Tällä tietoa ei lähelläkään tupakkaa tai aurinkoa.




Ruotsalaistutkimus: kännykän kestokäyttö aiheuttaa aivosyöpää. Pötyä, sanoivat syöpäjärjestöt kännykkäkohusta. Kännykkä ja lapsi - tutkijat pelkäävät. Kännykkä ei sittenkään suurenna aivosyövän vaaraa.

Siinä viimeaikaisia uutisotsikoita kännykän terveysvaikutuksista. Ristiriitaisuudet eivät johdu vain toimittajista, vaan osin itse tutkimuksista. Ne antavat ristiriitaisia tuloksia. Lisäksi eri asiantuntijat vetävät samastakin aineistosta erilaisia päätelmiä.

Miten näihin tuloksiin pitäisi suhtautua?

- Tilanne on se, että biologit eivät tiedä, miten kännykkäsäteily vaikuttaa terveyteemme, fyysikot eivät pysty edes kuvittelemaan uskottavaa vaikutusmekanismia ja epidemiologit ovat saaneet vaihtelevia tuloksia, sanoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvinen.


Joitain heikkoja viitteitä

Kännykänkäytön ja kasvainten mahdollista yhteyttä on etsitty yli 20 tutkimuksessa. Eniten kohua ovat herättäneet ruotsalaisselvitykset, joissa kännykän pääteltiin moninkertaistavan joidenkin kasvaintyyppien esiintymisen. Näin suuret riskit poikkeavat kuitenkin selvästi muista tuloksista, eivätkä useimmat tutkijat ole vakuuttuneita tutkimusten laadusta.

Kännykkäsäteilyn terveyshaittoja kartoittaneista tutkimuksista on suurin 13 maan yhteinen Interphone, johon Suomikin osallistuu. Siinä verrattiin yli 6 000 pään alueen kasvaimesta kärsineen ja yhtä monen terveen verrokin kännykänkäyttöä heidän kertomansa perusteella.

Suurin osa tuloksista on jo julkaistu. Niistä useimmat eivät osoita kännykkäsäteilyn yhteyttä kasvaimiin, mutta toisaalta on saatu heikkoja viitteitä esimerkiksi hieman suurentuneesta gliooman eli hermotukikudoskasvaimen riskistä sillä puolella päätä, jolla potilas muisteli kännykkää pitäneensä.

Kokonaisuudessaan Auvinen summaa tähänastisen tiedon:

- Suurentunutta riskiä pään alueen kasvaimiin ei ole havaittu niissä tutkimuksissa, joissa kännykän käyttöä on selvitetty viiden vuoden ajalta. Kasvainten vähäiseen lisääntymiseen ovat puolestaan viitanneet muutamat niistä tutkimuksista, joissa altistus on jatkunut vähintään kymmenen vuotta. Näin pitkään kännykkää säännöllisesti käyttäneitä on kuitenkin vähän, joten tulosten tilastollinen todistusvoima on heikompi.

Suomen Syöpärekisterin ylilääkäri Risto Sankila katsoo, ettei kännyköiden ja syövän yhteydestä ole mitään näyttöä:

- Pelkkä satunnaisvaihtelu selittää joissain tutkimuksissa saadut lievästi kohonneet riskit. Osassa tutkimuksista kännykälle saadaan jopa syövältä suojaava vaikutus, Sankila toteaa.


Kysely väkisin epätarkka

Myös Auvinen muistuttaa, että kyselytutkimusten tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti: potilas haluaa selityksen kasvaimelleen ja voi siksi yksinkertaisesti muistaa väärin.

- Kyselyyn perustuva tieto on väkisinkin epävarmaa, Auvinen sanoo.

Auvisen mielestä luotettavinta tietoa saataisiin sellaisesta pitkäaikaistutkimuksesta, jossa kännykänkäyttöä seurattaisiin kyselyiden lisäksi operaattorien puheaikatiedoista ja näitä tuloksia verrattaisiin syöpien esiintyvyyteen.

- Sekin auttaisi, jos solututkijat keksisivät, miten säteily vaikuttaa. Jos esimerkiksi tiedettäisiin, onko kriittisintä hetkellinen huipputeho vai pitkäaikainen altistus, voitaisiin käyttötutkimuksissa keskittyä selvittämään juuri tätä.


Ei riitä mutaatioon

Meillä kännyköitä on käytetty ahkerasti runsaat kymmenen vuotta. Suomen Syöpärekisterin mukaan aivokasvaimet eivät ole tänä aikana yleistyneet edes kännykkäsukupolvella eli nuorilla aikuisilla. Pidemmän altistumisajan mahdollisista riskeistä taas ei tiedetä mitään.

Esimerkiksi röntgenkuvauksissa saatavan ionisoivan säteilyn syöpävaikutus saattaa ilmetä vasta yli kymmenen vuoden kuluttua. Toisin kuin ionisoivalla säteilyllä kännykkäsäteilyllä ei kuitenkaan ole riittävästi energiaa, jotta se pystyisi rikkomaan dna-ketjua. Se ei siis ainakaan suoraan voi aiheuttaa syövän syntyyn johtavia mutaatioita.

- Joidenkin tutkijoiden mukaan säteily voisi periaatteessa vaurioittaa dna:ta epäsuorasti tuottamalla vapaita radikaaleja. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä, kertoo Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski.

Leszczynski kollegoineen on huomannut, että kännykkäsäteily muuttaa väliaikaisesti joidenkin proteiinien aktiivisuutta sekä soluviljelmissä että ihmisen ihossa. Hän ei tiedä, voivatko tällaiset muutokset olla haitallisia.

- Solu- ja eläinkokeet ovat vaikeasti tulkittavissa. Ainakaan vielä ne eivät ole auttaneet säteilyn vaikutusmekanismin jäljille, Leszczynski myöntää.

Auvinen ja Leszczynski ovat yhtä mieltä siitä, että jos kännykkä jotain tekee, se todennäköisemmin edistää jo olemassa olevien kasvainalkujen kehittymistä kuin synnyttää uusia pahanlaatuisia muutoksia.

Risto Sankila ei tähän usko:

- Kännykällä ei saada aikaan sellaisia biologisia vaikutuksia, jotka nykyteorian mukaan voisivat aiheuttaa syövän tai auttaa sen kehitystä. Jos pannaan kissa mikroaaltouuniin, asia on toinen, Sankila sanoo viitaten eläinkokeisiin, joissa on käytetty suuria säteilytehoja.


Paljon pahempiakin on

Auvinen ei suostu arvioimaan, kuinka paljon useiden vuosikymmenten kännykänkäyttö voisi pahimmillaan syöpiä lisätä, mutta lähellekään tupakkaa tai uv-säteilyä ei hänen mukaansa päästä.

- Aika radikaalisti saa nykytieto muuttua, että kännykästä kannattaisi puhua samassa lauseessa tupakan kanssa. Toisaalta emme tiedä riittävästi, jotta voisimme sanoa, ettei riskiä ole. 

Mikäli kännykkäsäteilyyn liittyy pienikin terveysriski, huoli ovat lapset. He altistuvat säteilylle pitkään ja aluksi aikuisia voimakkaammin pään pienempien mittojen takia.

Auvinen ei kuitenkaan ole huolissaan lastensa kännykänkäytöstä, vaikka puhelinlaskuja seuraileekin. Kuten monissa muissakin suomalaisperheissä, kouluikäisillä on kännykkä ja alle kouluikäisillä ei.

- En pidä riskejä niin todennäköisinä, että alkaisin heidän kännykänkäyttöään rajoittaa. Aika vähän he puhuvat.


Jos huolettaa, rajoita

Säteilyturvakeskus kuitenkin suosittelee lasten kännykänkäytön rajoittamista - varmuuden vuoksi.

- Helpot konstit säteilyaltistuksen vähentämiseksi kannattaa kyllä käyttää, Leszczynski kehottaa.

Varovaisuuteen on hänen mielestään syytä ainakin siihen asti, kun ensimmäinen kännykkäsukupolvi on ehtinyt kouluiästä vanhuuteen. Vasta tällöin selviää, voiko kännykkä aiheuttaa syöpää tai muita terveyshaittoja, joita on tutkittu vasta nimeksi.

Sankilakin ymmärtää viranomaisten varovaisuusperiaatteen, mutta pitää sitä pikemminkin poliittisena kuin tieteellisenä.

- Tätä nykyä ei näytä siltä, että mitään kännykkään liittyvää syöpäriskiä tullaan ikinä havaitsemaan. Jos minulta kysytään kännykän aiheuttamista terveyshaitoista, sanon, että jos olette huolissanne, niin rajoittakaa käyttöä.

Kännykän suurkuluttajat voivat minimoida säteilyaltistuksensa käyttämällä handsfreetä. Myös autolla ajaessa sitä kannattaa käyttää, sillä varmin kännykkään liittyvä terveysriski syntyy liikenteessä.


Nykykännykät säteilypihejä


Kännykkä on radiolähetin ja vastaanotin, joka on yhteydessä tukiasemiin sähkömagneettisella mikro-aaltosäteilyllä.

- Kännykän suurin sallittu säteilyarvo eli sar-arvo on 2 wattia / kg. Sar-arvo kertoo, kuinka paljon mikroaaltotehoa kudokseen saa kiloa kohden enintään imeytyä, kun kännykkä toimii suurimmalla mahdollisella teholla, kuten esimerkiksi kentän ollessa hyvin heikko.

- Altistumisraja perustuu suositukseen, jonka on antanut riippumaton Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komissio ICNIRP. Raja on asetettu niin, että kudosten lämpeneminen on selvästi pienempää kuin normaalista aineenvaihdunnasta aiheutuva lämmönvaihtelu.

- Nykyisissä puhelimissa sar-arvo jää yleensä alle wattiin kiloa kohden, hyvässä kentässä päästään tuhannesosaan tästä.


Riskin minimointiin riittää handsfree


- Kännykkä säteilee vain silloin, kun se on yhteydessä tukiasemaan.

- Lepotilassa se ottaa yhteyden vain harvoin, joten kännykkää voi hyvin pitää taskussa tai yön yli sängyn vieressä.

- Merkittävää altistuminen on vain silloin, kun puhelin on korvalla, joten terveyshaittojen riskin voi minimoida käyttämällä handsfreetä. Jo parin sentin välimatka puhelimen ja kehon välillä vähentää säteilyaltistusta ratkaisevasti.

- Siitä ei tarvitse huolestua, jos korvaa kuumottaa puhelun jälkeen. Tämä kuumotus ei kerro mikroaaltojen vaikutuksista päähämme, vaan johtuu lähinnä kännykän akun hukkalämmöstä. Itse säteily lämmittää aivoja enintään asteen kymmenyksiä, ja se hukkuu luonnolliseen vaihteluun. Jos kännykästä on jotain haittaa, se perustuu luultavasti johonkin muuhun kuin kudosten lämpenemiseen.


Asiantuntijana Lauri Puranen, Säteilyturvakeskus, Ionisoimattoman säteilyn yksikkö.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018