Yhdysvallat on selvästi voimakkain valtio, mutta siitä tuskin on hallitsemaan maailmaa muinaisen Rooman tai vuosisadan takaisen Brittiläisen imperiumin tavoin. Tähän se on liian lyhytjänteinen.







Yhdysvallat on selvästi voimakkain valtio,
mutta siitä tuskin on hallitsemaan maailmaa
muinaisen Rooman tai vuosisadan takaisen
Brittiläisen imperiumin tavoin. Tähän se on liian lyhytjänteinen.



Vieläkö tulee aika, jolloin jokin maailman maista hallitsee imperiumina muita? Imperiumilla tarkoitetaan valtiota, joka hankkii alueita ja käyttää vaikutusvaltaansa maailmanlaajuisesti, kuten Rooman valtakunta ja Brittiläinen imperiumi aikanaan tekivät. Tästä puhuttaessa katseet kääntyvät nykyisin Yhdysvaltoihin. Voiko sen rinnastaa entisiin imperiumeihin, ja jos voi, niin millä kriteereillä ja historiallisilla perusteilla?

Yhdysvaltoja kiistatta imperiumina pitävää näkemyssuuntaa edustaa esimerkiksi englantilainen, Harvardissa Yhdysvalloissa työskentelevä historioitsija Niall Ferguson. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen suhteellinen sotilaallinen voima on suurempi kuin Englannin imperiumilla sen huippukautena 1800-luvun lopulla. Yhdysvaltojen taloudellinen voima ei ole aivan kiistatonta mutta kuitenkin riittävää tukemaan sotilaallista laajentumista.

Fergusonin mukaan amerikkalaisen ja brittiläisen imperiumin yhteisenä nimittäjänä on taloudellinen ja poliittinen liberalismi, joka on hyväksi sen vaikutuspiirissä oleville maille. Hän pyrkii osoittamaan, että Englannin ajama vapaakauppa, järjestelmällinen oikeuslaitos ja kevyt, epäsuora hallinto loivat useimmissa siirtomaissa edellytykset myöhemmälle taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle.

Amerikkalainen imperiumi eroaa brittiläisestä muun muas-sa siinä, että se ei ole yhtä ahnaasti pyrkinyt alueelliseen laajenemiseen. Yhdysvallat valvoo vain kahdeksaa prosenttia maapallon pinta-alasta. Toisaalta sen sotilastukikohtien verkko ulottuu kaikkialle maailmaan. Sen sodankäynti Afganistanissa ja Irakissa on myös johtanut aluevalvontaan, josta Washington tosin haluaa päästä irti. Amerikkalaiset ovat joutumassa aikaisempien imperiumien tapaan alueellisen hallinnan ansaan ( territorial trap).


Toivotaan kestävää maailmanrauhaa


Liberaalilla imperiumilla on taipumusta perustella politiikkaansa vetoamalla yhteisiin moraalisiin periaatteisiin, joita se puolustaa.

Totta tietysti on, että liberaalin imperiumin vaikutukset ovat myönteisemmät kuin poliittisesti autoritaaristen ja alueel-lista laajenemista painottavien imperiumien. Jälkimmäisissä poliittinen ja taloudellinen valta kasautuvat samalle taholle, mutta liberaalissa mallissa ne pysyvät hajautuneempina useiden toimijoiden kesken.

Hyväntahtoinen imperiumi on monen mielestä houkutteleva ajatus, koska tällaisen vallan oletetaan toimivan poliittisen vakauden lähteenä. Moni myös ajattelee Yhdysvaltojen ajavan yhteistä kansainvälistä hyvää taistellessaan vapaakaupan ja poliittisen vapauden puolesta ja terrorismia vastaan.

Pisimmälle tässä tulkinnassa menevät ne, jotka katsovat Yhdysvaltojen nykyisen valta-aseman ja voimankäytön luoneen edellytykset uudelle ja kestävälle maailmanrauhalle. Tietenkin liberaalinkin imperiumin laajeneminen on veristä touhua, mutta lopputuloksena syntyvän keskitetyn vallan uskotaan palvelevan rauhaa paremmin kuin perinteisesti vaihtoehtona olleen anarkian ja barbarian.

Yhdistää minkä maailmansodat repivät?

Yhdistävälle voimalle olisi tilausta. Westfalenin vuoden 1648 rauhasta lähtien eurooppalainen valtiojärjestelmä perustui voimatasapainoon ja laajentui maanosan ulkopuolelle imperialismin keinoin. Ensimmäinen ja toinen maailmansota murensivat sekä voimatasapainon että imperiumien perustaa, ja itäblokin alkaessa hajota vuonna 1989 siirryttiin lopullisesti uuteen epäjärjestyksen aikaan.

Uusi imperiumi saattaa houkuttaa, koska se tarjoaa mahdollisuuden luoda maailmaan uusi poliittinen järjestys. Yhdistyneitä kansakuntia pidetään tähän tehtävään liian hajanaisena: vaikka YK:n asemaa järjestyksen ylläpitämisessä pyritään vahvistamaan, siitä ei voi tulla uutta kansainvälistä voimakeskusta. Myöskään Euroopan unionin resurssit eivät riitä, vaikka unioni perustaakin taisteluosastoja.

Ainoaksi vaihtoehdoksi imperiaalisessa ajattelussa jää Yhdysvallat, jonka harteille amerikkalaiset konservatiivit ovat halunneet asettaa “uusimperialismin“ manttelin. Ajatuksena on pyrkiä nostamaan jaloilleen sortuneet valtiot (failed states) ja valvomaan terrorismia ruokkivaa kaaosta. Konservatiivien suosiman ajatusmallin mukaan Yhdysvallat on tähän tehtävään lähtökohdiltaan vastentahtoinen muttei voi väistää välttämätöntä rooliaan.

Uusimperiaaliset teoriat sopivat hyvin George W. Bushin hallinnon ajatusmaailmaan ja kansainväliseen toimintaan. Hallintoon pesiytyneet uuskonservatiivit ovat löytäneet teorioille myös filosofisia perusteluja, erityisesti Leo Straussin filosofisista käsityksistä.

Eurooppalaisella, Chicagon yliopistossa opettaneella Straussilla itsellään ei ollut mitään yhteyksiä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan, mutta oppilaat ja seuraajat ovat havainneet hänen liberalismiin ja edistykseen kohdistuneen kritiikkinsä käteväksi poliittiseksi työkaluksi. Tämän kritiikin mukaan liberalismi johtaa siihen, ettei moniarvoisessa maailmassa mitään arvoja kohta enää pidetä todellisina. Siksi liberalismille tarvitaan aukoton uuskonservatiivinen vaihtoehto.

Uuskonservatismi ehkä lopun alkua

Imperiumia suosivaa teoretisointia ja politiikkaa ei kuitenkaan hyväksytä aivan yleisesti. Päinvastoin niille on esitetty vaihtoehtoja, jotka on perusteltu sekä kokemusten että teorioiden avulla.

Kaikkein kriittisimmän tulkinnan mukaan uuskonservatiivien nousu valtaan on viimeinen naula Yhdysvaltojen hegemonian arkkuun.

Tämän tulkinnan mukaan maan kansainvälinen vaikutusvalta on ollut laskussa aina 1970-luvulta lähtien, mutta tätä laskua on onnistuttu hidastamaan muun muassa monenkeskisellä kansainvälisellä yhteistyöllä.

Kommunismin luhistumisesta asti kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin heikentynyt ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on vallannut alaa lyhytnäköinen nationalismi. Haukkojen valtakausi on paljastanut heikkoudet Yhdysvaltojen todellisessa vallassa ja sen oikeutuksessa.

Ongelmana politiikan lyhytnäköisyys

Yleisimmin amerikkalaisen imperiumin toimivuutta epäillään siksi, että sitä pidetään poliittisesti mahdottomana.

Yhdysvalloilla on materiaalisia voimavaroja, ja sen poliittisena tavoitteena saattaa olla taloudellisen ja ideologisen vaikutusvallan levittäminen. Kansainvälisen järjestyksen yksinapaistumisesta ja voimavarojen keskittymisestä yhteen val-tioon ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että tämä valtio pystyy käyttämään resurssivaltaansa tehokkaasti. Voiman olemassaolo tai käyttö ei nimittäin takaa sitä, että lopputulos on vallankäyttäjän kannalta myönteinen.

Yhtenä syynä vaikeuksiin on se, että vaikka Yhdysvallat ei olekaan Englannin ja Ranskan tapainen perinteinen siirtomaavalta, pelkkä ei-kolo-niaalinen historia ei enää riitä vakuuttamaan muita amerikkalaisten ylevistä tarkoitusperistä. Koska Yhdysvaltojen operaatiot laajentuivat kylmän sodan aikana maailmanlaajuisiksi, se joutuu nyt kantamaan varsinaisten siirtomaavaltojen poliittista taakkaa muun muassa Lähi-idässä ja osissa Aasiaa.

Lisäksi arvostelua herättää Yhdysvaltojen harjoittaman politiikan lyhytnäköisyys, joka näkyy sekä vähättelevänä suhtautumisena kansainväliseen yhteistyöhön että talouden ongelmina: vaihtotaseen ja liittovaltion budjetin vajeet kasvavat miltei hallitsemattomasti. Yhdysvaltoihin kohdistuvaa poliittista vastustusta, “amerikanvastaisuutta“, esiintyy sekä Euroopassa että Aasiassa. Todellisessa imperiumissa ei voisi olla näin voimakasta johtovallan vastaista asennetta.

Yhtenäisen tuen puute on yhtenä syynä siihen, että Bushin hallinnon tavoitteet varsinkin Irakissa ovat pahasti epäonnistuneet. Materiaalinen voima toki riitti nopeaan sotilaalliseen voittoon Irakissa ja luultavasti riittäisi myös muita vastustajia vastaan. Yhdysvaltojen valta-asemaa ei voi sotilaallisesti uhata mikään muu valtio tai edes valtioiden liittouma. Sotilaallisen voiton julistaminen on kuitenkin eri asia kuin sen poliittinen toteuttaminen. Nykyisessä epäjärjestyksen maailmassa useimmissa maissa on eväät sen verran voimakkaaseen vastarintaan, että se tekee miehityksen erittäin epämiellyttäväksi kokemukseksi.

Heikkoutena liiallinen itsekeskeisyys

Toisena syynä amerikkalaisen imperiumin heikkouteen pidetään sen poliittisen johdon riittämättömyyttä.

Yhdysvaltojen ulkomaansuhteiden hoidosta on syrjäytetty perinteiset diplomatian ja tiedustelun ammattilaiset, ja tilalle ovat nousseet ahtaan näkökulman “straussilaiset“ uuskonservatiivit. Heitä ei häiritse kansainvälisten suhteiden monimutkaisuus, vaan ideologia tarjoaa heille sekä keinot että tavoitteet.

Toiminnan epärealistisuus näkyy siitä Irakin sodan perustelusta, että vallan vaihtaminen Bagdadissa johtaisi esimerkin kautta demokratian nousuun koko Lähi-idässä. Terrorismin vastaista taistelua kotimaassa ohjaava Patriot Act sisältää lisäksi demokratian ja oikeusvaltion vastaisia piirteitä.

Imperiumiteorioiden arvostelijoiden mielestä uuskonservatismin ajama yhden vaihtoehdon politiikka ei ole vahvuus vaan heikkous. Todellinen vahvuus hankitaan johdonmukaisesta yhteistyöstä muiden hallitusten kanssa, jolloin tietysti ajetaan myös omia etuja mutta hillitymmin kuin itsekeskeisessä toiminnassa. Bushin hallinnon yksisilmäisyys johtuu osaksi siitä, että uuskonservatiivien ei ole tarvinnut terrori-iskujen luomassa ilmapiirissä tehdä ulkopolitiikassa kompromisseja.

Heikkouksineenkin Yhdysvallat on niin vahva, ettei sille ole lähitulevaisuudessa nähtävissä valtapoliittista haastajaa. Maan ulkopolitiikasta on kuitenkin seurannut sellainen hajanaisuus, että tilanne ei palvele maailmanlaajuisen vaikutusvallan lujittamista eikä kansainvälisen epäjärjestyksen kääntämistä omaksi eduksi.



Professori Raimo Väyrynen on Suomen Akatemian pääjohtaja. Hän esitelmöi tulevaisuuden imperiumeista Tieteen päivillä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018