Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Luomu maistuu paremmalta. Luomu on terveellisempää.Luomu hellii eläimiä. Luomu säästää luontoa. Näin sanotaan.Suomalaisista aikuisista 18 prosenttia ostaa luomutuotteita vähintään kerran viikossa, vaikka ne maksavat tavallista enemmän. Tärkeimmät syyt ovat maku, terveellisyys, puhtaus, eettisyys ja laatu, kertoo tuore Elintarviketrendit 2012 -tutkimus. Onko mielikuville katetta?

Teksti: Kirsi Heikkinen

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2012

Mikä luomu?Luomu eli luonnonmukainen tarkoittaa luontoa matkivaa tuotantoa.Tarkat luomusäädökset löydät täältä: ec.europa.eu/agriculture/organic/eu-policy/legislation_fi

Näitä ostetaanSuomessa ostettiin luomuna viime vuonna 1,7 % tuotteista. Top 3:Hiutaleista 9,6 %Kananmunista 8,9 %Sienistä 8,3 %

Lähde: Luomuliitto/Nielsen Homescan 2011

Luomuruoka on terveellisempää ja maukkaampaa. Onko se?

Jos arvostaa luomua ja tietää syövänsä sellaista, ruoka voi hyvinkin maistua paremmalta, sillä makuaistimuksiin vaikuttavat psykologiset seikat: asenteet, mielikuvat, odotukset.

Tutkimusten mukaan makuun vaikuttavat lajike, maaperä, ravinteet, vedensaanti ja aurinko, ei viljelytapa. Joissakin tutkimuksissa luomu on maistunut paremmalta, toisissa ei.

Cornellin yliopiston Jenny Wan-chen Leen mukaan luomua ympäröi nykyään jopa sädekehä. Hän pisti ruokakaupassa kävijöitä vertailemaan tavanomaisia ja luomutuotteita. Luomu voitti paitsi maussa myös terveellisyydessä: koehenkilöt uskoivat luomutuotteen sisältävän enemmän tärkeitä ravintoaineita ja vähemmän kaloreita kuin tavallinen. He eivät kuitenkaan tienneet, että testatut vaihtoehdot olivat kaikki samaa sorttia.

Eroja vaikea osoittaa

Jotta luomuruoka olisi terveellisempää kuin tavallinen, luomutuotteiden pitäisi sisältää enemmän terveyttä edistäviä tai vähemmän terveydelle haitallisia aineita kuin tavanomainen.

Eroja luonnonmukaisesti tuotetun ja tavallisen elintarvikkeen välillä on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä kahdesta samalla tavalla tuotetusta yksittäisestä tuotteesta löytyy suurempia eroja kuin eri tavoilla tuotetuista. Kasvien ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa lajike, maaperä, viljelyalue, kypsyys ja kasvukauden säätila, olivat ne sitten luomua tai tavallista.

Tästä syystä tulokset luomun ja tavanomaisen eroista vaihtelevat. Esimerkiksi luomupersikoista ja -tomaateista on joissakin tutkimuksissa mitattu suurempia C-vitamiinipitoisuuksia kuin tavallisista, toisissa taas ceetä löytyi enemmän tavallisista tomaateista, päärynöistä, parsakaaleista ja persikoista.

Usea tutkimus on mitannut luomutuotteista enemmän fosforia, kuiva-ainetta ja fenoleja kuin tavallisesta. Nitraatteja ja proteiineja luomutuote näyttää sisältävän tavallista vähemmän.

Luomumaidossa on erilainen rasvahappokoostumus kuin tavallisessa. Eroa selittää luomulehmän märehtimä puna-apila, joka on tärkeä kasvi luomutilan viljelykierrossa. Sen ansiosta luomumaito saattaa sisältää enemmän ihmiselle välttämätöntä alfalinoleenihappoa kuin tavallinen maito. Toisin kuin tavalliseen luomumaitoon ei kuitenkaan lisätä D-vitamiinia, jota suomalaiset keskimäärin saavat liian vähän.

Myös seleeniä on luomutuotteissa vähemmän, sillä sitä on Suomen maaperässä luonnostaan vähän. Seleenin puute on kytköksissä muun muassa syöpiin, ja siksi tuota hivenainetta lisätään tavallisille pelloille levitettäviin väkilannoitteisiin.

Kotimainen tuntuu luomulta

Luonnonmukaisessa ei käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä torjunta-aineita. EU:ssa sallittuja luomutorjunta-aineita on 27.

Luonnollisuus ei automaattisesti tarkoita haitatonta: esimerkiksi luomutorjunnassa käytetyt luonnon pyretriinit aiheuttavat herkästi allergisia reaktioita.

Luomutuotteista on mitattu pienempiä torjunta-ainepitoisuuksia kuin tavanomaisista, mutta eri maissa tuotettujen elintarvikkeiden erot ovat suurempia kuin esimerkiksi suomalaisen luomutuotteen ja suomalaisen tavanomaisen tuotteen väliset erot, raportoi tähän asti laajin Suomessa tehty Luomun terveellisyys ja turvallisuus -katsaus vuodelta 2003.

Tavanomaiset suomalaiset tuotteet mielletäänkin lähes luomuksi, sillä 90 prosenttia suomalaisten saamista torjunta-ainejäämistä on peräisin tuontielintarvikkeista, huomautti ravitsemustieteilijä Eija Muukka väitöskirjassaan vuonna 2008.

Luomutilat ja -pellot eivät ole tavanomaista enempää suojassa raskasmetalleilta ja dioksiineilta, jotka leviävät ilman välityksellä. Pihalla tepastelevien ja maata nokkivien luomukanojen munista onkin mitattu enemmän dioksiinia kuin tavanomaisista.

Lisäaineita on vähemmän

Luomutuotteisiin ei lisätä keinotekoisia väri- tai makeutusaineita. Sallittuja lisäaineita on 27, kun tavanomaisia lisäaineita on lähes 300.

Luomulihajalosteissa saa käyttää natriumnitriittiä tai kaliumnitraattia ehkäisemään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua, mutta vain puolet tavanomaisesta määrästä. Muut säilöntäaineet ovat kiellettyjä. Tästä syystä luomu­elintarvikkeet pilaantuvat nopeammin kuin tavanomaiset.

Luomutuotteiden on pelätty sisältävän tavallista enemmän ulosteperäisiä kolibakteereja, mutta Elintarviketurvallisuusviraston tutkimus vuodelta 2006 ei löytänyt niitä suomalaisilta luomutiloilta enempää kuin tavallisilta tiloilta.

Näyttö vaikutuksista puuttuu

Tieteellistä näyttöä siitä, että luomu olisi terveellisempää kuin tavallinen, ei ole.

Tutkimuksia aiheesta on julkaistu paljonkin, mutta ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia – tai, kuten brittitutkija Alan Dangour totesi kaksi vuotta sitten, ne ovat puhdasta roskaa. Dangour ryhmineen ruoti lähes satatuhatta luomun ja tavanomaisen ruoan terveysvaikutuksia käsittelevää tieteellistä artikkelia ja totesi, että "näyttö luonnonmukaisten elintarvikkeiden ravintosisällön terveysvaikutuksista puuttuu".

Samaan päätyivät viime vuonna Machteld Huber kollegoineen Hollannissa ja Kirsten Brandt ryhmineen Britan­niassa. Huber mainitsee, että joissakin soluviljelyissä luomusta on havaittu enemmän soluja suojelevaa antioksidanttivaikutusta sekä syöpäsolujen hitaampaa muodostusta. "Jos terveellisyys määritellään vaikutuksiksi ihmisen sairauksiin, näyttöä luomun terveysvaikutuksista ei ole", tiimi kiteyttää.

Väestötutkimuksia luomuruokavaliosta ei ole tehty.

Brandtin mukaan tulokset luomun ja tavanomaisen ruoan­ ravintosisällöistä ovat aivan liian vaihtelevia, jotta niistäkään voisi päätellä mitään. Yksi kasvi voi sisältää jopa 10 000 yhdistettä, joten niiden vaikutuksia on lähes mahdoton analysoida. Yhdisteet voivat vaikuttaa yhdessä toisin kuin erikseen ja eri määrinä. Esimerkiksi jotkin fenolit jarruttavat syöpäsoluja vähäisinä pitoisuuksina, mutta suurina vauhdittavat niiden kasvua.

Brandt kuitenkin leikki luvuilla ja laski, että jos luomukasvikset sisältäisivät vaikkapa 12 prosenttia enemmän terveyttä edistäviä aineita, tavanomaisten vihannesten ja hedelmien­ vaihtaminen luomuun lisäisi naisen eliniänodotetta 17 ja miehen 25 päivää. Teoreettisesti samaan pääsee, jos nainen pudottaa ylipainoaan 390 ja mies 570 grammaa.

Luomuelintarvike on maatalousperäisiltä ainesosiltaan luonnonmukainen, sisältääniukasti lisäaineita, ei sisällä keinotekoisia väri- tai makeutusaineita eikä muuntogeenisiä tai säteilytettyjä aineksia.

Luomun edut:MakuRavinteetPuhtausLisäaineetTerveellisyys  ?

Lähteitä: Luomun terveellisyys ja turvallisuus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2003

Eija Muukka, Luomun tie päiväkotiin. Luomuruokailun toteutettavuus ja ravitsemuksellinen merkitys päiväkotilapsille. Kuopion yliopiston julkaisuja 2008

K. Brandt et al., Agroecosystem Management and Nutritional Quality of Plant Foods:The Case of Organic Fruits and Vegetables. Critical Reviews in Plants Sciences 2011 A.

A. Dangour et al., Nutrition-related health effects of organic foods: a systematic review. American Journal of Clinical Nutrition 2010

M. Huber et al., Organic food and impact on human health: Assessing the status quoand prospects of research. NJAS – Wageningen Journal of Life Sciences. 2011

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Onko luomu parempaa?

Yoken Suru 03.08.2015 klo 18:59 Glyfosaattia sisältävien kasvintorjunta-aineiden myyntiluvat harkitaan uudestaan tänä vuonna. Suomessa on myynnissä kymmeniä kasvintorjunta-aineita, joiden vaikuttava aine on glyfosaatti. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöpätutkimustoimisto IARC luokittelee glyfosaatin "todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi". IARC:n mukaan glyfosaatti altistaa imusolmukesyöpiin kuuluvalle non-Hodgkinin lymfoomalle. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/...
Lue kommentti

Hämmentää.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Onko luomu parempaa?

Yoken Suru 03.08.2015 klo 18:43 Vatkain 03.08.2015 klo 16:59 Kyse voi olla niin monesta muustakin asiasta, että tuskin kannattaa tehdä mitään johtopäätöksiä Awebin puutarhan porkkanan perusteella luomun suhteen. Kyseessä on tosiaan monitahoinen asia. Ei kannata ottaa faktana Awebin porkkanaa, eikä Vatkaimen makukokemuksia. Glyfosaatti on yksi taikasana, paljon on muitakin, liian paljon. Linkit kehiin sitten jos näin on.
Lue kommentti

Hämmentää.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.