Lapsen hankintaan on tarjolla kaksi toimivaa vaihtoehtoa. Kuva Shutterstock
Lapsen hankintaan on tarjolla kaksi toimivaa vaihtoehtoa. Kuva Shutterstock

Aikuisiän siirtymissä on psykologista voimaa. Jos niitä jää väliin, olo ja ura voivat notkahtaa.

Miten ihmeessä muistelmat voivat kiinnostaa ketään? Elämä noudattaa niissä aina samaa iänikuista kaavaa: ensin ollaan lapsia, sitten nuoria, pian aikuisia ja lopulta vanhoja. Käydään koulua, ihastutaan, hankitaan ammatti ja plaa plaa plaa…

Jostain syystä emme vain väsy tuohon kaavaan, mistä todistaa muistelmakirjallisuuden suuri suosio. Lumo piilee kaavan yksityiskohdissa, samuuden alati vaihtuvissa muunnelmissa.

Sedät ja tädit tietävät

Aikuiselämän käsikirjoitus kulkee viiden käänteen kautta, ovat psykologian tutkijat määritelleet. Ensin lennetään pesästä eli itsenäistytään vanhemmista. Sitten valmistutaan ammattiin, ruvetaan tekemään vakitöitä, solmitaan pysyvä parisuhde ja hankitaan lapsi.

Jokaisella siirtymällä on jokin ajankohta, johon se tavallisimmin osuu. Jos ei sitä itse tiedä, niin asia tulee selväksi viimeistään silloin, kun sedät ja tädit alkavat sukutapaamisissa kysellä, joko sitä tai joko tätä. Normiaikataulu on kirjoitettu ilmassa leijuviin odotuksiin. 

Koulutus jakaa joukkoa

Ensimmäisessä siirtymässään suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä: omilleen tai ainakin omaan kämppään pitää päästä pikapuoliin, vaikka raha-avustusta vanhemmilta sopii vielä ottaa.

Suomalainen nuori ampaisee pesästä tavallisesti 19–20 vuoden iässä. Täältä tullaan, elämä! Etelä-Euroopan maissa voi nauttia kotilieden lämmöstä kolmikymppiseksi, mikä täällä aloittaisi oitis leukailut peräkammarin pojista, ehkä vanhoistapiioistakin.

Seuraavat siirtymät yleensä pikemmin lomittuvat toisiinsa kuin noudattavat tarkkaa järjestystä. Myös aikataulut vaihtelevat selvemmin, ja ajoituksilla alkaa olla seuraamuksia.

Milloin esimerkiksi kannattaa hankkiutua isäksi tai äidiksi? Se riippuu koulutuksesta, sanoo Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijatohtori Eija Räikkönen.  Hän on paneutunut aikuiselämän siirtymiin ja selvittänyt ajoituksen vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin ja työuraan.

– Mitä korkeamman tutkinnon suorittaa, sitä parempi on hankkia lapset vasta myöhemmin. Sen sijaan matalammalla koulutuksella vanhemmuuden lykkäämisestä on pikemmin haittaa, Räikkönen sanoo.

Heikosti koulutetuilla viivytys voi pahimmillaan kertoa elämänhallinnan vaikeuksista, kun taas koulutetuilla vanhemmuuden siirtäminen on suunnitelmallista. Se kuuluu käsikirjoitukseen, jonka mukaan ensin hankitaan koulutus ja työ ja vasta sen jälkeen on aikaa ja varaa perustaa perhe.

Puuttuva siirtymä hiertää

Ajoituksessa on kyse myös tilaisuuteen tarttumisesta, mikä vaatii annoksen sosiaalista rohkeutta. Muuten tilaisuus menee sivu suun.

Siksi ei olekaan yllätys, että ujojen nuorten miesten on joissakin tutkimuksissa havaittu suoriutuvan varhaisaikuisuuden siirtymistä muita hitaammin. Räikkösen mukaan myöhästyminen normiaikataulusta ei ole ”niin kamala juttu”. Tärkeämpää hyvän mielen ja työuran kannalta on, että siirtymät ylipäätään tekee.

– Omassa tutkimuksessani psyykkinen hyvinvointi oli keskimäärin heikompi, jos yksikin siirtymä oli jäänyt väliin keski-ikään mennessä. Tavallisesti puuttui joko lapset tai koulutus, Räikkönen sanoo.

Vaikka ihmiselämän siirtymät pysyvät kutakuinkin samoina sukupolvesta toiseen, suuren yhteiskunnan käänteet asettavat ehtonsa niiden toteutukselle. Räikkönen tutki vuonna 1959 syntyneiden kohtaloita. Tämä ikäpolvi astui aikuisuuteen 1970-luvun lopulla, jolloin työttömyys oli selvästi matalampi kuin nykyään.

Nyt on päällä taantuma, mikä merkitsee vaikeuksia yhdessä tärkeässä siirtymässä eli työpaikan hankinnassa. Se viivästyy väistämättä monilla, ja myöhästyminen voi haurastuttaa työuraa pidemmälläkin aikajänteellä.

Akatemiatutkija Jani Erola Turun yliopistosta on varoittanut kaavaillusta eläkeiän nostosta. Se voi johtaa siihen, ettei työmarkkinoille astuvalle ikäpolvelle löydykään töitä. Kun työpaikkoja ei vapaudu entiseen malliin, seuraavakin polvi ehtii samoille apajille työpakoista kilpailemaan.

Väljemmät ajat koittivat

Hyvä uutinen on, että elämän aikataulu on väljenemään päin. Ennen sosiaalinen paine oli kovempi. Jos ei mennyt ihan kaavan mukaan, joutui märehtimään, oliko erilainen aikuinen. Nykyään voi hengittää vapaammin.

– Normista poikkeaminen on jo melkein normi. Ihmiset kokeilevat monenlaisia polkuja aikuisuuteen, Räikkönen muistuttaa.

Tuon viestin voi kertoa sukukokouksen sedille ja tädeille, jotka yhä tiedustelevat valmistumisesta tai lapsista.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2013

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.