Suomen nuoret haluavat menestyä, ja parhaana keinona pidetään julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.


julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Viime vuonna Risc Monitor -arvo- ja asennetutkimus kertoi, että joka toinen suomalainen nuori haluaa julkkikseksi. Tieto hämmensi ja järkyttikin monia. Nyt loppusuoralla oleva väitöskirja osoittaa, että järkytykseen oli aihetta: julkkis todella on paitsi nuorten myös koululasten ammattitoiveiden ykkönen.

Tytöt toivovat julkisuutta mallin tai näyttelijän työn tai pop-tähteyden kautta. Pojat haaveilevat ammattilaisjalkapalloilijan tai -jääkiekkoilijan urasta tai muusikon työstä.

- Monille ei ole mitään väliä, miten he tulevat kuuluisiksi, kunhan vain kaikki tuntevat ja rahaa tulee, sanoo sosiaalipsykologi Anni Ahmavaara.

Alkuaan helsinkiläinen nuori tutkija kiinnostui nuorten ajatusmaailmasta työskennellessään opettajana ja nuorten urheiluvalmentajana nykyisessä kotikaupungissaan Canterburyssa. Nyt hän tekee väitöskirjaa Kentin yliopistoon suomalaisten ja englantilaisten lasten ja nuorten tulevaisuudenodotuksista.


Hinku haastaa teorian

Toiveet julkkiksen urasta sotivat selvästi perinnäistä lasten ja nuorten uratoiveita selittävää teoriaa vastaan.
Yhdysvaltalaisen professorin Linda Gottfredsonin ajatuskulun mukaan uravalinnassa on neljä vaihetta, jotka liittyvät kehitysasteisiin. Kolmi-viisivuotiaat suuntautuvat valtaan ja kokoon. Naperot haluavat isona kuninkaaksi, rekkakuskiksi tai opettajaksi. Kuuden-kahdeksan vuoden iässä lapset hakevat ihanneammattinsa sukupuolensa mukaan: pojat ovat poliiseja, tytöt kampaajia. Yhdeksän vanhana suunnitelmiin vaikuttaa oman perheen sosiaalinen status. Lopulta noin 14-vuotiaana nuoren oma persoonallisuus alkaa ohjata ammatinvalintaa.

Ahmavaara sanoo omien tutkimustensa pääosin tukevan teoriaa - mutta julkkikseksi haluavat nuoret eivät siihen istu.

Miten on selitettävissä, että Suomessa julkkiksen uraa haikailee sitä useampi, mitä enemmän on ikää? Englannissa tämä wannabe-ajattelu  vähenee iän karttuessa.

Anni Ahmavaara pitää tulosta hälyttävänä - etenkin, kun suomalaiset nuoret muuten ovat englanti¬laisiin ikätovereihinsa verrattuna kriittisiä ja itsenäisiä. Julkkistulevaisuus sopisi paremmin kolmi-viisivuotiaiden haavemaailmaan.


Hyvät puolet hämäävät

Julkisuudenkipeydelle on ehdotettu muun muassa syvyyspsykologisia selityksiä: niiden mukaan nuori uskoisi julkisuuden kautta saavansa sellaista hyväksyntää ja rakkautta, jota hän ei perheeltään saa.

Anni Ahmavaara uskoo toisenlaiseen syyhyn: nuoret pitävät julkisuutta reittinä hyvään taloudelliseen asemaan. Nuoret kuvittelevat, että julkisuudesta seuraa automaattisesti myös rikkaus.

Vaikka Suomessakin julkisuus on raadollistunut, se on Ahmavaaran mukaan varsin kesyä englantilaiseen julkisuuteen verrattuna. Ehkä juuri varoittavat esimerkit laimentavat englantilaisten julkisuushinkua.

- Suomalaiset nuoret eivät käsitä, kuinka ilkeää julkisuus voi olla. Ihmettelen, miksi kukaan yli 16-vuotias haluaa tieten tahtoen esimerkiksi kilpailijoita nöyryyttävään Big Brother -ohjelmaan.

Ahmavaara toivoisi, että kouluissa kerrottaisiin julkisuuden kääntöpuolista vaikkapa ammatinvalinnan ohjauksen yhteydessä.

- Monet nuoret eivät ole pohtineet toiveammattiaan pintaa syvemmältä. Siksi he näkevät vain julkisuuden houkuttelevat puolet.


Muut roolit perinnäisiä

Vaikka julkkiksen ammatti dominoi lasten ja nuorten tulevaisuudenhaaveita, löytyy listalta toki realistisempiakin ammatteja.

Ala-asteikäisten poikien muita suosikkeja ovat poliisi, sotilas, palomies ja urheilija. Tyttöjen haaveissa ovat opettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja eläinlääkäri.

Teinipojista monet taas suunnittelevat bisnesmiehen uraa, joten ehkäpä koulujen yrittäjyyskasvatus on tehnyt tehtävänsä. Teinityttöjen tulevaisuudenkuvissa esiintyvät asianajaja ja poliisi, mitä Ahmavaara pitää positiivisena suuntauksena, sillä useat tytöt sulkevat yhä suunnitelmistaan miehisinä pidettyjä ammatteja.

- Minulle oli iso yllätys, kuinka stereotyyppisesti suomalaiset lapset ja nuoret ajattelevat tulevaisuudenammattejaan. Meillä on kuva Suomesta erityisen tasa-arvoisena yhteiskuntana, mutta suomalaisten lasten ja nuorten näkemykset miesten ja naisten rooleista ovat vanhanaikaisempia kuin englantilaisten.


Realismi voittaa lopulta

Aiempien tutkimusten mukaan 14-15-vuotiaiden haaveet ennustavat melko hyvin myöhempää uraa. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomessa on viiden-kymmenen vuoden kuluttua valtava määrä pikkujulkkiksia - tai elämäänsä pettyneitä nuoria aikuisia?

- En usko, että kovin moni jättää esimerkiksi opiskelujaan siksi, että kuvittelee tulevansa julkkikseksi. Toivon, että kyseessä on toiveajattelu, jonka realismi ennemmin tai myöhemmin muuttaa, Anni Ahmavaara vastaa.



Toiveiden top 5
Näihin ammatteihin Suomen 13-16-vuotiaat haluavat nyt.


Nuorukaiset   
Julkkikset ja populaarikulttuuri 18 %
Talous ja yrittäjät  15 %
Urheilu  11 %
Poliisi, armeija ja palokunta 10 %
Tietokoneala  7 %


Neitoset  
Julkkikset ja populaarikulttuuri 22 %
Toimittaja  12 %
Opetus ja lastenhoito  11 %
Terveydenhoito  9 %
Laki  8 %


Lähde: Anni Ahmavaara: Kun minä olen aikuinen -tutkimusraportti

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla