Runsas kasvisten käyttö panee mikrobit tuottamaan suojaavia yhdisteitä. Kuva: Shutterstock
Runsas kasvisten käyttö panee mikrobit tuottamaan suojaavia yhdisteitä. Kuva: Shutterstock

Yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ei ole, mutta suolistomikrobeja oikein ruokkimalla saatat elää paremmin ja terveemmin.

Pudota painoa ja elä terveellisesti luolamiehen dieetillä, opastaa iltapäivälehti ja antaa ruokaohjeet valmiiksi. Suosi lihaa ja satunnaisesti marjoja ja hedelmiä, vältä ainakin viljoja.

Miksi juuri kivikauden ruokavalio? Koska se on ihmisille luontaisinta ruokaa, väitetään.

Ei voisi virheellisemmin ajatella, kuittaavat tutkijat.

Olemme sekasyöjiä

– Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa ihmiselle sopivaa ihanneruokavaliota, sanoo dosentti Olli Arjamaa Turun yliopiston evolutiivisen genetiikan ja fysiologian huippuyksiköstä.

Ihminen on alun perin omnivori eli sekasyöjä, mutta lajimme on aikojen kuluessa sopeutunut monenlaiseen ravintoon. Esi-isistä löytyy moniruokaisten lisäksi piintyneitä lihansyöjiä. Onpa joukossa myös tiukan linjan vegaani, heinäkasveihin erikoistunut vankka-apinaihminen.

Elinympäristöä, johon lajimme geenit alun pitäen sopeutuivat, ei enää ole, eivätkä geenimmekään ole enää täysin samoja kuin muinaisilla metsästäjäkeräilijöillä.

– Olisi luonnotonta palata aikojen alkuun etsimään ihmisen ominta ruokavaliota, Arjamaa sanoo.

– Ruoan luonnollisuus olisi pidettävä erillään terveellisyydestä, muistuttaa puolestaan akatemiaprofessori Kaisa Poutanen, joka puhui aiheesta VTT:n järjestämässä Nutritech-seminaarissa tammikuussa. – Mikä kelpasi kivikauden ihmiselle, ei välttämättä sovi suurkaupungin asukille.

Esi-isille ratkaisevaa oli ravinnon riittävyys ja energiamäärä. Kukaan ei elänyt niin vanhaksi, että ruokavalio olisi ehtinyt vaikuttaa terveydentilaan. Sydäntauteihin ei sairastuttu, eikä syöpään kuoltu.

– Nyt tilanne on toinen, varsinkin jos tavoitteena on elää terveenä ja pitkään.

Kasvisravintoon kallellaan

Yksi tapa etsiä sopivinta dieettiä on kurkistaa suolistoon, missä muhii enemmän mikrobeja kuin ihmisessä on omia soluja.

Iso osa ruoan terveellisistä vaikutuksista on suolistobakteerien ansiota. Tarvitaan sopivat bakteerit ja niille sopiva ruokavalio, jotta terveyshyötyjä syntyy.

Ihmisen suolisto on optimoitunut sekaruokavaliolle, ja se näkyy bakteereissa. Ruokaa käsittelevän paksusuolen valtalajeina on sekä proteiinien purijoita että hiilihydraattien hajottajia. – Tarkkaan katsoen ihmisen suolistobakteeristo muistuttaa enemmän kasvissyöjän bakteeristoa, huomauttaa mikrobiologi Johanna Maukonen VTT:stä.

– Meissä on valtavasti bakteereja, jotka pystyvät hyödyntämään ainoastaan hiilihydraatteja.

Geenit ja ruokavalio ratkaisevat viime kädessä suoliston bakteerien kirjon. Valikoima on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki, ellei sitä hämmennetä antibioottikuurilla tai ruokavaliomuutoksilla. Esimerkiksi vaihto vegaaniksi vähentää eläinproteiinia pilkkovien bakteerien määrää suolessa jo muutamassa viikossa, koska niille ei ole enää tarjolla sopivaa pureksittavaa. Antibioottikuurin tuhovaikutus lasketaan tunneissa.

– Suolistomikrobisto pystyy ruokavaliomuutosten lisäksi sopeutumaan myös aivan uudenlaisiin ruoka-aineisiin, Johanna Maukonen sanoo.

Asiasta saatiin pari vuotta sitten vahva näyttö, kun Nature-lehti kertoi, että japanilaisten suolistosta oli löydetty merilevää pilkkovia bakteereja.

Japanissa syödään paljon levää, joka on kelvotonta evästä suolistobakteereille. Ne ovat kuitenkin kääntäneet tilanteen voitoksi lainaamalla levää sokeriksi pilkkovan geenin muilta mikrobeilta.

Mikrobit eivät nirsoile

Yksittäisen mikrobin näkökulmasta kaikki ravintoaineet, joita se pystyy hyödyntämään, ovat luonnollista ruokaa. Eivätkä bakteerit ole kranttuja. Syötäväksi kelpaavien ruoka-aineiden lista on pitkä. Ainoastaan keinotekoiset makeuttajat ja rasvankorvikkeet sujahtavat hyödyntämättä suoliston läpi.

– Vaikka suolistomikrobisto kokonaisuutena on kaikkiruokainen, ihmisen kannalta on fiksuinta ruokkia ja ylläpitää sellaisia bakteereja, jotka eivät tuota liikaa terveydelle haitallisia aineita, Maukonen korostaa.

– Varmin keino on mahdollisimman monipuolinen ruokavalio.

Sekä hyödylliset että haitalliset aineenvaihduntatuotteet syntyvät paksusuolessa. Niiden voimasuhteet ratkaisee ruokavalio.

Pääasiassa kasviksia, vihanneksia ja imeytymättömiä viljakuituja nauttivan ihmisen suolessa viihtyy mikrobisto, joka tuottaa ruokamassasta runsaasti muun muassa syövältä suojaavia yhdisteitä, kuten butyraattia. Haitallisia aineenvaihduntatuotteita muodostuu vain vähän, ja sekasyöjälläkin niiden määrä pysyy kohtuudessa.

Kuidun puutteesta pulmia

Muodikas vähähiilihydraattinen dieetti eli karppaus on tuoreimpien tutkimusten mukaan isännän eli ihmisen kannalta huono valinta. Jo muutaman viikon rupeama eläinrasva- ja proteiinipitoisella ravinnolla aiheuttaa syövältä suojaavien aineiden laskun ja haitallisten nousun. Havainnoista kertoi ensimmäisenä arvovaltainen American Journal of Clinical Nutrition -lehti toukokuussa 2011.

– Lyhyestä kuurista ei liene haittaa, mutta ajan mittaan suolistosyövän riski kasvaa, Johanna Maukonen sanoo.

Hyvä uutinen on, että haitta-aineiden määrä vähenee olennaisesti, jos karppaaja valikoi lautaselle kohtuullisesti hiilihydraatteja, erityisesti kuituja sisältävää täysviljaa. 

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012.