Nykyaikainen seteli on painotekniikan huipputuote. Se sisältää kemian ja fysiikan jekkuja, joiden jäljittely on lähes tulkoon mahdotonta.

Tekniikka-palsta

Teksti: Petri Forsell

Nykyaikainen seteli on painotekniikan huipputuote. Se sisältää kemian ja fysiikan jekkuja, joiden jäljittely on lähes tulkoon mahdotonta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012

Me puhumme vielä paperirahasta, mutta nykyinen paperiraha on kangasrahaa, sillä setelipaperin pääraaka-aine on puuvilla. Pelkkä puukuitu ei kestäisi jatkuvaa taittamista ja hypistelyä rasvaisin ja likaisinkin sormin. Puuvillan käyttö suojaa myös väärennöksiltä: tottunut rahojen käsittelijä, kuten kassa kaupassa, tunnistaa helposti, tarjotaanko hänelle aitoa rahaa vai värikopiokoneen tulostamaa leikkirahaa.

Muutama kymmenen maata on ottanut käyttöön myös seteleitä, joita ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa paperirahaksi, sillä ne ovat silkkaa muovia. Muovirahasta ei kuitenkaan puhuta, koska australialaiset, jotka ensimmäisenä ryhtyivät seteleitä käyttämään, vierastivat muovi-sanaa. Niinpä uudet maksuvälineet tunnetaan polymeeriseteleinä.

Polymeeri kestää käyttöä vielä paremmin kuin puuvillakuitu. Muoville painettu raha ei kärsi, vaikka se joutuisi vaatteiden mukana pesukoneeseen. Lisäksi sen valmistus kuluttaa vähemmän luonnonvaroja. Tulevaisuudessa polymeerin käyttö saattaa yleistyä varsinkin nimellisarvoltaan pienissä seteleissä, joita on kierrossa paljon.

Polymeeriseteleissä on yleensä myös läpinäkyviä kohtia, eräänlaisia ikkunoita, jotka vaikeuttavat väärentämistä. Ikkunasta saa jopa suurennuslasin, jolla voi tutkia, onko rahassa varmasti kaikki tarvittavat aitouden merkit.

Vesileima paranee

Setelien perinteiset turvaominaisuudet – vesileimat, eriväriset kuidut ja turvalangat – ovat edelleen tärkeitä, ja niitä jalostetaan jatkuvasti.

Vesileimoja käytetään nykyisin lukuisia, ja ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia. Turvalanka merkitään mikropainatuksella. Tekniikka saa väärentäjien lakkaviivalla tehdyt langat näyttämään suorastaan säälittäviltä.

Kun Eurooppa alkaa ensi keväänä uusia kymmenvuotiasta setelistöään, rahoihin ujutetaan kehittyneintä tekniikkaa.

Tulevaisuudessa lompakoistamme saattaa löytyä myös seteleitä, joissa on lisätietoja sisältäviä transistoreja. Nykyinen piisiru ei tarkoitukseen käy, vaan transistori ikään kuin maalataan rahan pintaan metalleja kerrostamalla. Lisätietojen tutkinnassa tarvittava virta taas saadaan ulkoisesta sähkömagneettisesta kentästä.

Painojälki koholla

Painotekniikassa seteli edustaa huippuosaamista. Terävinkään mustesuihku ei pysty jäljittelemään setelipainon kaikkia hienouksia.

Setelien painoväri on sitkasta geeliä, ja painamiseen käytetään jopa satoja kertoja suurempaa painetta kuin lehti- tai kangaspainossa. Tämän ansiosta setelin pintaan jää kohokuvio, jota mikään muu jäljennyslaite ei osaa tehdä. Oikean setelin erottaa helposti painopintaa tunnustelemalla.

Setelin kuva-aiheissa esiintyvät varjostukset ja ristikkäin kulkevat viivat eivät nekään ole pelkästään koristeita. Ne pyrkivät pitämään rikollisten jäljennystekniikat painotekniikan perässä.

Väri ulottumattomissa

Setelien painoväri on suuri salaisuus, ja kenties kaikkein salaisin – ja myös kehittynein – on euroissa käytettävä väriaine.

Eurovärissä on pieni määrä europium-alkuainetta ja erilaisia fluoresoivia väriaineita, joiden elektronit virittyvät ultraviolettivalosta. Tavallisessa valossa europium on harmaata, mutta tietyllä ultaviolettivalon aallonpituudella salainen väriaineseos herää eloon ja saa tähdet, kuvat, nimikirjoitukset ja salaiset leimat hohtamaan eri väreissä.

Värileikin tuottaa näppärä kvanttimekaaninen temppu, jossa väriaineiden elektronit siirtelevät tilojaan ja synnyttävät purkauksia valohiukkasissa. Tekniikan uskotaan olevan väärentä­jien ulottumattomissa.

Myös kolikko uudistuu

Kolikoiden turvaaminen on muuttunut vain vähän 1600-luvun lopusta, jolloin Isaac Newton vastasi Englannin puntien aitoudesta ja hirtti ja suolisti niiden väärentäjän William Chalonerin.

Arvokkaimmat kolikot ovat nykyään yleensä kaksivärisiä. Syy ei ole kauneuden tavoittelu vaan se, että kahden metallin yhdistelmää on vaikea väärentää. Pikkurahoissakin saattaa olla kuparikuoren sisällä terässydän.

Tulevaisuudessa myös kolikko voi muuttua paljonkin. Siitä saattaa tulla metallikalvo, johon uutetaan valolla ja kemikaaleilla mutkikas turvakuvio, ennen kuin kalvo suljetaan kirkkaaseen muovikuoreen. Tällainen rahakasetti olisi hyvin vaikea tai ainakin kallis väärentää.

Pankkikorttiin kvanttia

Käteisen rahan käyttö vähenee, ja kortit ja muu sähköraha yleistyvät. Niiden turvaaminen kytkeytyy vahvasti tietotekniikan kehitykseen.

Pankkikortin salauksen voi tehdä käytännössä aukottomaksi kvanttisalauksella, jossa tieto tuhoutuu samalla, kun se otetaan vastaan. Toistaiseksi salauslaitteet ovat työntökärryillä siirreltäviä möhkäleitä, mutta tietotekniikan kehitys on tunnetusti nopeaa.

Tulevaisuuden tietokoneet saattavatkin vihdoin viedä leivän väärentäjien ikiaikaiselta ammattikunnalta. Jos kaikkea liikkeessä olevaa rahaa seurataan ajantasaisesti, väärennöksille ei yksinkertaisesti jää tilaa.

Petri Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Näin luet kaksikymppistä

1. Vesileima Valoa vasten etupuolen kuva-aihe näkyy varjomaisena  muunnelmana ja setelin arvo numeroina.

2. Turvalanka Valoa vasten setelin halki kulkee tumma raita, jossa tarkasti katsoen erottuvat sana euro ja rahan arvo.

3. Helmiäisraita Kallistellessa takapuolella turvalangan vieressä näkyy helmiäishohtoinen raita ja siinä vuoroin rahan arvo ja euron symboli €.

4. Näppituntuma Takapuoli tuntuu sileämmältä kuin etupuoli, jossa kaiverruspainatus nostaa elementtejä koholle.

5. Hologrammi Kallistellessa ilmaantuvat sateenkaaren värit ja vuoroin rahan arvo ja €.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.