Suomen nuoret haluavat menestyä, ja parhaana keinona pidetään julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.


julkkiksen ammattia. Nuorisotutkija näkee tilanteessa valistuksen paikan.




Viime vuonna Risc Monitor -arvo- ja asennetutkimus kertoi, että joka toinen suomalainen nuori haluaa julkkikseksi. Tieto hämmensi ja järkyttikin monia. Nyt loppusuoralla oleva väitöskirja osoittaa, että järkytykseen oli aihetta: julkkis todella on paitsi nuorten myös koululasten ammattitoiveiden ykkönen.

Tytöt toivovat julkisuutta mallin tai näyttelijän työn tai pop-tähteyden kautta. Pojat haaveilevat ammattilaisjalkapalloilijan tai -jääkiekkoilijan urasta tai muusikon työstä.

- Monille ei ole mitään väliä, miten he tulevat kuuluisiksi, kunhan vain kaikki tuntevat ja rahaa tulee, sanoo sosiaalipsykologi Anni Ahmavaara.

Alkuaan helsinkiläinen nuori tutkija kiinnostui nuorten ajatusmaailmasta työskennellessään opettajana ja nuorten urheiluvalmentajana nykyisessä kotikaupungissaan Canterburyssa. Nyt hän tekee väitöskirjaa Kentin yliopistoon suomalaisten ja englantilaisten lasten ja nuorten tulevaisuudenodotuksista.


Hinku haastaa teorian

Toiveet julkkiksen urasta sotivat selvästi perinnäistä lasten ja nuorten uratoiveita selittävää teoriaa vastaan.
Yhdysvaltalaisen professorin Linda Gottfredsonin ajatuskulun mukaan uravalinnassa on neljä vaihetta, jotka liittyvät kehitysasteisiin. Kolmi-viisivuotiaat suuntautuvat valtaan ja kokoon. Naperot haluavat isona kuninkaaksi, rekkakuskiksi tai opettajaksi. Kuuden-kahdeksan vuoden iässä lapset hakevat ihanneammattinsa sukupuolensa mukaan: pojat ovat poliiseja, tytöt kampaajia. Yhdeksän vanhana suunnitelmiin vaikuttaa oman perheen sosiaalinen status. Lopulta noin 14-vuotiaana nuoren oma persoonallisuus alkaa ohjata ammatinvalintaa.

Ahmavaara sanoo omien tutkimustensa pääosin tukevan teoriaa - mutta julkkikseksi haluavat nuoret eivät siihen istu.

Miten on selitettävissä, että Suomessa julkkiksen uraa haikailee sitä useampi, mitä enemmän on ikää? Englannissa tämä wannabe-ajattelu  vähenee iän karttuessa.

Anni Ahmavaara pitää tulosta hälyttävänä - etenkin, kun suomalaiset nuoret muuten ovat englanti¬laisiin ikätovereihinsa verrattuna kriittisiä ja itsenäisiä. Julkkistulevaisuus sopisi paremmin kolmi-viisivuotiaiden haavemaailmaan.


Hyvät puolet hämäävät

Julkisuudenkipeydelle on ehdotettu muun muassa syvyyspsykologisia selityksiä: niiden mukaan nuori uskoisi julkisuuden kautta saavansa sellaista hyväksyntää ja rakkautta, jota hän ei perheeltään saa.

Anni Ahmavaara uskoo toisenlaiseen syyhyn: nuoret pitävät julkisuutta reittinä hyvään taloudelliseen asemaan. Nuoret kuvittelevat, että julkisuudesta seuraa automaattisesti myös rikkaus.

Vaikka Suomessakin julkisuus on raadollistunut, se on Ahmavaaran mukaan varsin kesyä englantilaiseen julkisuuteen verrattuna. Ehkä juuri varoittavat esimerkit laimentavat englantilaisten julkisuushinkua.

- Suomalaiset nuoret eivät käsitä, kuinka ilkeää julkisuus voi olla. Ihmettelen, miksi kukaan yli 16-vuotias haluaa tieten tahtoen esimerkiksi kilpailijoita nöyryyttävään Big Brother -ohjelmaan.

Ahmavaara toivoisi, että kouluissa kerrottaisiin julkisuuden kääntöpuolista vaikkapa ammatinvalinnan ohjauksen yhteydessä.

- Monet nuoret eivät ole pohtineet toiveammattiaan pintaa syvemmältä. Siksi he näkevät vain julkisuuden houkuttelevat puolet.


Muut roolit perinnäisiä

Vaikka julkkiksen ammatti dominoi lasten ja nuorten tulevaisuudenhaaveita, löytyy listalta toki realistisempiakin ammatteja.

Ala-asteikäisten poikien muita suosikkeja ovat poliisi, sotilas, palomies ja urheilija. Tyttöjen haaveissa ovat opettaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja ja eläinlääkäri.

Teinipojista monet taas suunnittelevat bisnesmiehen uraa, joten ehkäpä koulujen yrittäjyyskasvatus on tehnyt tehtävänsä. Teinityttöjen tulevaisuudenkuvissa esiintyvät asianajaja ja poliisi, mitä Ahmavaara pitää positiivisena suuntauksena, sillä useat tytöt sulkevat yhä suunnitelmistaan miehisinä pidettyjä ammatteja.

- Minulle oli iso yllätys, kuinka stereotyyppisesti suomalaiset lapset ja nuoret ajattelevat tulevaisuudenammattejaan. Meillä on kuva Suomesta erityisen tasa-arvoisena yhteiskuntana, mutta suomalaisten lasten ja nuorten näkemykset miesten ja naisten rooleista ovat vanhanaikaisempia kuin englantilaisten.


Realismi voittaa lopulta

Aiempien tutkimusten mukaan 14-15-vuotiaiden haaveet ennustavat melko hyvin myöhempää uraa. Tarkoittaako tämä sitä, että Suomessa on viiden-kymmenen vuoden kuluttua valtava määrä pikkujulkkiksia - tai elämäänsä pettyneitä nuoria aikuisia?

- En usko, että kovin moni jättää esimerkiksi opiskelujaan siksi, että kuvittelee tulevansa julkkikseksi. Toivon, että kyseessä on toiveajattelu, jonka realismi ennemmin tai myöhemmin muuttaa, Anni Ahmavaara vastaa.



Toiveiden top 5
Näihin ammatteihin Suomen 13-16-vuotiaat haluavat nyt.


Nuorukaiset   
Julkkikset ja populaarikulttuuri 18 %
Talous ja yrittäjät  15 %
Urheilu  11 %
Poliisi, armeija ja palokunta 10 %
Tietokoneala  7 %


Neitoset  
Julkkikset ja populaarikulttuuri 22 %
Toimittaja  12 %
Opetus ja lastenhoito  11 %
Terveydenhoito  9 %
Laki  8 %


Lähde: Anni Ahmavaara: Kun minä olen aikuinen -tutkimusraportti

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.