Suomessa arvostetaan rohkelikkoja, jotka ryhtyvät yrittäjiksi - kunhan sitä ei tarvitse tehdä itse. Yrittämishalu on kuitenkin kasvussa. Nuorille oma yritys on jo palkkatyön vaihtoehto.

TEKSTI:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomessa arvostetaan rohkelikkoja, jotka ryhtyvät yrittäjiksi
- kunhan sitä ei tarvitse tehdä itse. Yrittämishalu on kuitenkin
kasvussa. Nuorille oma yritys on jo palkkatyön vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 4/2004















































29,3
Uusi-Seelanti 13,6
          11,9
                11,6
                       11,6
                       7,5
                     6,9
                 6,4
                  5,9
               5,2
              4,1
                3,2
               2,8
           1,6


* Yrittäjyysaktiivisuudella tarkoitetaan hil-jattain yrittäjänä aloittaneiden tai parhai-llaan omaa yritystä perustavien ihmisten osuutta työikäisestä väestöstä.

- Korkea yrittäjyysaktiivisuus kuvastaa kansantalouden uusiutumiskykyä ja sillä on yleensä myönteinen vaikutus brutto-kansantuotteeseen, selittää Suomen yrit-täjyysaktiivisuuden tutkija Pia Arenius. Hän kuitenkin korostaa, ettei kansa-kuntien ranking-lista kerro koko totuutta.

- Pohjoismaissa, joissa yrittäjyys on mahdollisuus ja oma valinta, yrittämisinto on myönteinen asia, se kertoo kansan-talouden kilpailukyvystä. Kehitysmaiden suuri aktiivisuus taas perustuu paljolti pakkoyrittäjyyteen. Yrittäjäksi ryhdytään, jos ei ole muuta vaihtoehtoa.


Me suomalaiset olemme kummaa kansaa. Tutkimusten mukaan olemme maailman yrittäjähenkisintä väkeä. Täällä arvostetaan "Suo, kuokka ja Jussi" -asennetta ja pusketaan omin avuin eteenpäin. Yritteliäisyytemme ei kuitenkaan tahdo kääntyä ihan oikeaksi yrittämiseksi.

Suomalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on Euroopan alhaisin, osoittaa "kipinäbarometri", jonka EU-komissio julkaisi alkuvuodesta. Flash Eurobarometer -tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista on mieluummin toisen palveluksessa kuin perustaa oman firman. Ruotsalaisista palkkatyön valitsee 59 prosenttia, amerikkalaisista vain 37 prosenttia.

Vähän lohdullisemman kuvan antaa Maailman yrittäjyysseuranta GEM eli Global Entrepreneurship Monitor, jossa vertaillaan kansakuntien yrittäjyysaktiivisuutta eli uusien yrittäjien osuutta työikäisestä väestöstä. Vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 31 maata, joiden joukossa Suomi sijoittui sentään keskikastiin - ja selvästi Ruotsin edelle! Yrittäjyysaktiivisuudeksemme saatiin seitsemisen prosenttia, ja suunta on selvästi ylöspäin: edellisenä vuonna luku oli neljä ja puoli.

- Asenteet ovat positiiviset, mutta ne tuntuvat kääntyvän muita maita heikommin varsinaiseksi aktiivisuudeksi. Olemmekin puhuneet yrittäjyyden Suomi-paradoksista, sanoo professori Erkko Autio, joka tutkii ja opettaa teknologiastrategiaa, yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa Lausannen yliopistossa Sveitsissä.

Ennemmin verot kuin luonne

Suomalaisten haluttomuutta ryhtyä yrittäjäksi on selitetty monilla tekijöillä, mm. kansanluonteeseen kuuluvalla auktoriteettiuskolla ja muilla samankaltaisilla pysyvillä tekijöillä. Tätä ajatusta voisi tukea huomio, että vuosittain tehtävässä GEM-tutkimuksessa kansakuntien järjestys pysyy melko vakaana, vaikka aktiivisuusprosentit heittelevät taloudellisen kehityksen mukaan. Erkko Autio hakee kuitenkin selitystä muualta.

- Kansanluonteen osuus lienee lopultakin vähäinen. Itse panisin suuremman painon kansantalouden rakenteellisille tekijöille.

Näitä ovat mm. veroaste ja se, mikä osuus kansantaloudesta perustuu suurteollisuuteen, pk-teollisuuteen, palveluihin, alkutuotantoon ja maatalouteen. Suomessa verotetaan raskaimman mukaan, ja meillä on paljon suurteollisuutta, ainakin toistaiseksi.

- Verotuksella on merkitystä erityisesti kehittyneissä maissa. Se nostaa palveluiden hintaa ja vähentää palveluyritysten perustamismahdollisuuksia, Autio sanoo.

Into syntyy koulun penkillä

Suomen GEM-tutkimusta johtava Teknillisen korkeakoulun tutkija Pia Arenius uskoo halun ryhtyä yrittäjäksi syntyvän koulun penkillä. Koulussa omaksutaan myönteiset asenteet ja hankitaan tarpeelliset kyvyt. Ilmeisesti näin on jo käymässä: EU-barometrin mukaan nuorimpien ikäluokkien eli 15-24-vuotiaiden yrittäjäinto on selvästi suurempi kuin vanhempien ikäluokkien.

- Nuoret kokevat oman yrityksen perustamisen luonnollisena ja tasaveroisena vaihtoehtona palkkatyölle, Arenius tietää.

Erkko Aution mukaan erityisesti teknisillä toimialoilla on paljon nuorten yrittäjien "todella innovatiivisia ja kasvuhakuisia hankkeita".

Koulutuksesta löytyy selitys myös siihen, miksi miesten yrittäjyysaktiivisuus on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin naisten.

- Naiset ovat perinteisesti kouluttautuneet aloille, joilla ei ole voinut toimia yrittäjänä, Arenius sanoo. Nyt tilanne on muuttunut, ja esimerkiksi hoiva-alan yritysten synty voi lisätä naisten yrittäjyyttä.

Miesten ylivoimaa on selitetty naisten alhaisemmalla riskinottokyvyllä ja -halulla. Tähän eivät tutkijat kuitenkaan usko. Erkko Aution mukaan eron saattaa pikemmin selittää erilainen riskinarviointikyky: miehet ovat naisia taipuvaisempia yliarvioimaan omia kykyjään ja aliarvioimaan riskejä.

Seksuaalietiikasta muokattiin brandi

Suomeen 1990-luvulla levinnyt kansainvälinen Tosi rakkaus odottaa -liike houkuttelee jäsenikseen nuoria, joiden elämäntavat sopivat täyttämään liikkeen ohjenuoran: säästä sukupuoliyhteys avioliittoon.

Sukupuoliyhteydestä ennen papin aamenta kieltäytyvät nuoret - lähes tulkoon aina naiset - joilla ei ole seksikokemuksia, tietää aiheesta Helsingin yliopistossa väitellyt Hanna Salomäki. "Odottajat" ovat myös uskonnollisia ja osallistuvat aktiivisesti jonkin uskonnollisen liikkeen toimintaan.

Salomäen kirkkososiologian väitöskirja osoittaa, että pidättyväisyysliikettä markkinoidaan brandina, jota julkisuudessa edustavat idolit ja kellokkaat. Nykyaikaisen brandin takana on kuitenkin perinnäinen seksuaalietiikka, jota vain myydään uudella tavalla.

Saalistajasta tuli objekti

- Mainosten mies on perinnäisesti ollut saalistaja ja nainen kohde. Nyt mies nähdään myös seksiobjektina, ja hänet tehdään naurunalaiseksi kääntämällä sukupuoliroolit ylösalaisin. Huumori ja parodia ovat lisääntyneet, sanoo tutkija Ulla Hakala Turun kauppakorkeakoulusta. Hän tutkii mainosten mieskuvaa Suomessa ja Yhdysvalloissa 1970-luvulta nykypäivään.

- Samalla kun yhteiskunnan sukupuolikäsitys muuttuu myös mainontaan tulee erilaisia tulkintoja sukupuolisuudesta: tulee feminiinisiä miehiä, maskuliinisia naisia ja kaikkea siltä väliltä. Uusi ilmiö on myös se, että miehet viihtyvät mainoksissa kaveriporukoissa, ilman naisia, Hakala tietää.

Amerikkalaisen ja suomalaisen mainoksen miehen erottaa toiminta: kun Jussi Meikäläinen remontoi ja laatoittaa itse, John Doe esittelee valmista jälkeä puku päällä.




"Ihmiset luulevat, että he pystyvät arvioimaan onnellisuutensa ottamatta esimerkkiä muiden kokemuksista. Se, että naapurissa asuu perhe, jonka lapset ovat huonotapaisia ja kurittomia, ei ole koskaan estänyt ihmisiä hankkimasta omia lapsia."

Psykologian professori Daniel Gilbert Harvard University Gazettessa.

Muista mummin sydäntä

Lasten ja lastenlasten kannattaa arvostaa isoäitejä, sillä he asettuvat vaaravyöhykkeeseen jälkikasvusta huolehtiessaan. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan mummit, jotka hoitavat lapsenlapsiaan säännöllisesti yli yhdeksän tuntia viikossa, sairastuvat ikätovereitaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkija Sunmin Lee arvelee, että riskiä kohottaa lastenhoidon aiheuttama stressi ja siitä seuraava korkea verenpaine.

Jälkipolven hoito on raskasta sekä psyykkisesti että fyysisesti. Varsinkin lasten nostelu ja kantaminen voi kirjaimellisesti ottaa sydämestä. Hoitotunnit nipistävät myös isoäitien omaa aikaa, tilaisuuksia levätä, tavata ystäviä tai kuntoilla, tutkija huomauttaa.

Palstan kokoaja Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla