Yhteiskunnan ylimystö ja työurien pidennys voivat sulkea ovia laajemminkin.

Ihminen-palsta

Teksti: Mikko Puttonen

Yhteiskunnan ylimystö ja työurien pidennys voivat sulkea ovia laajemminkin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2012

Kun kanadalainen kirjailija Ernest Seton täytti 25 vuotta, hän sai isältään erikoisen laskun. Siihen oli kirjattu kaikki kulut, jotka hänen kasvattamisestaan oli koitunut, synnyttämistä avustaneen lääkärin palkkiota unohtamatta. Nyt oli tullut takaisinmaksun aika.

Seton myös maksoi, kertoo Margaret Atwood kirjassaan Velka ja vaurauden varjopuoli. Isä olisi voinut ynnätä hinnan myös sille aineettomalle perinnölle, jonka varassa poika painelee elämässä eteenpäin. Raha-avun lisäksi lapset saavat vanhemmiltaan henkistä pääomaa ja sosiaalisia verkostoja, sikäli kuin vanhemmilla on niitä antaa.

Tuuri ratkaisee paljon

Suomessa kotitausta määrää keskimäärin 30 prosenttia lapsen elämänurasta, laskee akatemiatutkija Jani Erola Turun yliopistosta. Hän on tutkinut suomalaisten sosiaalista liikkuvuutta eli sitä, miten usein lapset päätyvät erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin kuin vanhempansa. Tarkastelussa kotitaustan kokonaisuuteen luetaan myös geneettiset taipumukset, kuten synnynnäinen älykkyys, sekä asuinalue ja lapsuuden kaverit.

Kodin perintö jättää 70 prosenttia muille elämänuran määrääjille.

– Osa muodostuu yksilöllisestä vaihtelusta kyvyissä ja motivaatiossa, mutta pääosin kyse on tuurista, Erola sanoo.

Huono tuuri kohtasi esimerkiksi niitä, jotka tulivat työmarkkinoille 1990-luvun alussa, kun lama pyyhkäisi työpaikkoja taivaan tuuliin. Jos silloin otti vastaan huonohkon työpaikan, saattoi jäädä sille tielle.

– Siinä vaiheessa, kun parempia paikkoja alkoi taas vapautua, nuoremmat olivat jo jonossa ja vähintään samoilla pätevyyksillä, Erola selittää.

Ennen noustiin enemmän

Eniten luokkanousua ovat kokeneet vanhimmat ikäluokat. Vuosina 1936–1950 syntyneistä miehistä noin 35 prosenttia päätyi vanhempiaan parempiin asemiin. Vuosina 1961–1965 syntyneistä asemaansa kohensi enää 30 prosenttia.

Lamaan törmänneiden eli 1966–1975 syntyneiden sosiaalinen liikkuvuus väheni entisestään. Heidän luokka-asemansa vertailua haittaa kuitenkin se, että heidän elämänkulkunsa on tiedossa vain 25–35-vuotiaaksi. Aiempia sukupolvia on seurattu vakiintuneempaan ikään. Yleensä luokka-asema alkaa asettua kohdalleen 35 ikävuoden kieppeillä.

Tulevaisuudessa sosiaalista nousua saattaa vähentää kaavailtu eläkeiän nosto, Erola varoittaa. Kun eläkkeelle siirrytään pari–kolme vuotta myöhemmin, työpaikkoja ei vapaudukaan ikäpolvelle, joka on juuri astumassa työmarkkinoille. Heidän uransa saa kompuroivan lähdön.

Vauras porskuttaa varoillaan

Tuloerojen kasvu ja johtajien suurpalkkiot ovat saaneet jotkut näkemään merkkejä sääty-yhteiskunnan paluusta. Vauras yläluokka uhkaa sulkeutua omaan maailmaansa, jos se alkaa täydentyä pelkästään omasta jälkikasvusta.

Jo nyt sosiaalinen asema periytyy vahvimmin ylimmässä ammattiluokassa, johon luetaan muun muas­sa johtajat, ylimmät virkamiehet ja lääkärit. Uunituore ruotsalaistutkimus osoittaa, että väestön suurituloisimman tuhannesosan lapset seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä monta kertaa todennäköisemmin kuin muiden luokkien jälkikasvu omiensa. Tutkimuksen tekijät, professori Anders Björklund ja hänen työtoverinsa, totesivat myös, että yläluokan vesat porskuttavat vanhempiensa varallisuudella, eivät älykkyydellään, taidoillaan tai koulutuksellaan.

– Kaikki haluavat varmistaa parhaan mahdollisen paikan lapsilleen, mutta jos yhdellä porukalla on käytännössä rajattomat mahdollisuudet auttaa tyhmemmänpuoleisiakin lapsiaan, tilanne ei voi enää olla muulle väestölle kovin hyvä, Erola sanoo.

– Kyse ei ole vain varallisuudesta vaan myös sosiaalisista suhteista, joita yläluokan lapset voivat hyödyntää.

Luukulla toisessa polvessa

Luokkarakenteen alapäässä lapset perivät laihemmat eväät. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jossa on seurattu kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia 21-vuotiaaksi asti.

Vanhempien huono koulutus lyhentää lasten koulutietä. Vain kansakoulun käyneiden vanhempien lapsista lähes 40 prosenttia oli parikymppisenä pelkän peruskoulun varassa. Osuus on paljon suurempi kuin ikäluokassa keskimäärin.

Myös köyhyys periytyy. Toimeentulotukea saaneiden nuorten vanhemmista 70 prosenttia oli asioinut sosiaalitoimiston luukulla.

– Köyhyys ei ole vain aineellista, muistuttaa tutkija Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. – Se aiheuttaa stressiä ja luo paineita parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Silloin lapsille ei ole tarjolla ihanteellista kasvuympäristöä.

Geneettisen perimän ohella elämänkulkua ohjaa Paanasen mukaan sosiaalinen perimä. Niin vaurauden kuin köyhyydenkin toimintamallit opitaan kotoa. Erot alkavat tuntua jo kohdussa: toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset syntyvät keskimäärin kevyempinä. Alhainen syntymäpaino enteilee vaivaisempaa aikuisuutta.

Nousu hiipunut pitkään

35%1946–1950 syntyneet

32%1951–1955 syntyneet

30%1961–1965 syntyneet

18%1971–1975 syntyneet

– Prosentit kertovat, mikä osuus kunkin ikäluokan 35–39-vuotiaista miehistä on päätynyt vanhempiaan parempiin asemiin.

– Nuorimpien luku on "väliaikatieto", sillä heidän sijoittumisensa tunnetaan enintään 35-vuotiaaksi asti. Tässä iässä urakehitys voi olla vielä kesken.

– Tarkastelu keskittyy miehiin, koska heidän yhteiskunnallinen asemansa on pysynyt vakaampana ja siten tilastollisesti vertailukelpoisempana kuin naisten.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.