Suomessa arvostetaan rohkelikkoja, jotka ryhtyvät yrittäjiksi - kunhan sitä ei tarvitse tehdä itse. Yrittämishalu on kuitenkin kasvussa. Nuorille oma yritys on jo palkkatyön vaihtoehto.

TEKSTI:Jarno Forssell

Suomessa arvostetaan rohkelikkoja, jotka ryhtyvät yrittäjiksi
- kunhan sitä ei tarvitse tehdä itse. Yrittämishalu on kuitenkin
kasvussa. Nuorille oma yritys on jo palkkatyön vaihtoehto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 4/2004















































29,3
Uusi-Seelanti 13,6
          11,9
                11,6
                       11,6
                       7,5
                     6,9
                 6,4
                  5,9
               5,2
              4,1
                3,2
               2,8
           1,6


* Yrittäjyysaktiivisuudella tarkoitetaan hil-jattain yrittäjänä aloittaneiden tai parhai-llaan omaa yritystä perustavien ihmisten osuutta työikäisestä väestöstä.

- Korkea yrittäjyysaktiivisuus kuvastaa kansantalouden uusiutumiskykyä ja sillä on yleensä myönteinen vaikutus brutto-kansantuotteeseen, selittää Suomen yrit-täjyysaktiivisuuden tutkija Pia Arenius. Hän kuitenkin korostaa, ettei kansa-kuntien ranking-lista kerro koko totuutta.

- Pohjoismaissa, joissa yrittäjyys on mahdollisuus ja oma valinta, yrittämisinto on myönteinen asia, se kertoo kansan-talouden kilpailukyvystä. Kehitysmaiden suuri aktiivisuus taas perustuu paljolti pakkoyrittäjyyteen. Yrittäjäksi ryhdytään, jos ei ole muuta vaihtoehtoa.


Me suomalaiset olemme kummaa kansaa. Tutkimusten mukaan olemme maailman yrittäjähenkisintä väkeä. Täällä arvostetaan "Suo, kuokka ja Jussi" -asennetta ja pusketaan omin avuin eteenpäin. Yritteliäisyytemme ei kuitenkaan tahdo kääntyä ihan oikeaksi yrittämiseksi.

Suomalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on Euroopan alhaisin, osoittaa "kipinäbarometri", jonka EU-komissio julkaisi alkuvuodesta. Flash Eurobarometer -tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista on mieluummin toisen palveluksessa kuin perustaa oman firman. Ruotsalaisista palkkatyön valitsee 59 prosenttia, amerikkalaisista vain 37 prosenttia.

Vähän lohdullisemman kuvan antaa Maailman yrittäjyysseuranta GEM eli Global Entrepreneurship Monitor, jossa vertaillaan kansakuntien yrittäjyysaktiivisuutta eli uusien yrittäjien osuutta työikäisestä väestöstä. Vuoden 2003 tutkimukseen osallistui 31 maata, joiden joukossa Suomi sijoittui sentään keskikastiin - ja selvästi Ruotsin edelle! Yrittäjyysaktiivisuudeksemme saatiin seitsemisen prosenttia, ja suunta on selvästi ylöspäin: edellisenä vuonna luku oli neljä ja puoli.

- Asenteet ovat positiiviset, mutta ne tuntuvat kääntyvän muita maita heikommin varsinaiseksi aktiivisuudeksi. Olemmekin puhuneet yrittäjyyden Suomi-paradoksista, sanoo professori Erkko Autio, joka tutkii ja opettaa teknologiastrategiaa, yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa Lausannen yliopistossa Sveitsissä.

Ennemmin verot kuin luonne

Suomalaisten haluttomuutta ryhtyä yrittäjäksi on selitetty monilla tekijöillä, mm. kansanluonteeseen kuuluvalla auktoriteettiuskolla ja muilla samankaltaisilla pysyvillä tekijöillä. Tätä ajatusta voisi tukea huomio, että vuosittain tehtävässä GEM-tutkimuksessa kansakuntien järjestys pysyy melko vakaana, vaikka aktiivisuusprosentit heittelevät taloudellisen kehityksen mukaan. Erkko Autio hakee kuitenkin selitystä muualta.

- Kansanluonteen osuus lienee lopultakin vähäinen. Itse panisin suuremman painon kansantalouden rakenteellisille tekijöille.

Näitä ovat mm. veroaste ja se, mikä osuus kansantaloudesta perustuu suurteollisuuteen, pk-teollisuuteen, palveluihin, alkutuotantoon ja maatalouteen. Suomessa verotetaan raskaimman mukaan, ja meillä on paljon suurteollisuutta, ainakin toistaiseksi.

- Verotuksella on merkitystä erityisesti kehittyneissä maissa. Se nostaa palveluiden hintaa ja vähentää palveluyritysten perustamismahdollisuuksia, Autio sanoo.

Into syntyy koulun penkillä

Suomen GEM-tutkimusta johtava Teknillisen korkeakoulun tutkija Pia Arenius uskoo halun ryhtyä yrittäjäksi syntyvän koulun penkillä. Koulussa omaksutaan myönteiset asenteet ja hankitaan tarpeelliset kyvyt. Ilmeisesti näin on jo käymässä: EU-barometrin mukaan nuorimpien ikäluokkien eli 15-24-vuotiaiden yrittäjäinto on selvästi suurempi kuin vanhempien ikäluokkien.

- Nuoret kokevat oman yrityksen perustamisen luonnollisena ja tasaveroisena vaihtoehtona palkkatyölle, Arenius tietää.

Erkko Aution mukaan erityisesti teknisillä toimialoilla on paljon nuorten yrittäjien "todella innovatiivisia ja kasvuhakuisia hankkeita".

Koulutuksesta löytyy selitys myös siihen, miksi miesten yrittäjyysaktiivisuus on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin naisten.

- Naiset ovat perinteisesti kouluttautuneet aloille, joilla ei ole voinut toimia yrittäjänä, Arenius sanoo. Nyt tilanne on muuttunut, ja esimerkiksi hoiva-alan yritysten synty voi lisätä naisten yrittäjyyttä.

Miesten ylivoimaa on selitetty naisten alhaisemmalla riskinottokyvyllä ja -halulla. Tähän eivät tutkijat kuitenkaan usko. Erkko Aution mukaan eron saattaa pikemmin selittää erilainen riskinarviointikyky: miehet ovat naisia taipuvaisempia yliarvioimaan omia kykyjään ja aliarvioimaan riskejä.

Seksuaalietiikasta muokattiin brandi

Suomeen 1990-luvulla levinnyt kansainvälinen Tosi rakkaus odottaa -liike houkuttelee jäsenikseen nuoria, joiden elämäntavat sopivat täyttämään liikkeen ohjenuoran: säästä sukupuoliyhteys avioliittoon.

Sukupuoliyhteydestä ennen papin aamenta kieltäytyvät nuoret - lähes tulkoon aina naiset - joilla ei ole seksikokemuksia, tietää aiheesta Helsingin yliopistossa väitellyt Hanna Salomäki. "Odottajat" ovat myös uskonnollisia ja osallistuvat aktiivisesti jonkin uskonnollisen liikkeen toimintaan.

Salomäen kirkkososiologian väitöskirja osoittaa, että pidättyväisyysliikettä markkinoidaan brandina, jota julkisuudessa edustavat idolit ja kellokkaat. Nykyaikaisen brandin takana on kuitenkin perinnäinen seksuaalietiikka, jota vain myydään uudella tavalla.

Saalistajasta tuli objekti

- Mainosten mies on perinnäisesti ollut saalistaja ja nainen kohde. Nyt mies nähdään myös seksiobjektina, ja hänet tehdään naurunalaiseksi kääntämällä sukupuoliroolit ylösalaisin. Huumori ja parodia ovat lisääntyneet, sanoo tutkija Ulla Hakala Turun kauppakorkeakoulusta. Hän tutkii mainosten mieskuvaa Suomessa ja Yhdysvalloissa 1970-luvulta nykypäivään.

- Samalla kun yhteiskunnan sukupuolikäsitys muuttuu myös mainontaan tulee erilaisia tulkintoja sukupuolisuudesta: tulee feminiinisiä miehiä, maskuliinisia naisia ja kaikkea siltä väliltä. Uusi ilmiö on myös se, että miehet viihtyvät mainoksissa kaveriporukoissa, ilman naisia, Hakala tietää.

Amerikkalaisen ja suomalaisen mainoksen miehen erottaa toiminta: kun Jussi Meikäläinen remontoi ja laatoittaa itse, John Doe esittelee valmista jälkeä puku päällä.




"Ihmiset luulevat, että he pystyvät arvioimaan onnellisuutensa ottamatta esimerkkiä muiden kokemuksista. Se, että naapurissa asuu perhe, jonka lapset ovat huonotapaisia ja kurittomia, ei ole koskaan estänyt ihmisiä hankkimasta omia lapsia."

Psykologian professori Daniel Gilbert Harvard University Gazettessa.

Muista mummin sydäntä

Lasten ja lastenlasten kannattaa arvostaa isoäitejä, sillä he asettuvat vaaravyöhykkeeseen jälkikasvusta huolehtiessaan. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan mummit, jotka hoitavat lapsenlapsiaan säännöllisesti yli yhdeksän tuntia viikossa, sairastuvat ikätovereitaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkija Sunmin Lee arvelee, että riskiä kohottaa lastenhoidon aiheuttama stressi ja siitä seuraava korkea verenpaine.

Jälkipolven hoito on raskasta sekä psyykkisesti että fyysisesti. Varsinkin lasten nostelu ja kantaminen voi kirjaimellisesti ottaa sydämestä. Hoitotunnit nipistävät myös isoäitien omaa aikaa, tilaisuuksia levätä, tavata ystäviä tai kuntoilla, tutkija huomauttaa.

Palstan kokoaja Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018