Kehu työkaveri päivässä, niin työpaikastasi voi tulla onnellinen! Muuttuisiko suomalainen management-by-perkele-johtamistapa pienillä teoilla?

TEKSTI:Jarno Forssell

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 8/2004

Onni yksillä, pelko monilla



Kehu työkaveri päivässä, niin työpaikastasi voi tulla onnellinen!
Muuttuisiko suomalainen management-by-perkele-johtamistapa pienillä teoilla?

Nuoret pelkäävät työn kuluttavan tekijäänsä, työikäiset uupuvat taakan alle ja kuuttakymppiä hipovat pelastautuvat eläkkeelle heti kun voivat. Eivätkä valittajat ole vain liukuhihnatyötä tekeviä tai matalapalkka-alojen ihmisiä. Rankkaa tuntuu olevan myös koulutetuilla tietotyöläisillä.

- Havaitsimme kirjoittajatovereideni kanssa viisi vuotta sitten, että elämä työpaikoilla on aika kurjaa, kertoo Vesa Tiensuu. Hänen sekä Väinö Partasen ja Jarno Aaltosen teos Onnellinen organisaatio (Edita) ilmestyi lokakuun lopussa. Kirjan nimi huokuu optimismia, mutta samoin eivät tee Tiensuun arviot nykyisestä työkulttuurista. Onni on toistaiseksi kaukainen tavoite, ei saavutettu olotila.

- Miksi työssä ei voisi elää onnellista elämää. Jos elämä alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina, se jää aika lyhyeksi.





"Jos nykyisessä työelämässä sanoo jotakuta persoonalliseksi, sitä pidetään melkein loukkauksena!"

Vesa Tiensuu

Teho ei mittaa menestystä

Luovuuden johtamisesta lähiaikoina väittelevä Tiensuu löytää useita syitä työpaikkojen onnellisuusvajeeseen. Osa syistä tulee kulttuurista ja uskonnosta, osa teollisen yhteiskunnan tavoista organisoida työtä. Jos asiantuntijaorganisaatioita johdetaan tehdassalimentaliteetilla, ei tarvitse ihmetellä luovuuden puutetta tai työn tuottavuuden heikkoa kehitystä.

- Meillä mennään pieleen siinä, että työtä mitataan tehokkuudella. Sen korostaminen oikeuttaa puristamaan ihmisistä kaiken irti. Jos menestystä mitattaisiin työn tuottavuudella, jäisi tilaa myös tunteille, luovuudelle ja ihmiselle, Tiensuu uskoo. - Työpaikoilla on runsaasti onnellisuuspotentiaalia, joka voisi tulla esiin toisia kannustamalla ja onnistumisia kehumalla.

Vesa Tiensuun mukaan työelämässä ei kunnioiteta tarpeeksi ihmistä. Hän ehdottaakin, että luonnon- ja eläintensuojelun lisäksi pitäisi lanseerata termi ihmistensuojelu. Tulevaisuudessa voitaisiin markkinoida onnellisen tai vapaan työntekijän tuotteita.

Työyhteisön onnellisuus tai onnettomuus tosin näkyvät ulos ilman markkinointiakin. Otetaan esimerkiksi pankki, jonka arvot ovat keskittyminen, vauhti ja tehokkuus ja jonka johdon bonukset riippuvat henkilöstön minimoinnista. Jos asiakas uskaltautuu soittamaan puhelinpalveluun saati tulemaan konttoriin, häntä kohdellaan häirikkönä.

- Hänelle suututaan: mitä te tänne soitatte, katsokaa netistä!

Pelko estää oppimisen

Ikävä kyllä työpaikkojen onnellisuus on vain potentiaalista mutta pelko todellista. Tampereen yliopiston yrityksen hallinnon professorin Marja Erikssonin mukaan pelkoa herättävä management-by-perkele on edelleen Suomessa voimissaan. Kyse ei ole vain johtajien ominaisuuksista, vaan koko hierarkkinen johtamisjärjestelmä tukee pelon ilmapiiriä.

- Pelko näyttäytyy työyhteisöissä kummajaisena, joka rapauttaa työyhteisöjen kehittymistä, sanoo Eriksson. Pelko on hänen mukaansa keskeisin oppimisen este, sillä se estää työntekijöitä jakamasta tietoa muiden kanssa. Henkilö voi pelätä, että omat virheet paljastuvat tai että hän itse muuttuu tarpeettomaksi, jos muut tietävät saman minkä hän.

- Kyse on luottamuksesta. Jos sitä ei ole, ihmiset suojelevat itseään ja tekevät yhteistyötä vain lähimpien, luotettujen työtovereiden kanssa. Tämä ei kehitä yritystä, vaan se alkaa taantua, Eriksson sanoo.

Marja Eriksson sanoo tuntevansa piston sydämessään, sillä juuri kauppatieteelliset ja teknilliset korkeakoulut ovat kouluttaneet yritysjohtajat. Nykyisen opiskelijapolven tunteva professori on kuitenkin optimisti.

- Vaikka etenkin kauppatieteilijöissä on paljon itsekkyyttäkin, he osaavat tehdä yhdessä töitä. Uskon, että he pystyvät asettumaan toisten asemaan ja ymmärtämään, että henkilöstö ei ole kustannustekijä vaan tulostekijä.

Nuoria johtavat suorittajat

Uusi nuorisotutkimus kertoo, että 15-24-vuotiaiden suomalaisnuorten tärkeimpiä arvoja ovat hyväntahtoisuus, hedonismi, suoriutuminen ja itsenäisyys. Kansallisen nuorisotutkimuksen tehneen 15/30 Research Oy:n tutkimuspäällikkö Markus Keräsen mukaan nuorten arvot ovat ristiriitaisia.

- Esimerkiksi lukiolaisen elämä on tasapainoilua koulussa menestymisen ja ihmissuhteiden hoitamisen välillä. Koska aikaa ja energiaa on rajallisesti, nuori joutuu miettimään tärkeiden mutta vastakkaisten arvojen järjestystä omassa elämässään, Keränen sanoo. Arvoristiriita aiheuttaakin nuorissa hämmennystä ja stressiä, jota kokee usein noin puolet nuorista.

Kansallinen nuorisotutkimus jakaa suomalaiset nuoret kolmeen arvoryhmään:

• Sopeutujat 38 %

Arvostavat turvallisuutta ja yhdenmukaisuutta eivätkä halua erottua joukosta. He karttavat riskejä ja pyrkivät välttämään valtaa ja vastuuta.

• Itsenäiset 36 %

Arvostavat toiminnan ja ajattelun vapautta eivätkä kunnioita auktoriteetteja. He haluavat tehdä asiat omalla tavallaan ja voivat näin tehdessään rikkoa sääntöjäkin.

• Suorittajat 26 %

Haluavat menestyä ja saada aikaan jotakin hyödyllistä. He ottavat mielellään riskejä eivätkä välttele vastuuta ja valtaa. Suorittajat ovat sosiaalisesti suuntautuneita ja usein mielipidejohtajia.

Hätä keinot keksii

Jos sanaharkka kaverin kanssa uhkaa äityä vakavaksi, kannattaa kutsua paikalle ulkopuolinen tuomari: sananlasku. "Makuasioista ei voi kiistellä" ratkaisee riidan kuin riidan. Valtiotieteen tohtori Outi Lauhakangas on tuoreessa väitöksessään löytänyt sananlaskuille kolme käyttötapaa, joista konfliktien ratkaisu on yksi. Lentävät lauseet sopivat myös perinteen jatkajiksi ja yhteenkuuluvuuden lisääjiksi.

Sananlaskuja viljellään arkielämässä usein ilman, että niitä edes tunnistetaan sananlaskuiksi. - Ne elävät jokaisen puheessa paikoittaisina sanontoina, tietää Lauhakangas, joka väitöskirjaansa varten tutki sananlaskutietokantoja ja tarkkaili sananlaskuja arkisessa elämässä. Uusi piirre on sananlaskujen parodinen käyttö, jota esimerkiksi Alivaltiosihteeri harrastaa latteuskirjoissaan.

Tutkijan omia suosikkeja päivää ennen väitöstilaisuutta olivat "Jos on kiire, tee kierros" ja "Hätä keinot keksii".

Miehen nimi kelpaa taas naisille

Yhä harvemmat koulutetut naiset pitävät tyttönimensä papin aamenen jälkeen - ainakin Yhdysvalloissa. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 1970-luvulla alkanut trendi oman nimen säilyttämisestä kääntyi jo viime vuosikymmenen puolella. Nyt oman nimen pitää noin joka viides vaimo.

Professori Claudia Goldin sanoo yllättyneensä tuloksesta, sillä tyttönimen säilyttämistä tukeneet tekijät eivät ole menettäneet voimaansa, pikemmin päinvastoin. Töissä käynti on lisääntynyt ja naimisiinmenoikä on entisestään kohonnut, joten naisilla on mahdollisuus tehdä "nimeä" työelämässä ennen avioitumista. Goldin hakeekin selitystä naisten tasa-arvoliikkeen kypsymisestä. Kun tasa-arvo muuten on edistynyt, oman nimen pitäminen ei ole enää samanlainen julistus kuin ennen.

Meillä vielä toinen suunta

Suomessa kehitys on kulkenut eri tahtia kuin Yhdysvaltain itärannikolla, jossa Claudia Goldin teki tutkimuksensa. Viime vuonna avioituneista omat sukunimensä piti lähes 18 prosenttia pareista. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli noin 12 prosenttia.

                               1986    1993    2003


          92        87        81


                             8        12        18


                                  0,4       0,7       1,2

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018