Ihminen on vallitsevan käsityksen mukaan läheisintä sukua simpansseille, mutta antropologi Jeffrey Schwartzin mielestä asia ei ole loppuun käsitelty.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Arvostetulta yhdysvaltalaiselta monitieteilijältä Jared Diamondilta ilmestyi vuonna 1991 kirja nimeltä Kolmas simpanssi. Siitä tuli suosittu; viimeisin uusittu laitos tuotiin markkinoille vuonna 2006. Teoksen nimi johtui siitä, että simpanssit oli dna-tutkimuksin todettu ihmisen lähimmiksi eläinsukulaisiksi.

Koska meillä ja simpansseilla on eroa vain 1,6 prosentissa dna:sta mutta simpansseilla ja gorilloilla 2,5 prosentissa, meidät voi päätellä jopa gorilloja läheisemmiksi simpanssin serkuiksi.
Isoista ihmisapinoista kaikkein kaukaisimpia sukulaisiamme ovat orangit, joilla on eroa meihin 3,5 prosentin verran.
Yhdysvaltalaisantropologi Jeffrey Schwartz ei kuitenkaan usko, että pelkkä erojen määrä dna:n emäsjärjestyksessä välttämättä osoittaa todellisen sukulaisuuden astetta.

Hän huomauttaa, ettei ylivoimaisesti suurin osa dna:sta sisällä tietoa ja ettei tietoa sisältämättömien alueiden eroista voi päätellä paljonkaan, koska ne eivät aiheuta eroja mihinkään esiin tuleviin ominaisuuksiin. Tietoa sisältävien alueiden eroista pitäisi puolestaan arvioida muita merkittävämmiksi ne, jotka osuvat muiden geenien toimintaa sääteleville alueille. Kritiikkiinsä vedoten hän väittää, että kiista ihmisen lähimmästä sukulaisesta on yhä ratkaisematta: ehkä yhtä hyvä ehdokas kuin simpanssi on vaikkapa oranki.


Linné erehtyi orangista

1700-luvulla vaikuttanut eliökunnan luokittelun isä Carl von Linné arvioi ihmistä eniten muistuttavaksi ihmisapinaksi juuri orangin. Tämä käsitys sopi hyvin yhteen Itä-Intian saariston eli nykyisen Indonesian asukkaiden käsityksen kanssa. Nimitys oranki nimittäin perustuu malaijinkieliseen nimeen oran utan, metsän ihminen.

Linnén käsitys pohjautui kuitenkin erehdykseen. Ainoa hänen tutkimansa oranki oli erään merikapteenin omistama lemmikki, joka oli vasta parin vuoden ikäinen. Kaikki ihmisapinat muistuttavat nuorina ihmistä paljon enemmän kuin aikuisina. Asian voi sanoa myös niin, että ihmisessä on säilynyt monia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä ihmisapinavauvoille.

Tutkimansa orangin nuoruudesta tietämätön Linné piti otusta kovin pienenä - siitä lajinimi Pongo pygmaeus - mutta muutoin hyvin ihmismäisenä. Jos hän olisi päässyt tutkimaan aikuista urosorankia uhkeine naamalevyineen ja isoine pömppövatsoineen, nimi olisi tuskin viitannut pienuuteen ja ajatus ihmismäisyydestäkin olisi saattanut jäädä syntymättä.


Orankien mailta etsittiin esi-isiä

Luonnonvalintateorian 1859 esittänyt ja koko evoluutioajatuksen isänä usein pidetty Charles Darwin puolestaan uskoi, että ihmisen lähimpiä sukulaisia ovat Afrikassa elävät suuret ihmisapinat simpanssi ja gorilla. Tästä syystä hän arveli ja kirjoitti, että ihmisen kehitykseen liittyviä fossiileja löytyy todennäköisesti nimenomaan Afrikasta.

Evoluutioteorian innokas tukija ja esitaistelija, Darwinia 25 vuotta nuorempi saksalainen evolutionisti Ernst Haeckel puolestaan uskoi ihmisen kehittyneen Kaakkois-Aasiassa. Tämän käsityksen hän perusteli sillä, että alueella on useampia ihmisapinalajeja kuin missään muualla.

Kaakkois-Aasian mantereella ja saarilla elää todella toistakymmentä gibbonilajia ja kaksi orankilajia, joita tosin ennen pidettiin yhtenä lajina. Gibbonit eli pienet ihmisapinat ovat kuitenkin selvästi melko kaukaista sukua ihmiselle. Mutta Haeckelin mielestä oranki muistutti kaikista ihmisapinoista eniten ihmistä.

Vuonna 1859 syntynyt hollantilainen lääkäri, anatomiaan erikoistunut Eugene Dubois innostui Darwinin ja Haeckelin evoluutioteoriaa käsittelevistä kirjoituksista ja erityisesti ihmisen kehityksestä. Hän jätti työnsä yliopistossa ja lähti 1887 perheineen Hollannin Itä-Intiaan sotilaslääkäriksi. Hänen tarkoituksensa oli löytää ihmisen esivanhemmat, jotka Haeckelin mukaan olivat eläneet tällä alueella. Merkillistä kyllä, niin hän myös teki.

Dubois sai täyden tuen aluetta hallitsevalta kuvernööriltä ja tätä kautta kaikilta virkamiehiltä. Hän sai avukseen joukon rangaistusvankeja ja näitä vartioimaan pari sotilasta.

Alun kaivauksilta Sumatrasta ei löytynyt muinaisten ihmisten jäännöksiä, mutta Jaavasta tuli vuonna 1891 esiin erittäin paksuluinen ja matala aivokopan kalotti. Seuraavana vuonna löytyi ihmismäinen reisiluu. Dubois piti löytöä puuttuvana renkaana ihmisen ja ihmisapinoiden välillä ja antoi sille nimen Pithecanthropus erectus, pystyasentoinen apinaihminen.

Nykyisin tiedämme, ettei Dubois’n löytö ollut mikään ihmisten ja ihmisapinoiden väliin sijoittuva "puuttuva rengas". Kyse oli meitä vanhemmasta ihmislajista, joka nyt tunnetaan nimellä Homo erectus, pystyihminen. Vallitsevan käsityksen mukaan se tai sen kantamuoto vaelsi Aasiaan Afrikasta.


Kiista ratkesi - vai ratkesiko?

1900-luvulla tutkijat pitivät ihmisen lähimpinä sukulaisina milloin simpansseja, milloin taas gorilloja tai orankeja. Kun vertailut perustuivat ainoastaan rakenteeseen ja käyttäytymiseen, mielipiteet menivät väistämättä ristiin. Kaikki kolme isoa ihmisapinaa ovat varsin älykkäitä ja oppivaisia ja pystyvät liikkumaan kahdella jalalla.

1900-luvun puolivälin jälkeen alettiin tehdä immunologisia tutkimuksia. Niillä pyrittiin selvittämään, kuinka samanlaisia tai erilaisia vertailtavien eläinten veren proteiinit ovat. Yhtäläisyydet viestivät geenien eli dna:n rakenteen samanlaisuudesta ja tätä kautta sukulaisuudesta, pääteltiin.

Immunologiset tutkimukset osoittivat kiistatta ihmisen ja simpanssien veren muistuttavan toisiaan enemmän kuin ihmisen ja gorillojen veren. Ihmisen ja orankien veren välillä on vielä suurempi ero. Simpanssit ovat siis ihmisen lähimpiä sukulaisia - vai ovatko?


Entä jos geenit harhauttavat?

Viime aikoina yhdysvaltalaistutkijat Jeffrey Schwartz ja John Grehan ovat kritisoineet ajatusta, että dna:n rakenteen yleinen samanlaisuus mitoittaisi sukulaisuutta. He muistuttavat, että samanlaisuus voi johtua muinaisten geenien säilymisestä ennallaan (primitive retentions) tai samanlaisten ominaisuuksien erillisestä kehittymisestä (derived novelties), eivätkä tavanomaiset vertailut erittele, kummasta on kyse.

Jospa ihmisen ja simpanssin dna-molekyylien samanlaisuus johtuukin lähinnä vanhojen geenien säilymisestä muuttumattomina, he ehdottavat. Se ei viestisi läheistä sukulaisuutta.

Johtavat ihmisen evoluution ja dna-taksonomian spesialistit ovat kuitenkin toista mieltä. Harvardin yliopiston tutkijan Maryellen Ruvolon mielestä nykyisin tiedetään varsin hyvin, miten dna:n rakenne muuttuu ajan myötä. Myös geenien samanlaisuuden syistä ollaan perillä. Mikä tärkeintä: uusimpien tutkimusten mukaan ihmisellä ja simpanssilla on nimenomaan enemmän yhteisiä uusia ominaisuuksia kuin ihmisellä ja orangilla.


Naama ja tavat yhdistävät

Schwartz ja Grehan eivät heti lannistu. Dna-kritiikin lisäksi he perustavat päätelmänsä anatomisiin tutkimuksiin. He ovat vertailleet ihmisen, simpanssin, kongonsimpanssin ja 14:n sukupuuttoon kuolleen ihmisapinan rakenteen yksityiskohtia. Ulkoisten tuntomerkkien tarkka analyysi osoittaa heidän mielestään, että ihmiset ja orangit sekä muinaiset apinaihmissuvut Australopithecus ja Paranthropus muodostavat yhden ryhmän. Toisen ryhmän muodostaisivat puolestaan simpanssit ja gorillat.

Ihminen ja orangit ovat ainoat ihmisapinat, joilla karvat kasvavat pitkiksi. Yhteinen piirre on myös urosten pitkä naamakarvoitus eli parta. Hampaita peittävä kiillekerros on paksu sekä ihmisellä että orangeilla. Tämä ominaisuus on kuitenkin vaihdellut ihmisen evoluutiossa melkoisesti lajista toiseen. Näyttää siltä, että kiillekerros voi kehittyä paksummaksi tai ohuemmaksi suhteellisen nopeasti, kun ravinnon koostumus muuttuu.

Orankinaaraat eivät markkinoi ovulaatiotaan ulkoisten sukupuolielinten turpoamisella, missä ne muistuttavat ihmisiä. Simpansseilla ja gorilloilla on säilynyt apinoille tyypillinen, erittäin silmiinpistävä ovulaatioturvotus. Orangit myös parittelevat mielellään ihmisten tavoin naamat vastakkain.

Orankien, kuten ihmisenkin, kulmahampaat ovat paljon pienemmät kuin simpanssien ja gorillojen. Silmien yläpuolinen luupaksunnos on voimakas simpansseilla ja gorilloilla, heikko tai puuttuva nykyihmisellä ja heikko orangeilla. Paksunnos oli kuitenkin vahva useimmilla apinaihmisillä ja pystyihmisillä, joita pidetään nykyihmisten esi-isinä. Ihmisten kehityslinja oli eronnut ihmisapinoista paljon ennen pystyihmisvaihetta, joten kulmaharjanteen heikkous tai vahvuus ei välttämättä todista mitään sukulaisuudesta.


Muut tutkijat tyrmäävät

Useimmat tutkijat eivät pidä näyttöjä ihmisen ja orangin läheisestä sukulaisuudesta alkuunkaan riittävinä. He hyväksyvät mieluummin jo muutaman vuosikymmenen ajan totena pidetyn käsityksen, jonka mukaan ihmisen lähimpiä sukulaisia ovat simpanssit. Dna-molekyylien erot ja yhtenevyydet ovat objektiivista tietoa, jota ulkoiset tuntomerkit eivät suinkaan aina ole.

Jeffrey Schwartz on lähes 30 vuotta vastustanut ajatusta simpanssimaisuudestamme ja puoltanut orankimaisuutta. Kantaansa tukemaan hän on vyöryttänyt jatkuvasti uusia argumentteja. Aiemmat on aina kumottu, ja nyt hänen uusimmallekin tutkimukselleen näyttää käyvän samoin.

Schwartzin ja Grehanin todistelussa on kuitenkin hyvät puolensa. Ainakin se pakottaa tutkijat ajattelemaan asiaa pelkän vanhan dogmin passiivisen hyväksynnän sijasta. Schwartz itsekin sanoo, ettei hän välttämättä ole oikeassa mutta että asiasta pitää voida edes keskustella.


Juha Valste on tiedetoimittaja, FM ja evoluutiobiologi. Hän luennoi Helsingin yliopiston ekologian ja evolutiikan laitoksessa ihmisen evoluutiosta ja on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa sekä useita artikkeleita.

Meitä ihmisapinoita on 21 lajia


Ihmisapinat, yläheimo Hominoidea



Isoihmisapinat, heimo Hominidae


Afrikan ihmisapinat, alaheimo Homininae, 5 lajia:

- lännengorilla, Gorilla gorilla

- idängorilla, G. beringei

- simpanssi, Pan troglodytes

- kongonsimpanssi, P. paniscus

- ihminen, Homo sapiens


Orangit, alaheimo Ponginae, 2 lajia:

- borneonoranki, Pongo pygmaeus

- sumatranoranki, P. abelii



Gibbonit,
heimo Hylobatidae, 14 lajia:

- lari, Hylobates lar

- sirogibboni, H. agilis

- valkopartagibboni, H. albibarbis

- borneongibboni, H. muelleri

- hopeagibboni, H. moloch

- kalottigibboni, H. pileatus

- mentawaingibboni, H. klossii

- hulokki, H. hoolock

- siamanki, H. syndactylus

- indokiinangibboni, H. concolor

- hainaningibboni, H. hainanus

- valkoposkigibboni, H. leucogenys

- laosingibboni, H. siki

- kultaposkigibboni, H. gabriellae


Lähde: Colin Groves, Order Primates, kirjassa Mammal species of the world (The Johns Hopkins University Press 2005)



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018