Palsamointiaineet kavalsivat kauhean totuuden.




Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008


Lokakuun 26. päivänä vuonna 2000 arkeologi Ahmad Hasan Dani Islamabadin Quaid-e-Azamin yliopistosta esitteli sensaatiomaista löytöä. Pakistanin vuoristosta oli kaivettu esiin muumioitu nainen, joka näytti olevan muinaisesta Egyptistä tai Persiasta. Hänet oli haudattu puiseen arkkuun, joka oli vuorostaan asetettu kiviseen sarkofagiin. Hän makasi matolla, joka oli suojattu vahalla ja hunajalla. Hänellä oli kultainen kruunu, ja hänen rintansa päällä oli kultainen laatta. Sen mukaan nainen oli Rhodugune, Persian suurkuninkaan Kserkses I:n tytär. Arkeologit sanoivat, että muumio oli peräisin noin vuodelta 600 ennen ajanlaskun alkua.

Löytö hämmensi tutkijoita, sillä muumiointi oli egyptiläinen, ei persialainen tapa. Jotkut kuitenkin ajattelivat, että prinsessa oli naitettu egyptiläiselle ylimykselle, minkä vuoksi hänet oli lähetetty kuolemanjälkeiseen elämään egyptiläisen perinteen mukaisesti.


Prinsessa pelastui salakaupalta

Virallisesti muumiotarina sai alkunsa suttuisesta videonauhasta, joka oli kuvattu jossakin päin Karachin vuoristoa. Siinä prinsessaa kaupataan mustassa pörssissä huikeaan 11 miljoonan dollarin hintaan.

Pakistanin museoviranomaiset saivat vihiä videosta ja etsivät poliisin avulla kauppaa järjestelleen Ali Akbarin. Tämä johdatti viranomaiset Quettan vuoristokylään, missä muumiota säilytettiin. Siellä kävi ilmi, että iranilainen Sharif Shah Bakhi oli löytänyt muumion maanjäristyksen jälkeen ja salakuljettanut sen Quettaan kyläpäällikkö Wali Mohammad Reekin kotiin. Sitten miehet olivat yksissä tuumin päättäneet myydä sen. Nyt poliisi takavarikoi löydön.


Iran vaati omaansa takaisin

Muumioprinsessa herätti huomiota myös Pakistanin ulkopuolella. Lehdistötilaisuuden jälkeen Iranin viranomaiset ottivat yhteyttä pakistanilaisiin virkaveljiinsä ja vaativat, että prinsessa oli luovutettava Iraniin, koska "hän kuului Persian kuninkaalliseen perheeseen".

Pian Iran ilmoitti käynnistäneensä luovutusprosessin sekä Unescon että Interpolin kautta. Pakistanin ulkoministeri varoitti, ettei prinsessan kohtaloa pidä politisoida, eikä muumiota lähetetty minnekään.

Myös Pakistanin sisällä oli erimielisyyttä prinsessan sijoituspaikasta. Quettan asukkaat vaativat hänen palauttamistaan "kotiin" sillä perusteella, että poliisi oli vienyt hänet laittomasti.

Poliitikkojen ja viranomaisten taiteillessa keskellä diplomaattista selkkausta arkeologeilla oli toisenlaisia huolia. Vakuutusyhtiöt kieltäytyivät vakuuttamasta muumiota, ennen kuin sen autenttisuus olisi vahvistettu. Tutkijat eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, oliko prinsessa egyptiläinen vai persialainen.


Museossa soivat hälytyskellot

Mysteeri alkoi ratketa, kun Metropolitanin taidemuseon virkailija Oscar White Muscarella näki uutiskuvat prinsessasta. Hän muisti heti, että amerikkalainen välittäjä oli lähestynyt häntä keväällä, itse asiassa maaliskuussa, ja kaupannut hänelle kultaista prinsessaa. Välittäjän mukaan muumio kuului zarathustralaiselle perheelle, joka oli tuonut sen Iranista Pakistaniin vuosia sitten.

Muscarella oli saanut näytteen puuarkusta, ja hän oli vienyt sen radiohiiliajoituksia tekevään laboratorioon. Tulosten mukaan arkku oli noin 250 vuotta vanha, siis huomattavasti nuorempi kuin prinsessa, jonka piti olla kuningas Kserkseen tytär. Muscarella oli alkanut epäillä huijausta ja katkaissut yhteydenpidon välittäjään.

Nyt sama muumio oli hänen edessään, tällä kertaa uutiskuvassa. Yksi prinsessa, kaksi tarinaa - sen oli pakko olla huijaus. Muscarella kirjoitti epäilyksistään Interpolille.


Näytteissä petrokemikaaleja

Lopulta ratkaisu löytyi ilman kansainvälistä poliisioperaatiota. Pakistan antoi Iranin viranomaisille luvan tutkia muumiota, ja tammikuussa 2001 ryhmä asiantuntijoita lensi Islamabadiin. Se löysi kiistattomia todisteita siitä, että muumio oli väärennös. Muumiosta eristettiin petrokemikaaleja ja pesuaineita. Puuarkun kirjailut oli tehty modernilla kynällä, eikä kultaiseen laattaan kaiverrettu teksti ollut muinaispersiaa.

Yhden mysteerin haihtuessa esiin nousi toinen. Magneettikuvaus osoitti, että "prinsessa" oli noin 20-vuotias nainen, joka oli kuollut noin kaksi vuotta aiemmin todennäköisesti saatuaan päähänsä iskun tylpästä esineestä. Suurin osa hänen sisäelimistään oli poistettu, ja ruumiinonkalot oli täytetyy jollakin jauheella - niin huonosti, että "prinsessa" oli alkanut haista.

Huhtikuussa 2001 Pakistanin kansallismuseon kuraattori ilmoitti, että erittäin todennäköisesti "prinsessa" oli häikäilemättömän murhan uhri.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.