Ruoansulatuskanavan sisimmäinen hoitaa hommansa uskollisesti ja pysyy yleensä yllättävän terveenäkin. Sukelletaan katsomaan, mitä ruoalle tapahtuu.



Julkaistu Teide-lehdessä 5/2009


Ruoansulatuskanava ei ole kaikkein hohdokkaimpia paikkoja ihmisessä. Havaitsemme sen toiminnan vain haisevista jätöksistä ja kaasupäästöistä. Kaiken lisäksi suolisto muistuttaa ikävästi olemassaolostaan, kun mahan seudussa kurahtelee, nipistelee tai turvottelee.

Suolistoa ei kuitenkaan pidä vähätellä, sillä se on toimittanut meihin käytännöllisesti katsoen kaiken, mitä meistä löytyy. Kun kasvoimme kohdussa, rakennusaineina olivat äidin ohutsuolen kautta vereen tulleet raaka-aineet. Syntymän jälkeen oma ohutsuoli keräsi rakennustarpeet. Aikuisena elimistömme tarvitsee samoja aineksia monenlaisiin remontteihin ja uudistumisiin.

Rakennusmateriaalien lisäksi tarvitsemme loputtomasti polttoainetta, jota ohutsuoli meille välittää. Sillä energialla biljoonat solumme käyvät ja lihaksemme työskentelevät.

Ohutsuoli on ylistyslaulun arvoinen.


Tarvitaan tenniskenttä

Ruoansulatus siirtää keskivertosuomalaisen sisään päivässä yli 200 grammaa hiilihydraatteja, 60-90 grammaa proteiineja ja saman verran rasvaa sekä toistakymmentä grammaa kivennäisaineita. Niiden ohella saamme viitisentoista vitamiinia ja hivenainetta, joiden yhteenlaskettu määrä on vain viidesosa grammaa mutta jotka yhtä kaikki ovat meille välttämättömiä.

Ruoansulatuksen pilkkomat ravintoaineet siirtyvät elimistön sisälle ja verenkiertoon ohutsuolen sisäpinnan solukerroksen läpi. Sen laajuus antaa tehoa systeemiin. Jos sisäpintaa verhoavan solukerroksen eli epiteelin kaikki mutkat suoristettaisiin, saataisiin tenniskentän kokoinen kalvo.

Miten tuollainen 200-300 neliömetrin kalvo on voinut laskostua viitisen metriä pitkän suolen sisälle? Se on mahdollista, koska epiteelin solut ovat hyvin pieniä. Ne muistuttavat muodoltaan oluttölkkejä mutta ovat tuskin sadasosamillimetrin korkuisia. Kun tätä ohuen ohutta kalvoa riittävästi poimutetaan, se sopii hyvin ohutsuoleen, ja onteloon jää vielä tilaa ruokasulallekin.

Ohutsuolen sisäseinän silmin nähtävät poikittaispoimut laajentavat imeytymispinta-alan kolminkertaiseksi. Poimuista törröttää tavaton määrä mikroskooppisen pieniä sormimaisia ulokkeita, nukkalisäkkeitä, joita on noin kolmekymmentä yhdellä neliömillimetrillä. Nukkalisäkkeet lisäävät pinta-alan kymmenkertaiseksi.

Jokaista nukkalisäkettä verhoaa pikkuruisten oluttölkin muotoisten solujen matto. Niiden yläpinta eli suolen ontelon puoleinen solukalvo on täynnä tiheää nukkaa, toistatuhatta pikku uloketta. Yritäpä asettaa oluttölkin kanteen tuhat uloketta - ja tölkin yläpinta on sentään 15 000 kertaa suurempi kuin epiteelisolun. Nämä vain elektronimikroskoopilla näkyvät ulokkeet lisäävät imeytymispinta-alan 20-30-kertaiseksi.


Nielusta alkaa automaatio

Ohutsuoli on syvällä ihmisen sisällä. Siellä herkät epiteelisolut ovat turvassa ulkomaailman vaaroilta. Sopiva etäisyys suusta ohutsuoleen on tarpeen myös, jotta ravinto ehtii matkalla muokkautua sopivaan muotoon.

Suussa hampaat hienontavat ruokaa ja siihen sekoittuu sylkeä. Kun pureskelu riittää, kieli työntää liukastunutta ruokaa nieluun päin. Tähän asti kaikki on vielä omassa hallinnassamme. Kun ruoka koskettaa suun ja nielun välissä olevia kitakaaria ja kitapurjetta, käynnistyy refleksinä nielemisen automaattinen osa. Siitä eteenpäin syömämme ruoka kulkee ruoansulatuskanavan pimennoissa erilaisten automaattien ohjaamana.

Nielussa evoluutio on joutunut ratkaisemaan vaikeita logistisia ongelmia, koska sieltä on yhteys myös nenään ja keuhkoihin. Asiaa mutkistaa se, että ruoan pitää kulkea suoraan henkitorveen johtavan kurkunpään yli. Kaikki onnistuu, kun nielurefleksi säätelee taitavasti nielun ympärillä olevia lihaksia. Niellessä kitalaen takaosan lakipurje tukkii yhteyden nenään ja kurkunpään kansi sulkee tiiviisti yhteyden henkitorveen. Samalla nielun seinämien lihakset työntävät suupalan ruokatorveen.

Ruokatorven seinämissä olevat lihakset supistuvat aaltomaisesti ja kuljettavat niellyn suupalan mahalaukkuun. Ruokatorven alaosassa on sulkijalihas, joka aukeaa vain ruoan kulkiessa läpi. Muutoin se on kiinni ja pitää happaman mahansisällön poissa ruokatorvesta.
Mahalaukku on runsaan litran vetoinen säkki, jonka tehtävänä on sekoittaa syöty ruoka ja annostella sitä suoleen. Mahalaukun sisäpuolta verhoaa poimuileva limakalvo, jonka solut tuottavat hapanta mahanestettä 2-3 litraa vuorokaudessa. Sen happamuus tuhoaa bakteereita, ja lisäksi nesteessä on limaa sekä pepsiiniä, entsyymiä, joka pilkkoo proteiineja.

Mahan seinämän lihakset saavat aikaan toistuvia supisteluaaltoja, jotka kerrallaan pusertavat 5-10 grammaa ruokavelliä mahanportista suoleen. Neljässä tunnissa normaalin kokoinen ateria siirtyy sinne kokonaan.


Molekyylipurkamo käynnistyy

Mahalaukusta pursuava ravintovelli ei alkuunkaan vielä kelpaa imeytymään elimistöön. Vettä lukuun ottamatta juuri mikään ruoan aineosa ei sovellu elimistöllemme sellaisenaan.

Ruokamme koostuu kasvien ja eläinten aineenvaihdunnan valmistamista rakenteista: kasvien tärkkelyksestä, sokereista ja öljyistä sekä eläinten lihasten ja maidon proteiineista ja ihonalaisesta rasvasta eli läskistä.
Ruoansulatus tarkoittaa, että nämä kasvien ja eläinten vaivalla rakentamat isot molekyylit puretaan alkutekijöihinsä, ennen kuin ne voivat siirtyä ihmisen elimistöön. Käyttämämme ruoansulatus-sana kuvaa tapahtumaa huonosti. Ei ruoassa mikään sula, vaan aineosat pilkkoutuvat tai purkautuvat pienemmiksi osiksi.
Ajattele yhdenlaisista legopalikoista rakennettua satojen palikoiden ketjua, jossa siellä täällä on haarautumia. Tämä on tärkkelys, viljan ja perunan pääasiallinen hiilihydraatti. Tärkkelyksen palikka on glukoosi eli rypälesokeri. Ohutsuolessa palikat pitää irrottaa toisistaan. Homman tekevät ruoansulatusentsyymit. Tärkein on amylaasi, jota liittyy mukaan jo syljen mukana, mutta suurin osa tulee haimanesteestä, jota haima erittää suoleen.

Ruoassa on muitakin hiilihydraatteja, etenkin sokereita. Ne ovat yleensä kahden erilaisen legopalikan pareja, jotka pitää irrottaa toisistaan. Tavallisen sokerin palikat glukoosi ja fruktoosi tarvitsevat oman entsyymin. Maitosokerin galaktoosi ja glukoosi -parin purkaa toinen entsyymi. Monilla tämä laktaasi-entsyymi häviää aikuisuuden lähestyessä, jolloin maitosokeri ei pilkkoudu eikä imeydy. Se kulkeutuu ohutsuolen läpi ja paksusuoleen päästessään aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulia.

Proteiinit ovat paljon monimutkaisempi tapaus, sillä ne rakentuvat kahdestakymmenestä erilaisesta legopalikasta, joita kutsutaan aminohapoiksi. Kun niistä muodostuu muutaman sadan palikan molekyylejä, eri mahdollisuuksia on lukemattomia. Niinpä saamme ruoan mukana tuhansia erilaisia proteiineja.

Haimanesteessä suoleen tulee entsyymejä, jotka pilkkovat proteiineja muutaman aminohapon pituisiksi ketjuiksi. Suolen sisäkerroksen eli epiteelin solujen pinnalla sijaitsevat entsyymit jatkavat purkua, mutta joukkoon jää vielä parin kolmen aminohapon pätkiä. Täysin alkutekijöihinsä eli aminohapoiksi proteiinit saadaan vasta solun sisällä.


Öljy pitää sekoittaa veteen

Entä ruoan rasva? Kaada lasin pohjalle ruokaöljyä, laske vettä päälle ja sekoita lusikalla. Hetkeksi muodostuu öljypisaroita, mutta sitten öljy on taas erillään veden pinnalla. Miten suolensisällön vedessä olevat rasvaentsyymit pääsevät rasvan kimppuun sitä hajottamaan?

Tähän tarvitaan sappea, siinä olevia sappihappoja ja muita emulgaattoreita. Niiden vaikutuksesta rasva pisaroituu pienen pieniksi pallosiksi, joiden läpimitta on tuhannesosa millimetriä. Nyt haiman tuottamat ruoansulatusentsyymit, joista tärkein on lipaasi, pääsevät niin lähelle rasvoja, että pystyvät pilkkomaan niitä.

Yleisimpien ravinnon rasvojen selkärankana on glyseroli, kolmen hiilen yksinkertainen molekyyli. Sen jokaiseen hiileen on kytkeytynyt rasvahappo, joita on erikokoisia muutaman hiilen ketjuista yli kaksikymmenhiilisiin. Neljä erilaista entsyymiä pilkkoo pakettia alkutekijöihinsä, rasvahapoiksi ja glyseroliksi.

Näin ruoan monia aineosia on purettu ja purettu. Päältäpäin suolen sisältö näyttää samalta velliltä, mutta sen rakenne on tyystin muuttunut. Tämä velli on siis vielä elimistömme ulkopuolella, ohutsuolen ontelossa, joka on osa suusta peräaukkoon ulottuvaa putkea. Nyt meille tarpeelliset aineet ovat valmiita siirtymään sisäämme.


Sitten tarvitaan sisäänheittäjiä

Ohutsuolen seinämän lihakset supistuvat rytmisesti kymmenkunta kertaa minuutissa, mikä sekoittaa ruokasulaa tehokkaasti. Jatkuvan vatkaamisen ansiosta ruoansulatusentsyymit pääsevät nopeasti käsiksi kaikkiin ruoan aineosiin. Suolinukan pikku-ulokkeetkin liikkuvat, ja näin uusia molekyylejä pääsee kosketuksiin epiteelisolujen pintakalvon kanssa. Osiin pilkotut ravintoaineet siirtyvät solun sisään ja sieltä edelleen vereen.

"Siirtyvät" on kylläkin aivan liian laimea sana kuvaamaan niitä monimutkaisia tapahtumia, joita tarvitaan ravinnon imeytymiseen.

Kun ravintoaineet ovat kosketuksissa epiteelisolun pintaan, vastassa on hyvin ohut seinä. Se on solun pintaa verhoava kalvo, joka koostuu erikoistuneista rasvamolekyyleistä. Se ei ole mikään reikäinen seula, josta ravintomolekyylit ajautuisivat läpi, vaan ne pitää ohjata tai kuljettaa soluun.

Liikenteestä valtaosa on aminohappoja, yksinkertaisia sokereita ja rasvahappoja. Isolla ja liikunnallisella henkilöllä, joka tarvitsee paljon energiaa, ohutsuolen epiteelisolut kuljettavat näitä sisään puoli kiloa päivässä. Mutta elimistö tarvitsee paljon muutakin. Epiteelisolujen täytyy kyetä siirtämään sisälle kirjava joukko mineraaleja, vitamiineja ja hivenaineita.

Epiteelisolujen solukalvossa on proteiineista muodostuneita monenlaisia kanavia, joita pitkin osa ravinnosta pääsee sisälle. Kutakin ravintoaineista pilkottua erilaista palikkaa varten on oma kanavansa.

Usein tarvitaan erityinen kuljettaja. Se on kuin ovella oleva järjestysmies, sisäänheittäjä, joka kuljettaa tavaran sisälle. Kuljettajat ovat solukalvon proteiineja, jotka tarttuvat palikoihin ja liikkuvat kalvon läpi soluun.

Ravintoaineiden imeytyessä liikkuvat molekyylit. Niinpä kaikki tapahtuu erittäin pienessä mittakaavassa. Epiteelisolu on näkymättömän pieni, ja solukalvo rasvamolekyyleineen on vain pienen pieni siivu sitä. Jos epiteelisolu suurennettaisiin tämän I-kirjaimen levyiseksi, samassa suhteessa paisunut kirjain olisi 25 metrin levyinen ja Stadionin tornia korkeampi.


Ohutsuolessa vähän sairauksia

Ruoansulatuskanavamme kaikkein pyhimmän ansioihin on vielä lisättävä hämmästyttävä terveys.

Vaikka vatsavaivat ovat kovin yleisiä ja alueelle osuu kymmeniä sairauksia, lähes kaikki menevät muiden elinten kuin ohutsuolen piikkiin. Närästys, mahahaava, sappikivet, ummetus, syöpäkasvaimet ja peräpukamat ovat ruokatorven, mahalaukun, paksusuolen tai peräaukon riesoja.

Ohutsuolen sairauksia on vähän. Voisiko selityksenä olla se, että suolen epiteelisolut ovat aktiivisimmin uusiutuvia kudoksiamme? Viikon vanha solu on jo ikäloppu ja hilseilee suoleen. Jokapäiväisen imeytymistehtävän ohella solut pystyvät jakautumaan vilkkaasti, ja poistuneiden sijalle tulee uusia, virkeitä soluja. Ne rakentuvat suolen itsensä toimittamilla rakennusaineilla ja energialla.


Pertti Mustajoki on professori, sisätautien erikoislääkäri ja lihavuustutkija.


- ihmisen ohutsuoli on 3-5 m pitkä, enintään 5 cm paksu
- sisäpinnassa miljoonia nukkalisäkkeitä
- pyydystää ja pilkkoo ravintoaineet
- imeytymispinta tenniskentän laajuinen
- pinta uusiutuu noin viikossa


Ohutsuolen kummajainen


B12-vitamiinia tarvitaan vähiten kaikista vitamiineista: 2 mikrogrammaa eli 0,000002 grammaa päivässä. Yksi gramman tuhannesosa riittäisi ihmiselle yli vuodeksi. Monia vitamiineja saamme kasviksista mutta B12-vitamiinia vain eläinperäisistä ruoista. (Kasvinsyöjäeläimet saavat sitä suolistobakteereiltaan.)
B12 on iso rengasrakenteinen molekyyli, suurempi kuin mikään muu ohutsuolesta imeytyvä yhdiste. Sen saaminen elimistöön vaatii erityisjärjestelyjä.
Mahalaukun sisäpinnan solut tuottavat B12-vitamiinia varten erityistä proteiinia, jota kutsutaan sisäiseksi tekijäksi. Kun ruoassa olevat B12:n hituset saapuvat mahalaukkuun, ne kiinnittyvät sisäiseen tekijään. Muodostunut paketti kulkee melkein koko ohutsuolen läpi. Vasta sen loppuosan epiteelisolujen pinnassa on vastaanottimia, jotka nappaavat paketin ja siirtävät vitamiinin sisään.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018