Sopivissa oloissa sinustakin kuoriutuu julmuri,sillä syrjintä on inhimillistä. Tämän osoittavat hätkähdyttävät kokeet.



Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009


Kun Stanfordin yliopiston sosiaalipsykologian professori Philip Zimbardo näki Irakin Abu Ghraibin vankien rääkkäyksestä otetut valokuvat, ne tuntuivat järkyttävän tutuilta. Hän oli kokenut ennenkin, miten helposti aivan tavalliset yhdysvaltalaismiehet ja -naiset äityvät simputtajiksi ja jopa kiduttajiksi.

Zimbardon oma tutkimusryhmä oli luonut elokuussa 1971 Stanfordin psykologian laitoksen kellariin valevankilan nähdäkseen, mitä vankilaroolit nostavat esiin tavallisissa ihmisissä.

Viidentoista dollarin päiväpalkkio oli tuohon aikaan korkeakouluopiskelijalle suuri raha, joten koehenkilöiksi ilmaantui 70 tarjokasta. Heistä valittiin 18 älykästä, keskiluokkaista, rikos- ja huumerekisteritöntä sekä psyykkisesti ja fyysisesti tervettä nuorukaista. Kaikki olisivat halunneet vangeiksi, mutta yhdeksän arvottiin vartijoiksi työskentelemään kolmessa vuorossa.

Vangit valepidätettiin tekaistuin syyttein ja kiidätettiin vankilaan. Eläytyminen tapahtui tehokkaasti. Muutamassa päivässä vartijat alkoivat käyttää julmia otteita. Ensimmäinen vanki luhistui kahdessa päivässä ja toinen heti perään. Jopa Zimbardo häpeäkseen imaistui vankilanjohtajan rooliin, kunnes hänen kollegansa (ja tuleva vaimonsa) Christina Maslach sai puhuttua hänelle järkeä.
Koetta oli tarkoitus jatkaa kaksi viikkoa, mutta se oli pakko keskeyttää jo kuuden päivän jälkeen.


Syrjintä alkaa nopeasti

Vankilakokeen tapahtumat videoitiin Big Brother -tyyliin. Sen jälkeen, kun Yhdysvaltain hallitus ja armeija olivat väittäneet, että Abu Ghraibin kidutuksista oli vastuussa vain muutama mätämuna, Zimbardo katsoi videonauhansa uudelleen ja kirjoitti kirjan The Lucifer effect.

Kirja marssittaa historiasta, valevankilakokeesta ja kymmenista sosiaalipsykologisista kokeista murskaavat todisteet sille, että toisia syrjivä tai jopa tappava käytös lähtee lähes kenessä tahansa liikkeelle minuuteissa ja viimeistään tunneissa, kunhan tilanne on otollinen.

Zimbardon videonauhojen kuvista on koottu myös opettavainen diasarja, jossa on vertailun vuoksi viittauksia natsien keskitysleireihin ja Abu Ghraibin vankilan kuviin (www.lucifereffect.com).


Koetta kritisoitiin saman tien

Stanfordin valevankilakokeen aikoihin sosiaalipsykologiassa käytiin suurta kriisikeskustelua. Laboratoriokokeita alettiin vastustaa, koska ne edellyttivät peitetarinoita ja konstruoituja tilanteita. Etogenia, joka pyrkii tutkimaan ihmisiä heidän arjessaan, nosti päätään.
Etogenian pioneeri Rom Harré lohkaisi 1972: "Kohtele ihmisiä tieteellisissäkin tarkoituksissa ikään kuin he olisivat inhimillisiä olentoja."
On totta, että valevankilakoe meni liian pitkälle. Samalla koe osoitti, ettei kukaan meistä voi etukäteen tietää, kuinka toimisi yllätettynä ja poikkeavassa tilanteessa.


Tappavaakin käskyä toteltiin

Zimbardon lukiotoveri New Yorkin Bronxista, myöhemmin Yalen yliopistossa toiminut sosiaalipsykologi Stanley Milgram lupasi 1960-luvun alussa 20-50-vuotiaille koehenkilöille neljä dollaria tunnilta, jos he suostuisivat osallistumaan opetuskokeeseen. Muistikokeessa opettajan tehtävänä oli antaa 30 voltin erin suureneva sähköisku, mikäli oppilas vastasi väärin.

Ennen koetta 40 psykiatria arveli, että vain yksi prosentti koehenkilöistä antaisi kuolettavan eli 450 voltin iskun. Todellisuudessa sellaisen suostui antamaan 65 prosenttia osallistujista.


Edes koiranpentu ei pysäyttänyt

Milgramin 1963 julkaisemasta kokeesta on tehty monia muunnelmia. Charles Sheridanin ja Richard Kingin versio vuodelta 1972 lienee koskettavin.

Milgramia oli kritisoitu siitä, että koehenkilöt kukaties arvasivat, ettei "oppilas" ollut todellinen. He eivät nähneet tätä, vaan ainoastaan kuulivat seinän takaa valituksen ja vihdoin kuolemanhiljaisuuden. Todellisuudessa äänet tulivatkin nauhalta.

Sheridanin ja Kingin ohjaamassa kokeessa oppilaina oli koiranpentuja. Opettajat, yliopistossa psykologiaa opiskelevat 13 miestä ja 13 naista, näkivät pennun reaktion, kun se sai heidän antamansa, 15 voltin erissä voimistuvan sähköiskun. Aluksi koirat haukkuivat ja hyppivät, mutta lopulta ne vain vikisivät.

Opettajat hikoilivat ja ahdistuivat, monet itkivät. Miehistä kuusi kieltäytyi tappamasta koiraa. Kaikki naiset jatkoivat yhä voimakkaampien sähköiskujen antamista, kunnes koira kuoli.

Sheridanin ja Kingin kokeessa koiranpentuja "opetettiin" tieteen nimessä kuoliaaksi, ja historia osoittaa vastaavan häikäilemättömyyden helposti kohdistuvat myös ihmisiin.

Sodassa viholliset esineellistyvät ensin heikäläisiksi, koiriksi, karjaksi ja rotiksi ja lopulta tuhottaviksi syöpäläisiksi. Esineellistämisen huippuna voi pitää Treblinkan tuhoamisleirin komendantin Franz Stanglin selostusta liittoutuneiden kuulustelijoille: "Lasti prosessoitiin, ja toiminto pidettiin käynnissä."


Tarvitaan arjen sankaruutta

Sosiaalifilosofi Hannah Arendt tutki vuonna 1963 perusteellisesti juutalaisten joukkotuhon organisoijaa Adolf Eichmannia, ennen kuin tämä hirtettiin Jerusalemissa. Koska Eichmann osoittautui työnsä ulkopuolella mitä hurmaavimmaksi ihmiseksi, Arendt kehitti käsitteen banality of evil, pahuuden arkisuus.

Pahuuden vastapainoksi Zimbardo on määritellyt 12 erilaista sankaruuden luokkaa. Yksi niistä on banaali arjen sankaruus. Sankari on yksilö, joka panee itsensä likoon vapaaehtoisesti ja ilman henkilökohtaista pyydettä. Sankariteko on aina yhteiseen hyvään pyrkivä.

Sankaruuteen liittyy myös henkilökohtainen riski. Esimerkiksi Abu Ghraib -kuvat julkisuuteen saattanut Joe Darby joutui perheineen poliisisuojeluun, koska vihaiset amerikkalaiset katsoivat hänen pilanneen maansa maineen. Epäkohtien ja riskien osoittaminen ei välttämättä tee ihmisestä suosittua.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Aiheesta lisää: Philip Zimbardo, The Lucifer effect. Understanding how good people turn evil (Random House 2007)


Näin tehdään kiduttaja


Sosiaalipsykologien kokeista sekä brasilialaisia ja kreikkalaisia kiduttajia tutkimalla on saatu viitteitä siitä, miten kenestä tahansa kunnon kansalaisesta voidaan kasvattaa tunnoton kiduttaja.

Kivun tuottamisesta ja vallasta nauttivat sadistit karsiutuvat koulutusohjelmista pois, koska kiduttaminen vaatii kykyä luoda suhde kidutettuun. Jos kidutetaan liikaa, mahdollinen tietolähde kuolee tai tunnustaa mitä sattuu. Jos kidutus on liian lievää, kuulusteltava pitää salaisuutensa. Hyvä suhde takaa sen, että kiduttaja pystyy arvioimaan kullekin kuulusteltavalle sopivan kidutuksen määrän.

Kunnon kansalainen tarvitsee julman käytöksen oikeuttamiseen ylevän perusteen. Sellaisia ovat esimerkiksi kansallinen turvallisuus, totuuden paljastaminen ja tieteen edistäminen. Kiduttajien annetaan myös ymmärtää, että he ovat organisaation salaista ja elintärkeää eliittiä.

Värvätyn kanssa tehdään joko kirjallinen tai moraalinen työsopimus, jonka rikkominen maksaa vähintään luvatun palkkion menetyksen. Lisäksi kesken jättäminen viestisi, ettei henkilö ole sanojensa mittainen. Hankkeen johtaja antaa sen kuvan, että hän ymmärtää kokonaisuuden ja ottaa alaisensa tekemisistä kaiken vastuun.

Varsinainen koukku piilee siinä, että toiselle tuotettu tuska on aluksi mitätön. Milgramin kokeen "oppilaille" annettu ensimmäinen sähköisku oli vaivaiset 15 volttia. 30 voltin korotus ei tunnu missään, mutta vähitellen ollaan tappavissa lukemissa.


Tiedosta ryhmäpaine


Kirjassaan The Lucifer effect Philip Zimbardo luonnostelee vastaohjelmaa, jonka avulla voisimme sitouttaa ihmisiä laupiaiksi samarialaisiksi ja estää ketään lankeamasta kiduttajaksi.

Niin kauan kuin samarialaiskursseja ei yhteiskunnassamme järjestetä eikä sosiaalisia järjestelmiä ole rakennettu syrjintää hylkiviksi, meidän on syytä tarkkailla itse itseämme.

Kriittistä ajattelua kehittämällä ja kunnollisia perusteluja vaatimalla voimme valmentautua yllätysten ja painostuksen varalle.

Halu kuulua "sisäpiiriin" on ihmisellä myötäsyntyinen ja niin intensiivinen, että ryhmän mukana huumassa saatamme tehdä järkyttäviä tekoja.

Jokaisella ryhmällä on joko tiedostettu tai tiedostamaton johtaja, joka asettaa ryhmän normit. Käsite street smart kuvaa ihmistä, joka osaa hahmottaa todelliset valtasuhteet ja kykenee näkemään vaaratilanteet ennakolta. Jos huomaa, että ryhmä ei toimi eettisesti, kannattaa etäännyttää itsensä siitä tai kysyä neuvoa ulkopuoliselta. Jo kahden tai kolmen hengen oppositio voi auttaa vastustamaan ryhmäpainetta.

Tärkeintä ryhmäpaineen vastustamisessa on myöntää sen voima. Se, joka kuvittelee olevansa immuuni ryhmäpaineelle, hulahtaa ensimmäisenä paineen imuun.

On hyvä muistaa, että vaikka ryhmä- tai roolipaine voi tehdä teosta ymmärrettävän, vastuu on aina tekijän. Myöskään ylevä tarkoitus ei vapauta vastuusta.

Jos ryhmäpaine alkaa viedä syrjinnän ja raakuuksien tielle esimerkiksi halventavien vitsien tai puheiden muodossa, kannattaa vaihtaa eettisempään ryhmään.

Koska julmuuden ja toisten ihmisten esineellistämisen noidankehä alkaa pienestä etuilusta, vähemmistöille naureskelusta ja etuoikeuksien hamuamisesta, on tärkeää pysäyttää kierre heti alkuunsa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018