Kellonsiirron jälkeen ilta hämärtyy tuntia myöhemmin. Tätä on perusteltu energiansäästöllä, mutta näyttöä on vaikea löytää.



perusteltu energiansäästöllä, mutta näyttöä on vaikea löytää.




Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, se pitää taas muistaa tehdä. Säätää rannekelloa, pöytäherätyskelloa, seinäkelloa sekä ainakin videoiden, mikroaaltouunin ja kännykän kelloa tunnilla eteenpäin. Tietokone ja digiboksi saattavat suoriutua tehtävästä omin neuvoin. Aamulla sama juttu autossa, ja myöhemmin keväällä veneessä tai kesämökillä.

Kesäajan myötä joudumme aikaistamaan vuorokausirytmiämme tunnilla, mistä nauttinevat korkeintaan aamuvirkuimmat.

Jokakeväistä ja -syksyistä sähläystä normaali- ja kesäajan välillä on perusteltu ennen kaikkea energiansäästöllä. Iltapimeässä on käyttävä keinovaloja, ja aamulla nukkuessa päivänvaloa menee hukkaan.


Jo Franklin herätteli säästämään

Ajatus keinovalon säästämisestä ei ole aivan uusi. Yhdysvaltain perustajaisiin kuuluva poliitikko, diplomaatti ja keksijä Benjamin Franklin (1706-1790) oli 1780-luvulla Pariisissa asuessaan huolissaan kynttilöiden tuhlauksesta. Franklinia ärsytti pariisilaisten tapa nukkua aamulla verhojensa takana, vaikka aurinko oli jo noussut.

Hän jopa ehdotti veroa, jonka asukkaat joutuisivat maksamaan jokaista aamun sarastuksen jälkeen verhoilla peitettyä ikkunaa kohden. Tai sitten kirkonkelloja olisi soitettava kovaa joka aamu auringonnousun aikaan.

Franklinilla oli hypoteettisia laskelmia siitä, kuinka paljon kallista kynttilävahaa tällainen kurinpalautus säästäisi. Pariisilaiset eivät Franklinin ideasta piitanneet.


Maailmansodassa kesäaikaan

Kesäaika otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana muun muassa Saksassa ja Britanniassa hiilen säästämiseksi.

Yhdysvalloissa tutkijat ennakoivat kesäajan tuovan vuosittain 25 miljoonan dollarin säästöt energiakuluissa, kertoo Michael Downing kirjassaan Spring Forward - The Annual Madness of Daylight Saving Time. Yhdysvallat siirsi kelloja tunnilla eteenpäin vuonna 1918.

Normaaleissakin oloissa olisi ollut vaikeaa laskea kesäajan hyötyjä, koska energiankulutus vaihtelee vuosittain yhtä ennustamattomasti kuin sää, Downing jatkaa.

Maailmansodan aikana energian säästön arvioimisen on täytynyt olla mahdotonta, kun liittovaltio oli sotatalouden takia säännellyt polttoaineiden kulutusta. Vuotta myöhemmin kesäajan kannattajat kuitenkin esittivät laskelman, jonka mukaan kellojen siirto säästi Yhdysvalloissa 110 miljoonaa dollaria, Downing ihmettelee.


Yhdysvalloissa kiisteltiin pitkään

Ensimmäisestä maailmansodasta 1960-luvulle kesäajasta käytiin Yhdysvalloissa loputon keskustelu puolesta ja vastaan.

Puolestapuhujuia olivat muun muassa grillaustarvikkeiden ja urheiluvälineiden myyjät. Heidän tuotteensa menevät kaupaksi paremmin, jos illat ovat valoisia. Valoisien iltojen väitettiin myös vähentävän liikenneonnettomuuksia ja katurikollisuutta.

Vastustajia olivat esimerkiksi maanviljelijät, joiden piti saada maito kaupunkiin menevään junaan tuntia normaalia aiemmin. Lehmät kuitenkin lypsivät luonnollisen ajan mukaan.

Sekaannusta aiheutti sekin, että aikavyöhykkeiden rajoja piirrettiin vähän väliä uudelleen, eri osavaltioilla oli eri käytäntöjä ja monet kaupungit saivat olla noudattamatta muualla osavaltiossa noudatettua kesäaikaa.

Downingin mukaan jotkut kesäajan vastustajat pitivät normaaliaikaa "Jumalan aikana", johon liittovaltion ei tulisi puuttua. Tosiasiassa "Jumalan ajasta" - jolloin kello kussakin kaupungissa on 12, kun aurinko on korkeimmilaan - oli luovuttu jo 1800-luvulla. Syypää ei kuitenkaan ollut hallitus, vaan rautatieyhtiöiden juna-aikataulut.


Öljykriisistä uutta intoa

Koko liittovaltiota koskeva kesäaika otettiin käyttöön Yhdysvalloissa 1966. Monet Euroopan maat seurasivat Yhdysvaltain esimerkkiä öljykriisin seurauksena 1970-luvulla. Suomi yhtyi Euroopan linjaan vuonna 1981.

Perusteluna oli jälleen prosentin tai parin energiansäästö. Vakuuttavaa näyttöä säästöstä ei kuitenkaan edelleenkään ole.

Harvinainen luonnollisen kokeen asetelma syntyi vuonna 2000, kun Sydneyn olympiakisojen takia kaksi Australian osavaltiota, Uusi Etelä-Wales ja Victoria, siirtyi kesäaikaan kaksi kuukautta tavanomaista aiemmin. Kolmas kesäaikaa noudattava osavaltio, Etelä-Australia, ei ottanut varaslähtöä.

Kalifornian yliopiston tutkijat vertasivat Victorian ja Etelä-Australian sähkönkulutusta kontrolloiden parhaansa mukaan kaikkia satunnaisia tekijöitä. Olympiaisännän Uuden Etelä-Walesin he jättivät pois, koska kisaturismin kaltaiset ilmiöt saattoivat lisätä energiankulutusta.

Aikaistetulla kesäajalla ei vastoin odotuksia ollut vaikutusta sähkönkulutukseen. Kalifornialaistutkijat epäilevät, ettei myöskään Yhdysvalloissa viime vuonna käyttöön otettu kesäajan aikaistus säästä sähköä.


Suomessa ei näyttöä säästöistä

Suomessa kesäaika tuskin säästää ainakaan kesäkuukausina, kun illat olisivat normaaliajassakin valoisia iltauutisiin asti. Parhaimmillaan säästöä voisi syntyä keväällä ja syksyllä. Mutta syntyykö?




Näin kesäaikaan


1784 Benjamin Franklin perustelee päivänvalon hyödyntämistä kynttilöiden säästämisellä.
1907 William Willet esittää brittiparlamentaarikoille kesäaikaan siirtymistä.
1915 Saksa testaa kesäaikaa ensimmäisenä. Useat Euroopan maat seuraavat perässä.
1942 sotavuosien polttoainepula saa Suomenkin kokeilemaan kesäaikaa.
1970-luvulla Keski-Euroopan maat ottavat pysyvästi käyttöön kesäajan.
1981 Suomi liittyy joukkoon lähes viimeisenä Euroopan maana.
2008 kesäaika alkaa 30.3. klo 3.00.






Aamuvirkkuus riippuu geeneistä

Ehkä ikuinen kiistely kesäajasta onkin pohjimmiltaan moraalinen väittely. Auringon kanssa kilpaa heräävät, Benjamin Franklinin kaltaiset aamuvirkut katsovat edustavansa moraalista ryhtiä ja tuottavuutta, yökukkujat boheemia vastuuttomuutta.

Ihmisten erilaisten vuorokausirytmien takana ei kuitenkaan ole moraali, vaan geeni. 

Tuoreessa sveitsiläis-saksalaisessa tutkimuksessa koehenkilöiltä otettiin ihosoluja soluviljelmään. Itseään aamuvirkuiksi luonnehtineiden koehenkilöiden ihosolutkin elävät eri rytmiä kuin itseään illanvirkuiksi luonnehtineiden ihmisten solut.

Ihosolujen vuorokausirytmin selittää Surreyn yliopiston tutkijoiden löytämä mutaatio. Tämä poikkeama geenissä Period3 tekee joistakin ihmisistä aamuvirkkuja - ehkä myös kesäajan kannattajia.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.