi Talvisota-Suomea ja Urkki YYA-Suomea, kuka on 2010-luvun Euro-Suomen symboli?– Moni nuori sanoo olevansa sekä suomalainen että maailmankansalainen, joten ehkä symboli olisi Alexander Stubb – ulospäin suuntautunut, sivistynyt maailmankansalainen, Markus Keränen pohtii.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Lokaa ja rapaa

Monissa Euroopan kielissä lokakuun nimitys perustuu latinan lukusanaan octo, ’kahdeksan’, sillä muinaisten roomalaisten vuosi alkoi maaliskuusta ja lokakuu oli vuoden kahdeksas kuukausi. Suomalaisten esi-isät tyytyivät maanläheisempään ratkaisuun ja nimittivät kuukaudet tyypillisten tuntomerkkien mukaan. Lokakuulle ominaista oli loka eli rapa.

On mahdotonta tietää, kuinka vanha nimitys lokakuu on, mutta suomen kirjakielessä se on esiintynyt Agricolasta alkaen. Agricolan teoksissa esiintyy myös loka itsenäisenä sanana. Se voi tarkoittaa konkreettista rapaa, mutta lisäksi sillä kuvataan syntistä ihmistä: ”Oi sinä surkia lokasäkki.” Hyvin dramaattinen kohta Agricolan teoksissa on kääntäjän oma reunahuomautus, jossa kerrotaan Suomessa vuonna 1551 vallinneesta nälänhädästä. Agricola kuvaa, kuinka tien vieriltä löydettiin kuolleita, joilla oli suussaan hevosenkakkaroita ja ”omaa lokaansa”. Ihmisparat olivat yrittäneet syödä ruokansa kahteen kertaan.

Etymologin näkökulmasta loka on hankala sana. Se tunnetaan sukukielissä Itämeren alueella, mutta ei kauempana, eikä sen alkuperästä ole mitään varsinaista selitystä. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta se voisi kuulua vaikka uralilaiseen perintösanastoon, mutta tätä ei voi todistaa etäsukukielten vastineiden puuttuessa.

Sen sijaan rapa voidaan selittää lainaksi. Se ei tarkoita pelkästään lokaa, vaan sillä on muitakin merkityksiä. Taas tulee Agricola avuksi. Siinä Raamatun kohdassa, jossa kerrotaan ”haaskaajapojasta” eli tuhlaajapojasta, esiintyy rapa alkuperäisemmässä merkityksessään: ”Hän pyyti vatsans raval täyttää, jota sigat söit.” Rapa on siis sikojen ruokaa. Uusimman raamatunsuomennoksen mukaan siat syövät palkoja, mutta Agricolan mallina olleessa Lutherin Raamatussa ne söivät oluenpanosta tähteeksi jäänyttä sakkaa. Juuri tässä merkityksessä rapa voidaan selittää germaaniseksi lainaksi. Ravalla ja loalla on siis vissi ero. Etymologian kautta selviää myös se, mikä on rapajuoppo: se on juoppo, joka juo oluen pohjasakkaa myöten.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5227
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti