Suomen nuoret haluavat menestyä, ja parhaana keinona pidetään julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.


julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.




Viime vuonna Risc Monitor -arvo- ja asennetutkimus kertoi, että joka toinen suomalainen nuori haluaa julkkikseksi. Tieto hämmensi ja järkyttikin monia. Nyt loppusuoralla oleva väitöskirja osoittaa, että järkytykseen oli aihetta: julkkis todella on paitsi nuorten myös koululasten ammattitoiveiden ykkönen.

Tytöt toivovat julkisuutta mallin tai näyttelijän työn tai pop-tähteyden kautta. Pojat haaveilevat ammattilaisjalkapalloilijan tai -jääkiekkoilijan urasta tai muusikon työstä.

- Monille ei ole mitään väliä, miten he tulevat kuuluisiksi, kunhan vain kaikki tuntevat ja rahaa tulee, sanoo sosiaalipsykologi Anni Ahmavaara.

Alkuaan helsinkiläinen nuori tutkija kiinnostui nuorten ajatusmaailmasta työskennellessään opettajana ja nuorten urheiluvalmentajana nykyisessä kotikaupungissaan Canterburyssa. Nyt hän tekee väitöskirjaa Kentin yliopistoon suomalaisten ja englantilaisten lasten ja nuorten tulevaisuudenodotuksista.


Hinku haastaa teorian

Toiveet julkkiksen urasta sotivat selvästi perinnäistä lasten ja nuorten uratoiveita selittävää teoriaa vastaan.
Yhdysvaltalaisen professorin Linda Gottfredsonin ajatuskulun mukaan uravalinnassa on neljä vaihetta, jotka liittyvät kehitysasteisiin. Kolmi-viisivuotiaat suuntautuvat valtaan ja kokoon. Naperot haluavat isona kuninkaaksi, rekkakuskiksi tai opettajaksi. Kuuden-kahdeksan vuoden iässä lapset hakevat ihanneammattinsa sukupuolensa mukaan: pojat ovat poliiseja, tytöt kampaajia. Yhdeksän vanhana suunnitelmiin vaikuttaa oman perheen sosiaalinen status. Lopulta noin 14-vuotiaana nuoren oma persoonallisuus alkaa ohjata ammatinvalintaa.

Ahmavaara sanoo omien tutkimustensa pääosin tukevan teoriaa - mutta julkkikseksi haluavat nuoret eivät siihen istu.

Miten on selitettävissä, että Suomessa julkkiksen uraa haikailee sitä useampi, mitä enemmän on ikää? Englannissa tämä wannabe-ajattelu  vähenee iän karttuessa.

Anni Ahmavaara pitää tulosta hälyttävänä - etenkin, kun suomalaiset nuoret muuten ovat englanti¬laisiin ikätovereihinsa verrattuna kriittisiä ja itsenäisiä. Julkkistulevaisuus sopisi paremmin kolmi-viisivuotiaiden haavemaailmaan.


Hyvät puolet hämäävät

Julkisuudenkipeydelle on ehdotettu muun muassa syvyyspsykologisia selityksiä: niiden mukaan nuori uskoisi julkisuuden kautta saavansa sellaista hyväksyntää ja rakkautta, jota hän ei perheeltään saa.

Anni Ahmavaara uskoo toisenlaiseen syyhyn: nuoret pitävät julkisuutta reittinä hyvään taloudelliseen asemaan. Nuoret kuvittelevat, että julkisuudesta seuraa automaattisesti myös rikkaus.

Vaikka Suomessakin julkisuus on raadollistunut, se on Ahmavaaran mukaan varsin kesyä englantilaiseen julkisuuteen verrattuna. Ehkä juuri varoittavat esimerkit laimentavat englantilaisten julkisuushinkua.

- Suomalaiset nuoret eivät käsitä, kuinka ilkeää julkisuus voi olla. Ihmettelen, miksi kukaan yli 16-vuotias haluaa tieten tahtoen esimerkiksi kilpailijoita nöyryyttävään Big Brother -ohjelmaan.

Ahmavaara toivoisi, että kouluissa kerrottaisiin julkisuuden kääntöpuolista vaikkapa ammatinvalinnan ohjauksen yhteydessä.

- Monet nuoret eivät ole pohtineet toiveammattiaan pintaa syvemmältä. Siksi he näkevät vain julkisuuden houkuttelevat puolet.


Muut roolit perinnäisiä

Vaikka julkkiksen ammatti dominoi lasten ja nuorten tulevaisuudenhaaveita, löytyy listalta toki realistisempiakin ammatteja.

Ala-asteikäisten poikien muita suosikkeja ovat poliisi, sotilas, palomies ja urheilija. Tyttöjen haaveissa ovat opettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja eläinlääkäri.

Teinipojista monet taas suunnittelevat bisnesmiehen uraa, joten ehkäpä koulujen yrittäjyyskasvatus on tehnyt tehtävänsä. Teinityttöjen tulevaisuudenkuvissa esiintyvät asianajaja ja poliisi, mitä Ahmavaara pitää positiivisena suuntauksena, sillä useat tytöt sulkevat yhä suunnitelmistaan miehisinä pidettyjä ammatteja.

- Minulle oli iso yllätys, kuinka stereotyyppisesti suomalaiset lapset ja nuoret ajattelevat tulevaisuudenammattejaan. Meillä on kuva Suomesta erityisen tasa-arvoisena yhteiskuntana, mutta suomalaisten lasten ja nuorten näkemykset miesten ja naisten rooleista ovat vanhanaikaisempia kuin englantilaisten.


Realismi voittaa lopulta

Aiempien tutkimusten mukaan 14-15-vuotiaiden haaveet ennustavat melko hyvin myöhempää uraa. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomessa on viiden-kymmenen vuoden kuluttua valtava määrä pikkujulkkiksia - tai elämäänsä pettyneitä nuoria aikuisia?

- En usko, että kovin moni jättää esimerkiksi opiskelujaan siksi, että kuvittelee tulevansa julkkikseksi. Toivon, että kyseessä on toiveajattelu, jonka realismi ennemmin tai myöhemmin muuttaa, Anni Ahmavaara vastaa.



Toiveiden top 5
Näihin ammatteihin Suomen 13-16-vuotiaat haluavat nyt.


Nuorukaiset   
Julkkikset ja populaarikulttuuri 18 %
Talous ja yrittäjät  15 %
Urheilu  11 %
Poliisi, armeija ja palokunta 10 %
Tietokoneala  7 %


Neitoset  
Julkkikset ja populaarikulttuuri 22 %
Toimittaja  12 %
Opetus ja lastenhoito  11 %
Terveydenhoito  9 %
Laki  8 %


Lähde: Anni Ahmavaara: Kun minä olen aikuinen -tutkimusraportti

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti