Yhtä kaikille sopivaa ruokavaliota ei ole, mutta suolistomikrobeja oikein ruokkimalla saatat elää paremmin ja terveemmin.

Pudota painoa ja elä terveellisesti luolamiehen dieetillä, opastaa iltapäivälehti ja antaa ruokaohjeet valmiiksi. Suosi lihaa ja satunnaisesti marjoja ja hedelmiä, vältä ainakin viljoja.

Miksi juuri kivikauden ruokavalio? Koska se on ihmisille luontaisinta ruokaa, väitetään.

Ei voisi virheellisemmin ajatella, kuittaavat tutkijat.

Olemme sekasyöjiä

– Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa ihmiselle sopivaa ihanneruokavaliota, sanoo dosentti Olli Arjamaa Turun yliopiston evolutiivisen genetiikan ja fysiologian huippuyksiköstä.

Ihminen on alun perin omnivori eli sekasyöjä, mutta lajimme on aikojen kuluessa sopeutunut monenlaiseen ravintoon. Esi-isistä löytyy moniruokaisten lisäksi piintyneitä lihansyöjiä. Onpa joukossa myös tiukan linjan vegaani, heinäkasveihin erikoistunut vankka-apinaihminen.

Elinympäristöä, johon lajimme geenit alun pitäen sopeutuivat, ei enää ole, eivätkä geenimmekään ole enää täysin samoja kuin muinaisilla metsästäjäkeräilijöillä.

– Olisi luonnotonta palata aikojen alkuun etsimään ihmisen ominta ruokavaliota, Arjamaa sanoo.

– Ruoan luonnollisuus olisi pidettävä erillään terveellisyydestä, muistuttaa puolestaan akatemiaprofessori Kaisa Poutanen, joka puhui aiheesta VTT:n järjestämässä Nutritech-seminaarissa tammikuussa. – Mikä kelpasi kivikauden ihmiselle, ei välttämättä sovi suurkaupungin asukille.

Esi-isille ratkaisevaa oli ravinnon riittävyys ja energiamäärä. Kukaan ei elänyt niin vanhaksi, että ruokavalio olisi ehtinyt vaikuttaa terveydentilaan. Sydäntauteihin ei sairastuttu, eikä syöpään kuoltu.

– Nyt tilanne on toinen, varsinkin jos tavoitteena on elää terveenä ja pitkään.

Kasvisravintoon kallellaan

Yksi tapa etsiä sopivinta dieettiä on kurkistaa suolistoon, missä muhii enemmän mikrobeja kuin ihmisessä on omia soluja.

Iso osa ruoan terveellisistä vaikutuksista on suolistobakteerien ansiota. Tarvitaan sopivat bakteerit ja niille sopiva ruokavalio, jotta terveyshyötyjä syntyy.

Ihmisen suolisto on optimoitunut sekaruokavaliolle, ja se näkyy bakteereissa. Ruokaa käsittelevän paksusuolen valtalajeina on sekä proteiinien purijoita että hiilihydraattien hajottajia. – Tarkkaan katsoen ihmisen suolistobakteeristo muistuttaa enemmän kasvissyöjän bakteeristoa, huomauttaa mikrobiologi Johanna Maukonen VTT:stä.

– Meissä on valtavasti bakteereja, jotka pystyvät hyödyntämään ainoastaan hiilihydraatteja.

Geenit ja ruokavalio ratkaisevat viime kädessä suoliston bakteerien kirjon. Valikoima on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki, ellei sitä hämmennetä antibioottikuurilla tai ruokavaliomuutoksilla. Esimerkiksi vaihto vegaaniksi vähentää eläinproteiinia pilkkovien bakteerien määrää suolessa jo muutamassa viikossa, koska niille ei ole enää tarjolla sopivaa pureksittavaa. Antibioottikuurin tuhovaikutus lasketaan tunneissa.

– Suolistomikrobisto pystyy ruokavaliomuutosten lisäksi sopeutumaan myös aivan uudenlaisiin ruoka-aineisiin, Johanna Maukonen sanoo.

Asiasta saatiin pari vuotta sitten vahva näyttö, kun Nature-lehti kertoi, että japanilaisten suolistosta oli löydetty merilevää pilkkovia bakteereja.

Japanissa syödään paljon levää, joka on kelvotonta evästä suolistobakteereille. Ne ovat kuitenkin kääntäneet tilanteen voitoksi lainaamalla levää sokeriksi pilkkovan geenin muilta mikrobeilta.

Mikrobit eivät nirsoile

Yksittäisen mikrobin näkökulmasta kaikki ravintoaineet, joita se pystyy hyödyntämään, ovat luonnollista ruokaa. Eivätkä bakteerit ole kranttuja. Syötäväksi kelpaavien ruoka-aineiden lista on pitkä. Ainoastaan keinotekoiset makeuttajat ja rasvankorvikkeet sujahtavat hyödyntämättä suoliston läpi.

– Vaikka suolistomikrobisto kokonaisuutena on kaikkiruokainen, ihmisen kannalta on fiksuinta ruokkia ja ylläpitää sellaisia bakteereja, jotka eivät tuota liikaa terveydelle haitallisia aineita, Maukonen korostaa.

– Varmin keino on mahdollisimman monipuolinen ruokavalio.

Sekä hyödylliset että haitalliset aineenvaihduntatuotteet syntyvät paksusuolessa. Niiden voimasuhteet ratkaisee ruokavalio.

Pääasiassa kasviksia, vihanneksia ja imeytymättömiä viljakuituja nauttivan ihmisen suolessa viihtyy mikrobisto, joka tuottaa ruokamassasta runsaasti muun muassa syövältä suojaavia yhdisteitä, kuten butyraattia. Haitallisia aineenvaihduntatuotteita muodostuu vain vähän, ja sekasyöjälläkin niiden määrä pysyy kohtuudessa.

Kuidun puutteesta pulmia

Muodikas vähähiilihydraattinen dieetti eli karppaus on tuoreimpien tutkimusten mukaan isännän eli ihmisen kannalta huono valinta. Jo muutaman viikon rupeama eläinrasva- ja proteiinipitoisella ravinnolla aiheuttaa syövältä suojaavien aineiden laskun ja haitallisten nousun. Havainnoista kertoi ensimmäisenä arvovaltainen American Journal of Clinical Nutrition -lehti toukokuussa 2011.

– Lyhyestä kuurista ei liene haittaa, mutta ajan mittaan suolistosyövän riski kasvaa, Johanna Maukonen sanoo.

Hyvä uutinen on, että haitta-aineiden määrä vähenee olennaisesti, jos karppaaja valikoi lautaselle kohtuullisesti hiilihydraatteja, erityisesti kuituja sisältävää täysviljaa. 

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.