Neuromarkkinointi nuuskii aivoista, millainen mainos tehoaa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2007



On ihanan kallista lämmittää takkaa polttamalla rahaa ja hiekoittaa katua timanteilla. Ja kallista on ostaa 1 500 puutarhatonttua. Elämä on. Mainoslause lähti lentoon ja sai oman elämän, mutta ihmisille jäi myös mieleen, ketä mainostettiin. Elämä kallis, DNA halpa.

Ja niin kävi, että kampanja tehosi. Teleoperaattori DNA:lla oli ennen näitä mainoksia 700 000 puhelinliittymää, ja asiakkaat olivat lipeämässä muualle. Kampanjan aikana määrä kääntyi nousuun ja ylitti viime syksynä miljoonan rajan.

Miksi mainokset purivat? Tuskin vain sen takia, että ne tiedottivat halvoista puheluista. Hinnoilla yrittivät siihen aikaan kilpailla kaikki muutkin.


Tärkeintä on tunne

"Sillä, mitä tuotteesta sanotaan, ei ole niin väliä. Tärkeää on, miten sanotaan", tiivistää mainosalalla 30 vuotta työskennellyt Robert Heath, joka nyt tutkii mainontaa brittiläisessä Bathin yliopistossa.




Klassinen taloustiede menee metsään


Neurotaloustiede ihmettelee, miksi niin käy.

Neuromarkkinoinnin isoveli on neurotaloustiede. Se tutkii, mitä aivoissamme tapahtuu, kun teemme valintoja, arvioimme vaihtoehtoja tai luokittelemme riskejä ja tuottoja. Erityisen innokkaasti neurotaloustietelijät haluavat päästä päämme sisään tilanteissa, joissa toimimme vastoin taloustieteen klassisia perusoletuksia.

Näistä oletuksista tärkein on, että kuluttajat maksimoivat rationaalisesti taloudellista hyötyään. Niin he eivät kuitenkaan tee. Ihmisten valinnoissa ei aina ole järkeä, jos järjen mittariksi asetetaan raha.

Esimerkiksi reiluuden vaatimus on meissä niin voimakas, että se jyrää maksimaalisen voiton tavoittelun. Tämän on osoittanut muun muassa tutkijoiden 1980-luvulla kehittämä Ultimatum-peli. Siinä kahden pelaajan on määrä jakaa annettu rahasumma keskenään. Toisen täytyy tehdä jaosta tarjous toiselle. Tämä voi joko hyväksyä tarjouksen, jolloin kumpikin saa osansa, tai hylätä sen, jolloin kumpikaan ei saa mitään.


Pikkurahan tarjoaminen tiedetään turhaksi

Klassisen taloustieteen ja peliteorian pohjalta voisi olettaa, että potin haltija tarjoaa vastapelurille mahdollisimmin vähän - esimerkiksi kympistä yhden euron - ja toinen ottaa rahan vastaan. Yksi euro on sentään enemmän kuin ei mitään. Tosiasiassa peli ei suju näin. Juuri kukaan ei huoli pikkurahaa, ja tarjouksen tekijät osaavat ennakoida sen.

Keskimääräinen tarjous on neljä euroa.
Pelin kulku ei riipu kulttuurista, vaan ihmiset toimivat samaan tapaan joka puolella maailmaa. Poikkeuksen tekevät pienet lapset ja autistiset aikuiset. He eivät osaa ottaa huomioon vastapelaajan tunteita, vaan toimivat kylmän järkevästi ja tekevät kumppanille minimitarjouksen.
Neurotaloustiede on paljastanut, mitä päässämme tapahtuu, kun joku tarjoaa meille roposen saadakseen itse isot rahat. Se inhottaa meitä. Kun jako on epäreilu, aivoissa aktivoituu sama alue, joka yleensä yhdistyy kipuun ja inhoon.


Tutkimus alkoi jo Suomessakin

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen tutkija Marja-Liisa Halko on kokeillut Ultimatum-pelin kilpailuversiota Suomen ensimmäisessä neurotaloustieteellisessä tutkimuksessa. Siinä tarjouksen saa yhden sijasta kaksi pelaajaa.

Tulos oli, että euron tarjoukset eivät kelvanneet edelleenkään mutta kilpailutilanteen ansiosta keskisuuret tarjoukset menivät läpi selvästi useammin. Teknillisen korkeakoulun AMI-keskuksen kuvauslaitteilla kilpailu näkyi aktivoitumisena pelaajien päälaenlohkon ja ohimolohkon kuorikerroksen yhdyskohdassa, joka aiemmissa tutkimuksissa on yhdistetty ihmisen kykyyn lukea toisten ajattelua, erityisesti uskomuksia ja tavoitteita.

Seuraavaksi Halko alkaa tutkia Helsingin kauppakorkeakoulussa Suomen Akatemian rahoituksella sitä, mikä tekee hyvän kaupantekijän osakemarkkinoilla. Hän aikoo katsoa, miten aivot reagoivat riskiin ja onko näistä reaktioista osakepelissä etua vai haittaa.
Vaikka yksittäinen kurkistus aivoihin ei vielä selitä paljon, vähitellen kuvaukset auttavat ymmärtämään tunteiden vaikutusta valintoihin. Tulevaisuudessa neurotutkimus muokkaa talousteoriaa uuteen uskoon, Halko arvelee.







Cokistölkki herätti aivot

Pari vuotta sitten texasilaisen Baylorin yliopiston aivotutkija Read Montague toisti mainoksen asetelman tieteellisessä kokeessa. Hän tarjosi koehenkilöille Pepsiä ja Coca-Colaa ja pyysi valitsemaan suosikin. Samalla hän kuvasi koehenkilöiden aivotoimintoja.

Kuinka ollakaan, tulos oli samansuuntainen kuin mainoksessa. Kun maistajat tekivät valintansa sokkona, puolet heistä piti Pepsiä parempana. Kun heille näytettiin tuotemerkki, kolme neljästä valitsi cokikseksi merkityn juoman.
Kaikkein kiinnostavinta oli se, mitä näkyi aivoissa. Sokkotestissä maistajilla aktivoitui etuotsalohkon alue, joka yleensäkin liittyy ravinnon tuottamaan mielihyvään. Mutta kun koehenkilöt näkivät cokistölkin, heillä aktivoitui koko joukko aivoalueita. Valot alkoivat välkkyä muun muassa keskiaivoissa ja hippokampuksessa, joiden tiedetään säätelevän tunnepohjaista käyttäytymistä, sekä etuotsalohkon osassa, joka osallistuu tiedonkäsittelyyn ja muistin toimintaan. Pepsipurkki ei saanut aikaan samaa reaktiota, vaan aivot näyttivät suunnilleen samalta kuin nimetöntä kolajuomaa siemaillessa.

Tässä Neuron-lehdessä raportoidussa kokeessa tuli hämmästyttävän selvästi esiin, millainen voima brändillä voi olla ihmisen aivoihin ja käyttäytymiseen. Isojen rahojen arvoinen salaisuus on, miten brändi iskostetaan ihmisjoukkoihin. Tätä tietoa yritetään nyt nuuskia suoraan aivoista. Ala on saanut nimekseen neuromarkkinointi.


Disney voitti Superbowlin

Yksi eniten huomiota herättäneistä neuromarkkinoinnin tutkimuksista tehtiin vuosi sitten amerikkalaisen jalkapallon Superbowl-loppuottelun yhteydessä. Superbowl on jättimäinen urheilutapahtuma, jota seuraa pelkästään Yhdysvalloissa sata miljoonaa ihmistä. Mainostajat panostavat siihen sen mukaan. Pelin aikana saa joka vuosi ensi-iltansa joukko mainoksia, joiden pitäisi olla parhaita, mitä rahalla voi ostaa. Markkinointiväki ja yleisö puntaroivat niitä innokkaasti - melkein siinä kuin peliäkin.

Kalifornian yliopiston UCLAn aivokuvannusryhmä ja neuromarkkinoinnin konsulttitoimito FKF kuvasivat viiden koehenkilön aivoja, kun nämä katselivat ottelun yhteyteen sijoitettuja uusia mainoksia. Aivotutkijoiden oletus on, että brändille on hyväksi mielihyvän ja empatian yhdistyminen tuotemerkkiin.

Näillä kriteereillä mainoskisassa löytyi ylivoimainen voittaja. Se oli viihdejätti Disneyn 36. versio perinteisestä I’m going to Disney World -mainoksesta. Pelaaja toisensa jälkeen ilmoitti mainospätkässä menevänsä Disney Worldiin, ja tämä aiheutti suoranaisen positiivisen ilotulituksen mielihyvään liittyvällä otsalohkon alueella sekä aivojuoviossa ja samaistumisesta kertovissa peilisoluissa. Myös otsalohkon järkeilyalueet aktivoituivat.

Tutkimuksen tuloksissa huomiota herättää myös se, että suurin osa mainoksista epäonnistui aivojen aktivoinnissa ankeasti. Ne eivät juuri herätelleet mielihyvän alueita, ja lisäksi moni aiheutti voimakkaimman reaktion mantelitumakkeessa, joka on erikoistunut uhkien tunnistamiseen ja pelkoon. Näin teki esimerkiksi FedEx-kuljetusyhtiön mainos, jonka lopussa dinosaurus murskaa luolamiehen. Kohtaus oli tarkoitettu huvittavaksi, ja katsojatkin luonnehtivat sitä hauskaksi. Silti näytti käyvän niin, että mainoksen takia tuotemerkkiin yhdistyi ahdistus.

"Silloin mainos pikemminkin vahingoittaa brändiä", sanoi psykologian professori Joshua Freedman tutkimuksen toteuttaneesta FKF:stä - ja houkutteli näin asiakkaita pelottelulla. Yhdysvalloissa on jo useita muitakin yrityksiä, jotka testaavat asiakkaiden mainoksia aivokuvauksen avulla. Lisäksi alalla on yrityksiä ja tutkijoita ainakin Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa.

Aivotutkimusten teettäminen ei ole halpaa huvia. Brittiläisen Neurosensen johtaja Michael Brammer arvioi Time-lehdessä, että keskikokoisen tutkimuksen hinta on 94 000-188 000 dollaria. Silti tutkimuksia ovat teettäneet Euroopassakin erilaiset yritykset elintarvike- ja hygienia-alan jättiläisestä Unileveristä televisioyhtiö MTV:hen. Jälkimmäinen sai esimerkiksi tietää, että mainokset tehoavat paremmin, jos niiden sisältö on sopusoinnussa ympäröivän ohjelman kanssa.


Auto hivelee miesten aivoja

Daimler-Chrysler on tutkittanut Saksassa auton kuvien vaikutusta aivoihin ja saanut selville, että urheiluautojen katseleminen kutittelee miesten päässä samoja mielihyväkeskuksia kuin alkoholi ja huumeet. Vahvimman reaktion aiheuttivat testitilanteessa Ferrari 360 Modena, BMW Z8 ja Mercedes SLR.

Syy ei näy aivoista, vaan se täytyi päätellä muun tietämyksen perusteella. Tutkimukseen osallistunut neurologi Henrik Walter Ulmin yliopistosta arveli, ettei aivoja hivele autojen häkellyttävä kauneus vaan se, mitä ne kertovat ajajansa varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta. "Urheiluauto on kuin riikinkukon pyrstö", Walter selitti Forbesin verkkolehdessä. Molemmat kertovat, että omistaja on vahva ja menestyvä, koska hänellä on varaa sijoittaa voimavaroja komeaan turhuuteen. Naaraat valitsevat lisääntymiskumppaneiksi juuri tällaisia uroksia. Urheiluautot myy siis seksi.

Autojen keula aktivoi koehenkilöissä myös kasvojen tunnistuksesta vastaavan alueen, mikä saattaa selittää ihmisten taipumusta puhutella ja ajatella autoaan kuin ihmistä. Tällaisen reaktion herättää myös pikkuinen Mini Cooper.


Valmista reseptiä ei vielä ole

Neuromarkkinoinnin kriitikot ovat maalailleet kauhukuvia siitä, kuinka aivoihin täsmäohjautuvat mainokset voivat manipuloida meidät ostamaan sellaista, mitä emme tarvitse emmekä edes oikeasti halua. Neuromarkkinoinnin tekijät puolustautuvat sanoen, ettei kuluttajien käyttäytymistä niin helppoa ole muuttaa.

"Kun yhtä aivojen osaa aktivoi, aktivoituvat yleensä myös kilpailevat aivoalueet", FKF:n Freedman selittää The New York Timesissa. Houkutteleva automainos voi saada osan aivoista kiljahtamaan vau, mutta toiset osat pidättelevät impulssiostoksista.

"En usko, että meissä on osta-nappulaa", rauhoittelee New Scientist -lehdessä atlantalaisen Emoryn yliopiston neurologi Clinton Kilts, joka on työskennellyt neuromarkkinoinnin pioneeriyrityksessä, atlantalaisessa BrightHousessa. Samaa vakuuttelee myös firman perustaja ja johtaja Joey Reiman.

Inhimillinen päätöksenteko on tasapainoilua mielihyvän tavoittelun ja tuskan välttämisen välillä. Tuskan pelko painaa päätöksenteossa enemmän, ja ihmiselle tuottaa tuskaa erota rahoistaan. Tammikuun alussa Neuron-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa Stanfordin ja MIT:n tutkijat tarkkailivat aivojen toimintaa ostostilanteissa. Koehenkilöille esiteltiin tavaroita, joista osa aktivoi mielihyvän odotukseen liittyvän alueen. Jos hinta oli kuitenkin heistä aivan liian kalllis, menetyksiä ennakoiva aivosaari aktivoitui ja voittoja ja menetyksiä puntaroiva etuotsalohkon alue kytkeytyi kokonaan pois päältä. Kun reaktio oli tämä, ostos jäi tekemättä.


Tekijät luottavat tunteeseen

Aivoista saatava tieto näyttää ennustavan kulutuspäätöksiä tarkemmin kuin se, mitä koehenkilöt sanovat tilanteesta haastattelussa. Aivomme päättävät eri tavalla kuin itse arvelemme.

Näillä tiedoilla ei kuitenkaan pysty käsikirjoittamaan täydellistä mainosta. Sellaisen synty on edelleen tukevasti mainonnan tekijöiden perstuntuman varassa.

Suomeen neuromarkkinointi ei ole rantautunut lainkaan. Maan parhaille aivokuvauslaitteille Teknillisen korkeakoulun AMI-keskukseen Espooseen ei ole pyrkinyt mainosväkeä, vaikka yrityksetkin voivat vuokrata vehkeitä noin 500 eurolla tunti, jos eettiset tutkimusluvat ovat kunnossa. Tosin omat neurologit pitäisi tuoda mukana. Signaalin luku ja aivoihin avautuvien maisemien tulkinta ei sisälly vuokraan, huomauttaa AMI-keskuksen johtaja professori Riitta Hari.

- Kyllä neuromarkkinointi kiinnostaa meitä, vakuuttaa mainostoimisto PHS:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen. Hän ei kuitenkaan ole kuullut, että sitä olisi vielä kokeiltu Suomessa.

Kukaan ei siis katsonut suomalaisten pään sisään, kun he pyörittelivät sitä PHS:n Elämä on -mainoksille. Kilpinen osaa silti selittää, miksi kampanja puri: Se sai katsojaan nopean yhteyden naurun avulla ja teki itsestään puheenaiheen rikkomalla totunnaisia malleja ihanan kalliilla meiningillä. Kaupan päälle se tarjosi tukun suuhun sopivia lauseita, joita on mukava toistella.

Myös kilpailevan mainostoimiston Sek&Greyn viestintäpsykologin Mirka Parkkisen mielestä aivoku¬vauksen käytössä voisi olla itua. Markkinointitutkimuksen perusmenetelmät, kuluttajille tehdyt kyselyt, jäävät alkeellisiksi, koska ne pysähtyvät rationaaliselle eli järkeilyn alueelle.

Elämä on -mainokset onnistuivat psykologi Parkkisen mielestä juuri siksi, että ne liikkuivat aivan muulla kuin rationaalisella tasolla. Ne panivat katsojan ihmettelemään, mistä on kyse. - Sellainen viesti kiehtoo, johon saa panna omat tassunjälkensä. Ja kun tarinaa alkaa täydentää, on jo viestin vaikutuksen alainen.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018