Sisun ja rehellisyyden rinnalle nousevat eettisyys ja ekologisuus.

Teksti: Jarno Forssell

Sisun ja rehellisyyden rinnalle nousevat eettisyys ja ekologisuus.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010Talvisota ja sotakorvaukset. Mannerheim ja UKK. Viina ja terva. Mietaan Jussi ja Turhapuron Uuno. Sisu ja sauna. Laitetaan päälle vielä taito vaieta kahdella kielellä, niin koossa alkaa olla perinteinen käsitys suomalaisuudesta.Suomalaisuuden vanhoja symboleja vaalivien kannattaa olla huolissaan, sillä ne eivät enää saa kaikupohjaa nuorissa. Sodat ovat esihistoriaa, häviäjissä ei ole draivia, ja kännissä ihminen on ääliö. Jöröys on menneen talven lumia sujuvaa small talkia puhuvien nuorten keskuudessa. Sisukaan ei taida olla kovassa kurssissa, kun nuoret pelkäävät työelämän burnoutia jo opiskeluaikana.Mitä suomalaisuudesta jää enää jäljelle? Aika paljon, väittävät nuorison arvoja selvittäneet tutkimukset.

Useita ylpeyden aiheitaValtaosa nuorista on ylpeä suomalaisuudestaan, osoittaa Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittainen Nuorisobarometri. Ylpeyden aiheet ovat kuitenkin toiset kuin ennen. Tuoreimman, viimevuotisen barometrin mukaan suomalaiset voivat nuorten valtaosan mielestä tuntea ylpeyttä seuraavista asioista:– suomalaisuus itsessään, 87 %– sukupuolten tasa-arvo, 87 %– sosiaaliturva, 83 %– urheilusaavutukset, 83 %– taide ja musiikki, 82 %Suomalaisuuden arvostus nousee esiin myös tämänvuotisessa Kansallisessa nuorisotutkimuksessa. – Nuoret liittävät suomalaisuuden positiivisiin tunteisiin, kertoo toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen tutkimusta tekevästä 15/30 Research -tutkimuslaitoksesta.– Haastattelujemme perusteella suomalaisuudessa on edelleen tuttuja elementtejä, kuten sisukkuus, luottamus ja rehellisyys. Niiden rinnalle on kuitenkin noussut myös muita asioita, kuten eettisyys ja vastuullisuus, korkea koulutus, hyvinvointiyhteiskunta ja ekologisuus. Suomalaisuus merkitsee nuorille takuuta itselle tärkeistä asioista, Keränen luonnehtii.

Omat brändit suosiossaNuoret rakentavat identiteettiään osin kuluttamisen kautta, ja suomalaisuus korostuu vahvasti heidän arvostamissaan tuotemerkeissä. Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan myönteisimpiä tunteita herättävät kotimaiset Valio, Pirkka, Fazer, Nokia ja Rainbow. Aidoimpien brändien listalla kärjessä näiden rinnalla on myös Marimekko ja ystävällisten listalla Stockmann.Negatiivisia tunteita herättävien, epäluotettavien ja ylimielisten tuotemerkkien kärkeä hallitsevat monikansalliset McDonald’s, Nestlé, Apple, H&M ja Microsoft – kaikki brändejä, joita nuoret kuitenkin käyttävät paljon. Tutkija löytää ristiriitaan monia syitä. Nuorilla on esimerkiksi niukasti rahaa, ja vahvat brändit nostattavat aina vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen. Tämä pätee myös Nokiaan, joka on sekä suosikkien että inhokkien listalla.– Nokian suomalaisuus herättää myönteisiä tunteita, mutta kyseessä on myös monikansallinen firma. Lisäksi teknologiaa seuraavat nuoret arvostelevat Nokian tuotteiden käytettävyyttä, Keränen sanoo

Motiiveja monenlaisiaNuoria suomalaisia ei ole veistetty yhdestä puusta. Markus Keränen listaa seitsemän erilaista elämäntyyliä, joihin nuoret jakautuvat:– älyköt, 27 %– maailmanparantajat, 18 % – syrjäänvetäytyvät, 15 %– perinteiset, 13 %– itsevarmat,12 %– trenditietoiset, 9 %– kapinalliset, 7 %Näistä ryhmistä kaikki paitsi trenditietoiset ja kapinalliset suosivat suomalaisuutta, mutta eri motiivein. Esimerkiksi maailmanparantajat painottavat eettisyyttä ja älyköt hyvinvointiyhteiskuntaa.– Erityisen paljon suomalaisuutta korostavat kotia ja isänmaata arvostavat perinteiset ja kovien arvojen itsevarmat, Keränen sanoo. Miesvaltaisista itsevarmoista 83 prosenttia allekirjoittaa esimerkiksi väitteen ”Suomi on suomalaisia varten”.Useimmat nuoret eivät kuitenkaan rakenna suomalaisuutta ”me vastaan muut” -asetelman varaan. Sen sijaan suomalaisuuden perustan muodostaa yl¬peys omasta erilaisuudesta ja saavutuksista.

Kuka antaa kasvot?Entä suomalaisuuden kasvot? Jos Marski symboloi Talvisota-Suomea ja Urkki YYA-Suomea, kuka on 2010-luvun Euro-Suomen symboli?– Moni nuori sanoo olevansa sekä suomalainen että maailmankansalainen, joten ehkä symboli olisi Alexander Stubb – ulospäin suuntautunut, sivistynyt maailmankansalainen, Markus Keränen pohtii.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Lokaa ja rapaa

Monissa Euroopan kielissä lokakuun nimitys perustuu latinan lukusanaan octo, ’kahdeksan’, sillä muinaisten roomalaisten vuosi alkoi maaliskuusta ja lokakuu oli vuoden kahdeksas kuukausi. Suomalaisten esi-isät tyytyivät maanläheisempään ratkaisuun ja nimittivät kuukaudet tyypillisten tuntomerkkien mukaan. Lokakuulle ominaista oli loka eli rapa.

On mahdotonta tietää, kuinka vanha nimitys lokakuu on, mutta suomen kirjakielessä se on esiintynyt Agricolasta alkaen. Agricolan teoksissa esiintyy myös loka itsenäisenä sanana. Se voi tarkoittaa konkreettista rapaa, mutta lisäksi sillä kuvataan syntistä ihmistä: ”Oi sinä surkia lokasäkki.” Hyvin dramaattinen kohta Agricolan teoksissa on kääntäjän oma reunahuomautus, jossa kerrotaan Suomessa vuonna 1551 vallinneesta nälänhädästä. Agricola kuvaa, kuinka tien vieriltä löydettiin kuolleita, joilla oli suussaan hevosenkakkaroita ja ”omaa lokaansa”. Ihmisparat olivat yrittäneet syödä ruokansa kahteen kertaan.

Etymologin näkökulmasta loka on hankala sana. Se tunnetaan sukukielissä Itämeren alueella, mutta ei kauempana, eikä sen alkuperästä ole mitään varsinaista selitystä. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta se voisi kuulua vaikka uralilaiseen perintösanastoon, mutta tätä ei voi todistaa etäsukukielten vastineiden puuttuessa.

Sen sijaan rapa voidaan selittää lainaksi. Se ei tarkoita pelkästään lokaa, vaan sillä on muitakin merkityksiä. Taas tulee Agricola avuksi. Siinä Raamatun kohdassa, jossa kerrotaan ”haaskaajapojasta” eli tuhlaajapojasta, esiintyy rapa alkuperäisemmässä merkityksessään: ”Hän pyyti vatsans raval täyttää, jota sigat söit.” Rapa on siis sikojen ruokaa. Uusimman raamatunsuomennoksen mukaan siat syövät palkoja, mutta Agricolan mallina olleessa Lutherin Raamatussa ne söivät oluenpanosta tähteeksi jäänyttä sakkaa. Juuri tässä merkityksessä rapa voidaan selittää germaaniseksi lainaksi. Ravalla ja loalla on siis vissi ero. Etymologian kautta selviää myös se, mikä on rapajuoppo: se on juoppo, joka juo oluen pohjasakkaa myöten.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018