Treenaa viininenäsi. Viiniasiantuntijoiden verbaaliakrobatiikka muistuttaa käsiterunoutta, mutta yksilöllisten mieltymysten takaa löytyy myös yleispätevää kemiaa.




"Tyylikäs, kypsän marjainen ja yrttinen tuoksu. Siinä on kirsikkaa, ylikypsää vadelmaa ja orastavaa eläimellisyyttä."

Orastavaa eläimellisyyttä?

Pari vuotta sitten tiesin viineistä sen minkä moni muukin suomalainen. Niitä on punaista, valkoista ja kuplivaa. Punaista naudanlihan ja valkoista kalan kanssa. Vaikkei ylikypsää vadelmaa erottaisikaan, kyllä niistä kaikista humalaan tulee, kun tarpeeksi juo.

Työelämässä kuitenkin joutuu tilanteisiin, joissa pitäisi tietää viineistä hieman enemmän kuin olut- ja viinakulttuurissa kasvanut perusjuntti. En haluaisi ravintolassa hyväksyä isolle seurueelle sommelier’n maistattamaa viinipulloa, jonka joukon hienostuneempi jäsen sitten tunnistaa pilaantuneeksi.

"Keskitäyteläinen maku on yrttinen ja erittäin kypsän marjainen. Makua jämäköittää marjainen hapokkuus ja hieman riistainen aromikkuus. Rustiikkinen viini jättää hieman nahkaisen, säilöttyä kirsikkaa muistuttavan jälkivaikutelman."

Rustiikkinen?

Parhaimmillaan osaan sanoa, että "ehkä tämä vähän muistuttaa sitä yhtä chileläistä, josta me ollaan yleensä tykätty" tai että se on "ihan jees". En ainakaan teeskentelemättä löydä "hieman riistaista aromikkuutta".

Onko viiniarvioiden taustalla objektiivista kemiaa? Vai riittääkö, jos osaa tietävän oloisesti keksiä objektiiviselta kuulostavia adjektiiveja subjektiivisten fiiliksiensä kuvailuun?


Maine huijaa asiantuntijatkin

Maallikon lohdutukseksi viiniasiantuntijat ovat hämäystestissä kärähtäneet satuilusta.

Bordeaux’n yliopiston tutkija Frederic Brochet kutsui 57 viinispesialistia kuvailemaan yhtä valko- ja yhtä punaviiniä. Oikeasti "punaviini" oli samaa valkoviiniä plus mautonta elintarvikeväriä. Silti asiantuntijat kuvailivat sitä punaviinille tyypillisin termein.

Toisessa kokeessa asiantuntijat saivat keskitasoista bordeaux’ta tarjoiltuna ensin huippuviinin, sitten pöytäviinin pullosta.

Hienoksi luulemaansa viiniä ammattilaiset kuvailivat "monivivahteiseksi", "tasapainoiseksi" ja "notkeaksi", pöytäviininä tarjoiltu oli heidän mielestään "vetinen", "lyhyt" ja "lattea".

Brochet’n vuonna 2001 tekemä koe oli skandaali viinipiireissä. Hinnan vaikutusta mielikuvaan on myöhemmin tutkittu aivotutkimuksenkin keinoin maallikkokoehenkilöillä ja tuloksia ovat olleet samansuuntaisia.


Maut kyllä oikeasti olemassa

Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna vakuuttaa, että vinkeiden adjektiivien taustalta löytyy myös aitoa kemiaa.

Kielen makusilmujen vastaanottimiin, reseptoreihin, sitoutuvat molekyylit tunnetaan hyvin. Jos jokin maistuu makealta, siinä on sakkaroosia tai sitä muistuttavaa keinotekoista makeutusainetta. Suolaisuus viestii ruokasuolasta eli natriumkloridista tai sitä hieman terveellisemmästä kaliumkloridista.

Kielen happamuusreseptorit aistivat eri happoja, eivät vain happamuutta. Esimerkiksi "pirteän hapokkaassa" viinissä on piikikkäitä omenahappoja. Monet pitävät enemmän niin sanotun malolaktisen käymisen tuottamista, pehmeämmistä maitohapoista.

Karvaina ihminen maistaa monia molekyylejä, kuten oluen isohumuloneja tai kahvin kofeiinia. Perusmakuihin lasketaan myös umami, joka aistitaan täyteläisyytenä. Umamireseptorit tunnistavat glutamaatit, joita on esimerkiksi tomaatissa, sienissä ja juustoissa.

Viinien kannalta perusmauista tärkeimmät ovat makeus ja hapokkuus. Lisäksi tuntoaisti erottaa esimerkiksi alkoholin polttavuuden ja punaviinin limakalvoja kiristävät tanniinit.


Ei tarvitse olla supermaistaja

Jotkut ihmiset ovat niin sanottuja supermaistajia: erottavat tiheillä makusilmuillaan varsinkin tiettyjä karvaita makuja hyvin vähästäkin (ks. Kieli kovilla makulaboratoriossa, Tiede 6/2000, s. 16-23, tai www.tiede.fi/arkisto). Kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan puhu sen puolesta, että heidän makunsa olisi erityisen herkkä myös muille yhdisteille.

Harjoittelukin vaikuttaa. Tutkimusten mukaan muutaman treenikerran jälkeen voi havaita kolme kertaa pienempiä pitoisuuksia kuin aiemmin. Jos maistaja aluksi erottaa 0,75 prosentin sokeripitoisuuden, hän harjoiteltuaan aistii jo 0,25-prosenttisen.

Pidän tulisesti maistetusta ruoasta, mikä viittaa siihen, ettei minulla ole supermaistajan geenejä. Siksikö olen juntti?

- Hyvän viinintuntijan ei tarvitse olla supermaistaja, Vilkuna toppuuttelee.


Tuoksu tärkeämpi kuin maku

Viinien vivahteista nauttiminen perustuu nimittäin ennen kaikkea haistamiseen. Viiniä tietysti kuuluu pyöritellä lasissa ja nuuhkia jo ennen sen maistamista, mutta monet viinin aromaattisista yhdisteistä kulkeutuvat hajureseptoreihin vasta nielemisen aikana.

Se tapahtuu nenänielun kautta retronasaalisesti, kuten termi kuuluu.

Entä jos olen luonnostani surkea haistaja? Siinäkin on perinnöllistä vaihtelua.

Yksilöllisten erojen lisäksi naiset pystyvät keskimäärin miehiä paremmin havaitsemaan, tunnistamaan ja erottelemaan hajuja, selvisi elintarviketieteilijä Antti Knaapilan elokuussa tarkastetussa väitöksessä. Olen siis ainakin väärää sukupuolta.

Käyn VTT:n Biotekniikan laboratoriossa Espoon Otaniemessä testaamassa viininenäni. Hyvin ilmastoidussa huoneessa on juuri koulutettu aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisten "sniffausraatia".

Raati on haistellut yksi kerrallaan kahtatoista näytettä samanlaisista lasipurkeista. Kussakin purkissa on yhtä mustaherukasta erotettua, haihtuvaa aromaattista yhdistettä.

Haluaisin, että testi osoittaa minut sokeaksi mahdollisimman monelle hajuille. Voisin panna viinisivistymättömyyteni geenien piikkiin ja juoda hyvällä omallatunnolla olutta.

Tosin hajusokeutta tavataan paremmissakin piireissä. VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö kertoo aistinvaraiseen arviointiin koulutetusta henkilöstä - jolla oli siis yleisesti ottaen erittäin herkkä hajuaisti - joka ei pystynyt havaitsemaan niin tavallista tuoksua kuin vanilliinia ollenkaan.

Vanilliini antaa vaniljalle sen tunnistettavimman tuoksun ja maun.

- Jostain syystä kenellä tahansa voi olla hajusokeus jollekin yksittäiselle yhdisteelle, vaikka muuten aistisi miten herkästi, Heiniö toteaa.


Hajumuistini on passiivinen

Minusta ei paljastu yleistä eikä erityistä hajusokeutta. Pystyn erottamaan jonkinlaisen tuoksun joka purkista.

Useimmat näytteet jopa assosioituvat johonkin. Tämähän on ihan kuin... äh, mitä tämä nyt oikein on?
Suopursu. Aivan! Suomalainen räme tuoksuu purkissa numero kahdeksan aivan selvänä heti, kun joku raatilaisista sen mainitsee.

Samoin käy diasetyylille, joka antaa viineille voimaisen tuoksun. Tunnistan aromin heti, kun saan sanallisen vihjeen.

Limoneeni. Sitruunankuori, totta tosiaan!

Hajuaistini on kuin ruostunut pakkoruotsi. Passiivinen kielitaitoni riittää sanomalehden lukemiseen, mutta keskustelussa sanavarasto loppuu auttamattomasti kesken. Minulla on hyvä mutta passiivinen hajuaisti.

Erotan hajut riittävän voimakkaasti, mutta en osaa aktiivisesti ankkuroida niitä mihinkään. Hajumuistini on kuin rekisteri ilman arkistoluetteloa ja hyllyjakoa.


Joskus paha haju onkin hyvä

"Kalpeankeltainen viini, jonka tuoksussa on herukanlehteä, savua, karviaista, ruohoa ja kissanpissaa."

Mikä ihme Vuoden Viinit 2008 -kilpailun Sauvignon Blanc -sarjan hopeamitalistissa voi tuoksua kissanpissalta?

Eipä tietysti mikään muu kuin para-mentaani-8-tiol-3-oni, jota sniffaan purnukasta numero 12. En osaa sanoa, onko tuoksu miellyttävä vai ei. Ehkä jotenkin hikinen?

- Hiki, mustaherukka tai kissanpissa, Heiniö listaa tyypillisiä assosiaatioita.

Yhden mustaherukka, toisen kissanpissa?

- Pitoisuudet ja aromien tasapaino ratkaisevat kokonaisvaikutelman, Heiniö selittää.

Koko viinien hienous on tässä moniulotteisuudessa. Viineissä on satoja haihtuvia aromaattisia yhdisteitä. Eri yhdistelmät eri pitoisuuksina mahdollistavat miljoonia tuoksuyhdelmiä.


Alkuun pääsee ilman alkoholia

Sanotaan, ettei lintuharrastusta kannata aloittaa toukokuussa, kun metsästä kuuluu kymmenien laululintujen samanaikainen konsertti. Aloittelija ei pysty erottamaan kaaoksesta yksittäistä lajia opeteltavaksi.

Kannattaa aloittaa helmikuussa ja opetella ensin paikkalintujen äänet, sitten muuttajat sitä mukaa kun niitä saapuu.
Samaan tapaan viiniharrastuskin kannattaa aloittaa kuivaharjoittelemalla perustuoksuja erikseen.

- Omaa erottelukykyään voi parantaa ihan normaalielämässä. Kun syö tuoksuvia marjoja tai hedelmiä, voi kiinnittää tietoista huomiota tuoksun ominaisuuksiin ja painaa ne mieleensä, Vilkuna ehdottaa.

Tuoksujen nimeämistä, kuvailua ja muistamista oppii vain toistamalla harjoituksia uudestaan ja uudestaan, Vilkuna korostaa.

Kun siirrytään märkäharjoitteluun, valkoiset rypäleet ovat aloittelijalle helpoimpia.

Sauvignon Blanc on yksi helpoimmin tunnistettavista aromaattisine tuoksuineen, Vilkuna suosittaa.

- Valkoviinien marja- ja hedelmätuoksut ovat helpommin tunnistettavia tuoksuja kuin nämä "hikiset hevoset" ja "tallintaustat", joita punaviinien kypsytyksessä voi syntyä, Vilkuna kertoo.


Kohti orastavaa eläimellisyyttä

Ihminen pitää luonnostaan makeasta. Vaikkapa kahvin tai oluen karvaista aromeista täytyy erikseen opetella tykkäämään.

Viinisnobismiinkin pätee kehityskaari luonnollisista kansanmieltymyksistä hienostuneeseen hankittuun makuun.
Hapoiltaan miedot, sokeria sisältävät viinit ovat ensin suosikkeja, Vilkuna kertoo.

- Ihmiset pitävät aluksi usein Uuden maailman viinien hedelmäisyydestä, pehmeistä tanniineista ja paksun pyöreästä makurakenteesta. Näissä viineissä on usein myös paljon alkoholia, ja ne ovat parhaimmillaan seurustelukäytössä.

- Useammin maisteltuaan monet siirtyvät kuivempiin, hapokkaampiin ja vähemmän tammisiin viineihin, ja myös vanhemmat viinit alkavat maistua.

Viinin ikääntyessä yksinkertaiset marja- ja hedelmäaromit muuttuvat monimuotoisemmiksi, ja niiden kuvailu tulee vaikeammaksi ja moniselitteisemmäksi.

- Viinikielen opettelu auttaa tässä. Vaikka sanat voivat kuulostaa naurettavilta, ne auttavat viininharrastajia puhumaan asioista samalla kielellä, Vilkuna vakuuttaa.

- "Maanläheiset aromit" kuvaa yleisesti näitä hikisen hevosen, satulan, autokorjaamon, tallintaustan ja lannan aromeja. Itsessään ne eivät ole kovin ihastuttavia tuoksuja, mutta viinissä ne voivat olla herkullisia.

Mutta kai orastava eläimellisyys nyt kuitenkin on viinikirjailijoiden sisäpiirin vitsi?

- Jotkin viinit tuoksuvat todella persoonallisilta mutta silti houkuttelevilta. Kun viiniin alkaa tulla tämäntyyppisiä aromeja, voi sanoa viinissä olevan "alkavaa dekadenssia" tai "orastavaa eläimellisyyttä".


Onneksi opin korkkivian...

Vilkuna järjesti Tiede-lehden toimitukselle viinipruuvin, jossa maisteltiin kolmea valko- ja kolmea punaviiniä. Rakastuin ylettömän tammiseen kalifornialaiseen chardonnayhin, jota alan harrastaja tuskin pitäisi kovin hienostuneena. Ranskalaista alkuperälleen uskollista chardonnayta en erottaisi tiskiaineesta.

En lannistu. Uskon selviytyväni työpaikan illallisista muutamalla perussäännöllä. Punaviinit ovat yleensä hienompia kuin valkoviinit. Pinot Noir on hienompi rypäle kuin Merlot, sen opin elokuvasta Sideways. Yletöntä tammisuutta pitää kritisoida.

Toimittajana osaan kyllä keksiä hauskoja adjektiiveja. Pääasia, etten jää kiinni silloin, kun sommelier maistattaa viinin - jos se tehtävä osuu minulle.

Käytännössä maistatuksen ainoa riski on luonnonkorkilla suljettujen pullojen mahdollinen korkkivika. Sen aiheuttaa trikloorianisoli, jonka pistävän tuoksun tarkka nenä voi erottaa biljoonasosan pitoisuuksista.

Ihmisten erotuskynnysten välinen vaihtelu on kuitenkin tässäkin valtava. Entä jos kuulunkin niihin, jotka tarvitsevat miljardisosan pitoisuuden? Siinä ei verbaalinen bluffaaminen auta.

Pruuvissa kiersi korkki, jossa tätä koko viinin ummehtuneeksi pilaavaa virhemolekyyliä oli. Tunnistin pistävän hajun selvästi. Ei siis hätää.


...vai miten se menikään

Takaisin VTT:lle. Olen mustaherukan tuoksumaailmasta jo melkein pyörryksissä, kun Heiniö tarjoaa minulle haistettavaksi vielä folioon käärittyä isoa virvoitusjuomapulloa. Se ei kuulemma enää liity mustaherukkaan.

Hölskytän pulloa, avaan korkin ja erotan heikon tuoksun. En osaa sanoa, onko se miellyttävä vai epämiellyttävä.

Jos tätä aromia olisi viinissä, herkkämakuiset asiantuntijat ehkä osaisivat arvostaa sitä, ajattelen.

- Se on trikloorianisoli eli viinin korkkivika, Heiniö kertoo.

Niinpä. Pitäkää sommelier’t alkavat dekadenssinne. Lähteekö kukaan kaljalle?



Viiniarviositaatit:
Trapiche Pinot Noir Oak Cask:
www.pirkka.fi/ruoka/reseptihaku/resepti/?id=256&rname=ranskalainen_sipulipiiras

Montana Sauvignon Blanc 2007, Montana Wines, Uusi-Seelanti

www.mtv3.fi/koti/viinibaari/ajankohtaista.shtml?630790


Lähteenä on käytetty myös ammattikorkeakouluihin suunnattua oppikirjaa Aistit ammattikäyttöön (Hely Tuorila, Kirsti Parkkinen & Katri Tolonen, WSOY 2008).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018