Netti jakelee luennot, ja opettava tabletti päihittää paperikirjat.

Puheenaihe-palsta

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013  

Teksti: Marko Hamilo

Filosofi Platonin akatemiasta asti opettaminen on tarkoittanut suurin piirtein samaa: yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Tietotekniikka voi mullistaa tämän, oli kyse sitten lukemaan oppimisesta tai yliopiston johdantokursseista.

Esimerkiksi Massachusettsin teknisen yliopiston OpenCourseWare sisältää tuhansia videoituja luentoja. Niitä voi katsella internetissä kuka tahansa.

Ehkä hullunrohkein innovaatio on One Laptop Per Child -hyväntekeväisyysorganisaation perustajan Nicholas Negroponten kokeilu, jossa etiopialaiseen syrjäkylään vietiin tablettitietokoneita pahvipakkauksissaan ilman ohjeita.

Neljässä minuutissa yksi lukutaidottomista lapsista oli avannut laatikon ja keksinyt, miten laite pannaan päälle. Kahden viikon päästä lapset käyttivät kymmeniä opetussovelluksia ja lauloivat aakkoslauluja, kertoo Technology Review -lehti.

– Jos lapset oppivat lukemaan, he voivat myös oppia lukemalla, Negroponte sanoo. Maailmassa on kymmeniä miljoonia lapsia, jotka eivät pääse kouluun.

Luennolle etänä

Tietotekniikka voi mullistaa myös korkeimman opetuksen. Jos opiskelee pääainetta Helsingissä mutta kiinnostava sivuaine olisi Oulussa, voisiko luentoja seurata videoina omalta läppäriltä?

Yhdysvalloissa on syntymässä aivan uudet markkinat korkeakoulujen väliselle opetusyhteistyölle, kertoo Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Olli Salo.

– Toisaalta tilanne luo kilpailuasetelmaa korkeakoulujen välille, toisaalta vie niitä myös kohti avoimien oppimateriaalien tuottamista.

Helsingin yliopistossa on keskusteltu siitä, että opetusmateriaaleja pitäisi saada paremmin näkyville kansainvälisesti.

– Haluamme tehdä opetuksesta enemmän paikasta ja ajasta riippumattomaampaa, Salo sanoo.

Helsingin yliopisto pyrkii tarjoamaan seuraavien vuosien aikana kaikille opettajille helppokäyttöiset työkalut tiettyihin luentosaleihin luentojen tallentamiseen ja julkaisemiseen. Innokkaimmat opettajat ovat lähteneet mukaan jo vuosia sitten, ja nyt kiinnostus on tarttunut yhä useampiin.

– Tekniikka kehittyy koko ajan. Olemme paraikaa siirtymässä tee se itse -tyyppiseen videotallennukseen kuvaustyön sijasta ja videoiden jakeluun teräväpiirtona.

Myös Aalto-yliopistolla on suunnitelmia opetuksen vapauttamiseksi aika- ja paikkariippuvuudesta.

– Aallon omien luentojen tallentaminen otetaan huomioon muun muassa opetustilojen remontissa Otaniemen kampuksen päärakennuksessa, kertoo kehittämispäällikkö Lauri Saarinen. Videoinnin ohjauspaneeleista tehdään niin helpot, että opettaja tarvitsee käyttötukea vain erikoistapauksissa.

Oppikirja älykkääksi

Yhdysvalloissa on uudistettu myös oppikirja. Vulcan-yhtiön tabletille suunniteltu Inquire-sovellus on tekoälyllä vahvistettu vuorovaikutteinen versio laajalti luetusta ja tentitystä Campbell Biology -oppikirjasta. Tekoälysovellus muun muassa ylläpitää käsitekarttaa asioiden välisistä suhteista.

Pienimuotoisessa tutkimuksessa älykäs oppikirja päihitti perinteisen tekstin. Opiskelijat, jotka saivat käyttää kaikkia tekoälysovelluksen ominaisuuksia, pärjäsivät tentissä merkittävästi paremmin kuin ne, jotka olivat lukeneet kirjan joko painettuna tai tabletilta.

Myös oppikirjakustantaja Sanoma Pro on lähivuosina tuomassa markkinoille tableteilla käytettäviä sähköisiä kirjoja.

– Alkuvaiheessa niissä on painettuun kirjaan verrattuna rikasta multimediaa, esimerkiksi videoita ja animaatioita. Myöhemmin tuomme niihin vuorovaikutteisia tehtäviä ja yhteisötyökaluja, sanoo Sanoma Pron opetusratkaisujen johtaja Hannele Mattila.

Mattilan mukaan isoimpana hidasteena ”sähköisen koulun” toteutumiselle Suomessa on koulujen tietotekniikan hyvin vaihteleva taso.

– Olisi tärkeää, että kouluihin saadaan maanlaajuisesti samantasoinen tietotekniikka, jota opettajat koulutetaan hyödyntämään, ja että kirjava ohjelmistomaailma harmonisoituu, Mattila sanoo.

Laitteet useimmilla

Metropolia-ammattikorkeakoulun matematiikan opettaja Vesa Linja-aho harmittelee, ettei koululaisten omia laitteita uskalleta tasa-arvon takia hyödyntää.

– Nuorista varmaan 80 prosentilla, muutaman vuoden päästä 95:llä, on älypuhelin tai läppäri. Koulussa pitäisi ymmärtää, että riittää, kun laitteettomia varten ostetaan laite.

Linja-aho teki syksyllä parinkymmenen matematiikan opettajan ja opiskelijan kanssa ensimmäisen avoimen koodin matematiikan oppikirjan. Verkkokeskustelusta alkanut prosessi tuotti yhden viikonlopun ”matematiikkamaratonissa” vapaaehtoisvoimin kirjan, joka on nyt netissä paitsi ilmaiseksi ladattavissa myös muokattavissa.

Sen sijaan, että jäätäisiin vuosikausiksi odottelemaan isojen kustantajien hienoja interaktiivisia tablettisovelluksia, Linja-aho kannattaa opettajien wikipedia-henkisiä kokeiluja.

– Kokeilujen tuotokset pitäisi julkaista avoimella lisenssillä, kun ne kerran tuotetaan verovaroilla. Nyt se vähä sähköinen oppimateriaali, mitä on tehty, lojuu verkossa päivittämättömänä, koska tekijänoikeuslain takia siihen ei voi tehdä muutoksia.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Koulu 2030– Kaikki oppimateriaali avointa ja ilmaista.– Opettajat käyttävät tietotekniikkaa.– Yksilöllinen eteneminen mahdollista ja hyväksyttyä.– Lapset suorittavat yliopistokursseja jo yläkouluikäisinä.

Visio: Vesa Linja-aho, matematiikan opettaja, Metropolia-ammattikorkeakoulu