Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Tiedätkö mitä Kivi tarkoitti?

Jos haluaa omin silmin todeta, että kieli muuttuu, kannattaa lukaista Aleksis Kiven päivän kunniaksi hänen pienoisnäytelmänsä Kih­laus. Se on kuulunut suomalaisen teatterin suosikkiohjelmistoon lähes 150 vuotta, mutta jos sen esittämistä vielä kauankin jatketaan, se on pakko tekstittää tai päivittää nykysuomeksi. Muuten menee moni hupaisa yksityiskohta yli ymmärryksen.

Näytelmässä on murresanoja, joita ei varsinaisesti koskaan ole omaksuttu kirjakieleen. Yrmeää, töykeää ja tuittupäistä Herrojen Eevaa kuvataan morakaksi, turskiksi ja trumantiksi. Tillastaminen on kärttämistä ja nääsääminen sättimistä. Lyhynokkainen tarkoittaa herkästi loukkaantuvaa ja naasikka huonotapaista naista.

Monet Kiven sanat ovat ruotsalaisia lainoja tai lainojen mukaelmia. Kirjeen asemesta Kivellä on preivi, ja rahayksiköksi mainitaan riikintaaleria merkitsevä riksi, joka on lyhentymä ruotsin sanasta riksdaler. Pelaaminen on spela-verbin tapaan soittamista. Ruotsin kävelemistä tarkoittava spatsera on muuttunut muotoon pasteerata. Mönsträäminen on muotoilemista ja Kihlauksessa erityisesti särkemistä. Kartuusi tarkoittaa vanhanaikaista käärössä myytyä tupakkaa.

Yleiskieleen vakiintuneen sanan asemesta Kivellä voi olla saman sanan murteellinen variantti, kuten räätälin asemesta kraatari ja kummin asemesta kumma.  Niittyä merkitsevä niittu ei ole painovirhe, ei liioin ruhtinaan paikalla oleva ruhtina.

Erityisen hankalia ymmärtää ovat tutun näköiset sanat, joilla kuitenkin on eri merkitys kuin nykysuomessa. Menetys tarkoittaa menettelytapaa, kutsumus kutsua, soittaminen nopeaa liikettä ja nuorimies vanhapoikaa. Koska vastaa Kivellä yleensä nykysuomen aikaa ilmaisevaa kun-konjunktiota.

Näytelmän lopussa kraatarin oppipoika Jooseppi tahdittaa tanssia laulamalla: Kosk’ tulit kureerit ja laitoit kortteerit. Kureeri on lähetti ja kortteeri majapaikka. Laittaminen voi murteissa ja vanhassa kirjakielessä tarkoittaa moittimista, mutta tässä se lauserakenteesta päätellen tarkoittaa tavalliseen tapaan kuntoon saattamista.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2013

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.