Suomalaiset nuoret tarvitsevat itsenäistyäkseen pesäeron vanhemmistaan. Vasta sitten pidetään aikuisena, kun on omillaan.


Vasta sitten pidetään aikuisena, kun on omillaan.



Nuoruus on venynyt. Siitä nautitaan pitkään ja hartaasti. Sitä eletään itselle ja hyvin yksilöllisesti. Perinnäiset siirtymät aikuisuuteen, kuten perhe ja työ, saavat odottaa.


- Yhtä kaavaa aikuiseksi kasvamiseen ei enää ole, mutta lapsuudenkodista muuttaminen on pysynyt itsenäistymisen merkkipaaluna, sanoo nuorten aikuistumispolkuja tutkiva tutkijalehtori Sinikka Aapola Helsingin yliopistosta.



Mitään tarkkaa "oikeaa" ikää kotoa muuttoon ei ole, mutta täysi-ikäisyyden saavuttaminen on jonkinlainen lähtömerkki, osoittaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professorin Elina Lahelman ja sosiologian dosentin Tuula Gordonin tutkimus helsinkiläisnuorten muuttoaikeista ja tuntemuksista. Lähes jokainen 18-vuotias on ainakin harkinnut lähtöä, ja osa tuntee muuttamiseen sosiaalista painetta: lähteä pitää heti kun henkiset ja taloudelliset rahkeet vähänkin kestävät.


Suomalaiset ampaisevatkin lapsuudenkodistaan varsin varhain: naiset keskimärin 19-vuotiaina, miehet vuotta vanhempina. Parikymppisenä muuttaminen on niin norminmukaista, että nuori joutuu selittelemään, ellei ala kerätä kamppeitaan kasaan.


Jos ikä lähestyy kolmeakymmentä, lapsuudenkodissa asuminen hyväksytään ainoastaan erityisin syin ja vain tilapäisesti. Kotona voi asua esimerkiksi asunnonvaihdon, ulkomaille lähdön tai oman tai vanhempien sairauden takia, muussa tapauksessa nuoren otsaan läjähtää armotta peräkammarinpojan tai -tytön leima.


Omillaan asumista pidetään yhteiskunnassamme niin tärkeänä, että lapsuudenkotiin jääminen jopa kyseenalaistaa ihmisen aikuisuuden. Suomessa valtiokin tukee nuorten yksinasumista, mikä on maailman mitassa harvinainen käytäntö.


- Vaikka nuori saavuttaisi muita merkittäviä aikuisuuden mittareita - kävisi työssä, opiskelisi, seurustelisi vakavasti - mutta asuu kotona, hän ei tunne itseään aikuiseksi, Sinikka Aapola sanoo.


- Sen sijaan nuori, joka asuu yksin ja hoitaa omaa talouttaan, pitää itseään aikuisena, ikätovereitaan kypsempänä.



Lapsuudenkodista vetää maailmalle oma rauha ja vapaus määrätä itse asioistaan. Hinku irtiottoon on sitä kovempi, mitä tiukemmin vanhemmat nuoren elämää rajoittavat. Toisaalta välit vanhempiin ja sisaruksiin voivat olla mitä mainioimmat, mutta nuori tuntee silti itsensä muuttovalmiiksi.


Perhe on suomalaisnuorelle tärkeä, mutta aikuistumisprosessissa vanhempien on väistyttävä taka-alalle. Vapaus, jota muutolla haetaan, on ensisijaisesti vapautta vanhemmista.


Vapauttakin painavampi syy lähtöön on itsenäistyminen ja vastuun oppiminen. Lapsuudenkodissa itsenäistymistä ei pidetä mahdollisena, eikä se oikein onnistu seurustelukumppaninkaan kanssa asuessa. Yhä useampi nuori lähteekin asumaan yksin. Yksinään asuminen on kuitenkin suhteellista, sillä moni asuu ystävien kanssa, "yhdessä yksin".


Vaikka itsellinen elo houkuttaa, se myös pelottaa. Yksinäisyys kummittelee ja arjesta selviytyminen askarruttaa. Omilleen muutto on monesti paitsi emotionaalinen myös ekonominen kriisi. Vaikka taloudenpitoa harjoiteltaisiin kotona, monelle nuorelle tulee yllätyksenä, että vessapaperikin maksaa.


"Vapaus" tarkoittaakin lähes aina köyhtymistä. Oma tila on suomalaisnuorelle kuitenkin niin tärkeä, että hän on valmis tinkimään elintasosta. Omillaan asumisen itseisarvo ajaa kirkkaasti mukavuudenhalun ohi.


Kulttuurissamme vaikeuksien katsotaan kasvattavan. Hankaluudet otetaan haasteina, ja niiden selvittäminen kuuluu aikuistumisprosessiin.



Nuoruusvaiheen pidentyminen ilmenee Euroopassa eri tavoin. Pohjoisessa vanhempien suojista kiirehditään maailmalle yhä varhaisemmin, keskiosissa lähdetään niin kuin ennenkin, ja etelän ja idän perhekeskeisissä kulttuureissa lapsuudenkodissa pysytään entistä pidempään.


Esimerkiksi Espanjassa nuoret voivat asua vanhempiensa luona kolmikymppisiksi asti. Äidin tapaksista luovutaan tavallisesti vasta silloin, kun mennään naimisiin.


- Espanjassa ei ole sosiaalista painetta muuttaa omilleen. Lapsuudenkodissaan asuva kolmikymppinen ei ole mammanpoika tai -tyttö, tietää Reetta Salonen, joka on sosiologian pro gradu tutkielmassaan vertaillut individualistisen ja familistisen kulttuurin nuoria.


- Espanjassa vanhemmat hoitavat aikuistuvien lastensa asioita, eivätkä nuoret pane sitä pahakseen. Vastuu arjesta jaetaan. Suomessa vastuu aikuistumisesta on nuorella itsellään, eivätkä vanhemmat suostu lastensa palvelijoiksi.


Espanjalaisnuoret näkevätkin kasvuprosessin toisin päin kuin suomalaiset: ensin kasvetaan aikuiseksi ja sitten itsenäistytään. Espanjalaisilla ei ole samanlaista omin nokin pärjäämisen eetosta kuin suomalaisilla.



Aivan läpikotaista ei ole suomalaisnuortenkaan itsenäisyys. Lapsuudenkodista muuttaminen ei aina ole ainutkertaista, vaan nuori voi muuttaa useitakin kertoja oman ja vanhempien kodin välillä. Äiti saattaa aluksi pestä nuorensa pyykit, ja vanhemmilta otetaan vastaan monenlaista tukea, tavaraa ja rahaa.


Suomessa nuoret siis asuvat itsekseen, mutta harva on taloudellisesti täysin omillaan. Valtaosa nuorista saa tukea joko valtiolta tai vanhemmiltaan, osa molemmilta. Tuesta huolimatta nuori itse katsoo olevansa taloudellisesti itsenäinen.


Suomalaiset ja espanjalaiset eivät ehkä olekaan niin erilaisia kuin ensi vilkaisulla näyttää.
- Ero on oikeastaan siinä, nautitaanko tuesta lapsuudenkodin seinien sisä- vai ulkopuolella, Reetta Salonen huomauttaa.


Taloudellinen itsenäisyys käsitetään Espanjassa ehdottomaksi: lapsuudenkodista ei voi lähteä, ennen kuin siihen on taloudelliset edellytykset. Espanjalaisnuoret pitävätkin härskimpänä sitä, että vanhempi maksaa lapsen vuokran, kuin sitä, että nuori asuu lapsuudenkodissaan.


Suomessa olennaisinta on oma kokemus itsenäisyydestä, ei täydellinen itsenäisyys. Aikuistumisprosessi on tasapainottelua itsenäisyyden ja riippuvuuden välillä. Liika kumpaa tahansa on pahasta.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja.


Nuorten sitaatit Reetta Salosen pro gradu -tutkielmasta Tilaa aikuistimiseen?ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/pg/salonen

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018