Lajimme menestyksen salaisuudet: äidit, isät ja sukurakkaus.Kenelle kuuluu kiitos siitä, että me olemme luomakunnan menestynein apinalaji? Fiksuille äideille, huolehtivaisille isille ja avuliaille sukulaisille, sanoo lisää kannatusta keräävä evolutiivinen tulkinta.



Teksti:Tuula Kinnarinen



Kenelle kuuluu kiitos siitä, että me olemme luomakunnan menestynein apinalaji? Fiksuille äideille, huolehtivaisille isille ja avuliaille sukulaisille, sanoo lisää kannatusta keräävä evolutiivinen tulkinta.


 


 


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2009

 


Perinnäisesti kehityshistoriamme on ollut urosten bisnes. Ensin heillä oli vimmaa ja voimaa tapella resursseista ja reviireistä. Sitten he kalkuttelivat kivestä elämää helpottavia työkaluja. Seuraavaksi heistä sukeutui suuria metsästäjiä, ja kun väki lopulta kerääntyi ryhmiksi, he alkoivat yksissä tuumin turvata kotinuotioitaan naapureiden iskuilta.


- Jos urokset olivat evoluutiomme moottori, miksi miehet ja naiset ovat harvinaisen samankokoisia ja tasavertaisia? Miksi me solmimme poikkeuksellisen tiiviitä parisuhteita? Miksi ihmislapsi vaatii huolenpitoa yli vuosikymmenen? Miksi naisilla on vaihdevuodet?


Näitä ihmettelee Missourin yliopiston antropologiaan erikoistunut anatomian professori Carol Ward, jonka mielestä lajimme menestystarina ja sen tärkeimmät siivittäjät, isot ja älykkäät aivot, vaativat uusia selityksiä.


Hän ei ole ajatuksineen yksin. Kasvava joukko evoluutiotutkijoita on alkanut epäillä työkalujen ja metsästystaitojen siunauksellisuutta. Monet eläimet saalistavat laumoissa, ja työkaluja käyttää taidokkaasti uudenkaledonianvariskin.


Näin evoluutioteorian juhlavuonna Yhdysvaltain tieteenedistämisseuran tiedeviikko tarjosi Wardille ja monille muille oivan tilaisuuden avata uusia kulmia kehityshistoriaamme ja käyttäytymiseemme kaikkineen. 150 vuodessa kertynyt tieto on reivannut ajatuskulkuja.



Sosiaalisuus moottorina


- Se, mikä meidät todella erottaa jopa lähimmistä sukulaisistamme simpansseista, on tavaton sosiaalisuutemme, Carol Ward sanoo. Meidän verkostomme ulottuvat kauas yli sukulaispiirien, me osaamme luovia mitä erilaisimmissa joukoissa ja tilanteissa, ja me ymmärrämme vaivattomasti toistemme aivoituksia.


- Vaikka evoluution alkutaipaleella varmasti tarvittiin urosten voimaa, esimuotojemme elämä ei loppumattomiin ollut taistelua olemassaolosta. Kun meihin johtava kehitys oli päässyt vauhtiin, kilvoittelut siirtyivät luonnon tantereilta sosiaalisille areenoille, Ward kiteyttää.


Uusi tilanne vaati uutta järjestystä, jonka rakentamisessa yksin voima ei auttanut. Tarvittiin fiksua päätä - ja uusia toimijoita.



Naiset ottivat paikkansa


Wardin mukaan sosiaalisilla areenoilla nousivat vahvasti esiin naaraat - paljolti siksi, että oletettavasti urokset tuolloinkin olivat usein poissa, ja sosiaalisen pääoman kerryttäminen, vaalinta ja siirtäminen jälkikasvulle valikoituivat naisten tehtäväksi.


- Jos haluamme ymmärtää evoluutiotamme, meidän on ymmärrettävä, että nimenomaan fiksut äidit koulivat yhteistoiminnan strategioita, Ward tähdentää.

- Yhdelläkään muulla kädellisnaaraalla ei ole samanlaista valtaa kuin naisella.


Ward uskoo, että sosiaaliset haasteet selittävät myös pitkän lapsuuden.


Taitava kanssakäyminen vaatii pitkän oppimäärän, sillä tilanteet vaihtuvat, ihmisiä tulee ja menee, ja suhteet muuttuvat. Kestää kauan ennen kuin ihminen on virittänyt sosiaalisen koneistonsa.


- Liikunnan ja kädentaitojen opetteluun tällaisia vuosimääriä ei tarvittaisi, Ward summaa.


Sosiaalisten kykyjen painoarvo näkyy myös aivoissamme. Syntymähetkellä niistä on valmiina vain kolmannes, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla apinoilla. Myös lopputulos on omanlaisensa. Meillä on poikkeuksellisen kehittynyt etuotsalohko, jonne sijoittuvat korkeimmat toiminnot tietoisuudesta luovuuteen ja yhteisöllisyyteen.



Isiä ei sovi unohtaa


Esiäitien merkitystä korostaessaan Ward ei tarkoita, ettei esi-isillä olisi ansionsa. Ihmisurokset käyttäytyivät jo varhain huomattavan vastuullisesti. He sitoutuivat kumppanuuteen ja tarjosivat jälkeläisilleen ruokaa ja turvaa. Simpanssilaumoissa asiat ovat yhä aivan toisin. Urokset parittelevat lähes kaikkien naaraiden kanssa ja isyyttä epäillessään vähät välittävät vanhemman velvollisuuksistaan.


- Isän tuki lienee aikoja sitten auttanut lasta jo ensimmäisessä parkaisussa, arvelee Karen Rosenberg, Delawaren yliopiston paleoantropologian professori, joka on perehtynyt kädellisten synnytyskäytäntöihin.


- Siinä missä simpanssinaaras synnyttää yksin ja helposti vetäisee poikasen nisilleen, nainen tarvitsee auttajaa, sillä lapsi navigoi maailmaan vaivalloisesti juuri ja juuri riittävän leveän synnytyskanavan läpi.


Isän apua tarvittiin myös lapsen synnyttyä, kun äiti ei pystynyt täyttämään ruoankeräilyvelvoitteitaan. Kumppaniaan tuuraamalla isä varmisti imetyksen, joka nyt tiedetään tärkeäksi voimavaraksi elämäntaipaleelle. Se edistää psykomotorista ja neurologista kehitystä ja turvaa läheisen ihmissuhteen, jolle myöhempi luottamus rakentuu.



Mukana koko suku


Silti elämä ei ollut helppoa. Vaikka isät ymmärsivät, että jälkeläisten huollossa rauhantila oli iso etu, he saattoivat kuolla metsästys­retkellä.


Ei hätää. Apuun tulivat isovanhemmat, etenkin isoäidit. - He pystyivät jelppaamaan ruoan­hankinnassa ja hoivassa, ja he tarjosivat verrattoman kasvatusavun, sillä he olivat ennättäneet kerätä paljon hyödyllistä tietoa, sanoo antropologian professori Rachel Caspari Michiganin yliopistosta.


Caspari pitää mahdollisena, että naisten vaihdevuodet kehittyivät edistämään lastenlasten eloonjäämistä, kuten niin sanottu isoäitihypoteesi esittää. Naisista poiketen simpanssinaaraat kykenevät näet lisääntymään käytännöllisesti katsoen koko elämänsä.


- Joka tapauksessa on oletettava, että isovanhemmat osaltaan varmistivat lajimme menestystä. Neandertalit, joiden aivot olivat jopa hieman omiamme isommat, eivät eläneet riittävän kauan. He näyttävät kuolleen viimeistään noin 35-vuotiaana.


Eivätkä  isovanhemmat olleet ainoa turva. Ennen kuin heitä oli suurin määrin saatavilla, apuun valjastettiin muut kynnelle kykenevät läheiset. Ihmisen suhteet ovat sikälikin uniikit, että suku rakentuu kummankin puolison kautta ja kattaa tädit, sedät ja serkut.


Näillä resursseilla lajimme oli lopulta hyvä kehittää kulttuuria ja viedä maailmanvaellus päätökseen.





Mihin muutokset ajoittuvat?



- Aivot päättivät ensimmäisen spurttinsa 1,5 miljoonaa vuotta sitten 850 kuutiosenttimetrin tilavuuteen. Tästä kasvu jatkui, kunnes 600 000 vuotta sitten heidelberginihmisen aivot ylsivät lähes nykyiseen kokoon, 1 300 kuutiosenttimetriin.


- Synnytyskanava laajeni viimeistään 1,2 miljoona vuotta sitten.


- Sukupuolten kokoero kutistui rinta rinnan aivojen kasvun kanssa. Apinaihmisnaaras painoi noin 40 prosenttia vähemmän kuin uros, pystyihmisellä ero tasoittui 15-20 prosenttiin.


- Ydinperheitä lienee muodostanut jo varhainen pystyihminen, klaaneina eli varmasti vasta heidelberginihminen.


- Lapsen kehitysvauhti hidastui vähitellen 800 000-150 000 vuotta sitten. Nykyihmisen ilmaannuttua se oli siis meille ominainen.


- Elinikä piteni selvästi varsin myöhään. Jo pystyihminen saattoi elää yli 40-vuotiaaksi, mutta varsinainen isovanhempien buumi alkoi kulttuurievoluution vauhdittuessa 40 000-30 000 vuotta sitten.


Ajoitukset perustuvat fossiililöytöihin.


Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018