Aivojemme dopamiinirata palkitsee syömisestä, seksistä ja turvasta mielihyvällä. Päihteet kiihdyttävät radan ylikierroksille ja huijaavat aivomme luulemaan, että uuden annoksen saaminen on elintärkeää. Miten mielihyväkoneisto tähän bluffaukseen pystyy, on syvimmiltä yksityiskohdiltaan yhä arvoitus.


Päihteet kiihdyttävät radan ylikierroksille ja huijaavat aivomme luulemaan,
että uuden annoksen saaminen on elintärkeää. Miten mielihyväkoneisto tähän
bluffaukseen pystyy, on syvimmiltä yksityiskohdiltaan yhä arvoitus.




Se kiihdyttää tai rentouttaa, vapauttaa arjesta tai helpottaa. Et sinä sitä tarvitse, käytät vain silloin tällöin, hallitusti, ihan omaksi iloksi. Ainakin aluksi. 

Pian haluatkin vähän enemmän, vähän useammin. Liian usein tuo viekas ystävä vie mennessään. Houkuttaa, huumaa ja koukuttaa.




Suomi vahvasti mukana


Riippuvuuden syntyä tutkitaan kiivaasti paitsi maailmalla myös meillä. Kuluvana vuonna käynnistyi Suomen, Venäjän ja Kanadan yhteinen Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelma, jonka suomalainen päärahoittaja  on Suomen Akatemia.



Eikä syyttä

Päihteet ovat merkittävimpiä suomalaisten terveyden vaarantajia. Niistä johtuvat haitat ovat samaa luokkaa kuin syöpäsairauksien haitat.

Terveydenhuollon kustannuksista arviolta 20 prosenttia aiheutuu päihdeongelmista.
Valtaosa, 80 prosenttia, terveyshaitoista koituu alkoholista. Huumeista tuli vakava ongelma 1990-luvulla, jolloin kokeilut ja ongelmakäyttö lisääntyivät ja kovat huumeet, amfetamiinit ja opiaatit, valtasivat markkinoita. Tätä nykyä amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 16 000-21 000.

Ylivoimaisesti käytetyimpiä huumeita meillä ovat edelleen kannabisvalmisteet, marihuana ja hasis. Kovista aineista yleisin on amfetamiini. Opiaateista heroiini on lähes hävinnyt markkinoilta. Sen on syrjäyttänyt korvaushoitonakin käytettävä buprenorfiini, Subutex.











Dopamiini palkitsee

Dopamiinin yhteys päihteisiin alkoi selvitä vuonna 1975. Tuolloin psykologit Roy Wise ja Robert Yokel Concordian yliopistosta Montrealista tutkivat, kuinka rotat käyttivät huumeita, kun ne saivat annostella kokaiinia ja amfetamiinia automaatista. Sitten he antoivat narkomaanirotille ainetta, joka esti dopamiinin toiminnan. Rotat alkoivat paukuttaa automaattia suorastaan raivokkaasti, kun ne eivät päässeetkään pilveen.

Vuosikymmenien uutteran selvittelyn jälkeen tutkijat ovat nyt varmoja, että myös ihmisellä nimenomaan dopamiinikylpy tuottaa huumaavan euforian. Ratkaisevan näytön on kerännyt Yhdysvaltain huumetutkimuskeskuksen Nidan johtajan Nora Volkowin aivokuvaukseen erikoistunut tutkimusryhmä. 

Kun tegmentaalialueen dopamiinisolut kiihtyvät ja mielihyvärata käynnistyy, dopamiinia vapautuu accumbens-tumakkeessa. Tumaketta pidetäänkin aivojen mielihyvä- ja motivaatiokeskuksena. Jos koe-eläimiltä tuhotaan tumakkeen hermopäätteet, ne lopettavat amfetamiinin ja kokaiinin käytön.




Aivojen mielihyväjärjestelmän parhaiten tunnettu osa on mesolimbinen dopamiinirata, joka ulottuu keskiaivojen tegmentaalialueelta accumbens-tumakkeeseen ja muihin syviin rakenteisiin sekä aivokuorelle otsalohkon alueelle.

Mielihyväkokemus syntyy, kun dopamiini vaikuttaa kohdesoluihinsa koko radan pituudelta. Dopamiini säätää aivojen tiedonkäsittelyä suodattamalla ja valikoimalla kohdesoluissaan muiden välittäjäaineiden viestejä.

Dopamiinin lisäksi mielihyvän säätelyyn osallistuvat ainakin opioidipeptidit (endorfiinit, enkefaliinit ja dynorfiinit), kannabinoidit, serotoniini, noradrenaliini, eräät aminohapot ja monet hormonit.




Dopamiini opettaa

Palkitsevat kokemukset ovat parhaita opettajia. Tunneryöpyllä väritetty muistijälki sitoo mielihyvän lujasti sen käynnistäjään. Siksi alamme toistaa tyydytyksen tuonutta käyttäytymistä. Ehdollistuminen on niin tehokasta, että pian jopa palkkion odottaminen käynnistää mielihyväjärjestelmän.

Cambridgen yliopiston neurotieteen professori Wolfram Schultz paljasti tämän kokeissa, joissa apinat tottuivat saamaan mehua valonvälähdyksen jälkeen. Pian keskiaivojen dopamiinisolut alkoivat vapauttaa mielihyväkemikaaliaan pelkästä välähdyksestä. Jos mehua ei kuulunut, dopamiinin eritys romahti. Kun mehua sitten annettiin odottamatta, solut heräsivät normaalisti ja eritys käynnistyi.




Kun dopamiinisolu aktivoituu, se alkaa erittää dopamiinia hermopäätteestään. Molekyylit kulkeutuvat synapsiraon yli ja kiinnittyvät kohdesolun reseptoreihin. Normaalisti dopamiini viipyy synapsiraossa vain hetken, sillä kuljettajaproteiinit  pumppaavat dopamiinin takaisin soluun.








kanssa

Kaikki riippuvuutta aiheuttavat päihteet kiihdyttävät aivojen dopamiinijärjestelmää. Kukin niistä vaikuttaa omalla tavallaan hermosoluyhteyksien eli synapsien viestinvälitykseen.

Amfetamiini ja kokaiini lisäävät kaikkein suoraviivaisimmin dopamiinin määrää synapsiraossa.

Muut päihteet kiihdyttävät mielihyväjärjestelmää monimutkaisempien viestiketjujen kautta.

Heroiini vaikuttaa opioidireseptorien, marihuana ja hasis kannabinoidireseptorien välityksellä.

Nikotiini kiihdyttää dopamiinijärjestelmää matkimalla aivojen asetyylikoliini-nimistä välittäjäainetta. Se toiminee myös serotoniinin ja noradrenaliinin välityksellä.

Alkoholi voimistaa hillitsevää ja lamaa kiihdyttävää viestintää.

Dopamiini totuttaa

Päihteen toistuva käyttö kasvattaa sietokykyä. Kun aivot koettavat sopeutua aineen läsnäoloon, ne ryhtyvät vastustamaan sen vaikutuksia, ja tavoiteltu huuma vaatii jatkuvasti suuremman annoksen päihdettä. Jos ainetta ei sitten yhtäkkiä tulekaan, aivojen "vastavoima" ilmenee hyvinkin rankkoina vieroitusoireina.

Fyysiset vieroitusoireet menevät ohi, kun hermosto sopeutuu uuteen päihteettömään tilaansa. Riippuvuus sen sijaan jää uinumaan aivoihin, sillä mielihyväjärjestelmän sopeumat ovat sitkeässä. 

Kaikkien riippuvuutta aiheuttavien aineiden pitkäaikainen käyttö näyttää muuttavan aivoja ainakin yhdellä yhteisellä tavalla: se heikentää mesolimbisen dopamiinijärjestelmän toimintaa. Tämä voidaan havaita kokeessa, jossa rotat saavat tuottaa itselleen luonnollisen kaltaisen mielihyväkokemuksen dopamiinirataan asetetulla sähkösykäyksiä antavalla elektrodilla. Jos rotat saavat kokeen alkaessa huumetta, ne tyytyvät lievään sykäykseen, sillä mielihyvärata on jo valmiiksi aktiivinen. Kun eläimille on kehittynyt riippuvuus, ne tarvitsevat vieroituksen jälkeen voimakkaita sähköpulsseja.

Nyt tutkijat tietävät myös, mistä tämä johtuu. Kun mielihyväjärjestelmä suistetaan toistuvasti ylikierroksille päihteiden avulla, aivot alkavat itse hillitä sen toimintaa muun muassa vähentämällä dopamiinin sitoutumiskohtia.

Kun päihteiden käyttö sitten päättyy, aivoihin syntyy lamaannuttava dopamiinivaje. Mielihyväjärjestelmän vajaatoiminta ilmenee ärtyisyytenä ja alavireisyytenä vielä senkin jälkeen, kun päihteelle ominaiset vieroitusoireet ovat hävinneet. Tämä salakavalasti syntyvä lama voi olla se koukku, joka pitää käyttäjän kaikkein tiukimmin otteessaan. 


Kontrolli pettää





Kun ottaa 
Kukin päihde sitoutuu aivoissa omaan vaikutuskohtaansa ja kiihdyttää mielihyväjärjestelmän dopamiiniviestintää.


Kun ottaa lisää
Mielihyvä assosioituu tehokkaasti laukaisijaansa ja siihen liittyviin vihjeisiin. Päihde opettaa aivot himoamaan sitä.


Kun ottaminen tulee tavaksi
Hermosto pyrkii tasapainottamaan päihteen aiheuttamia muutoksia. Päihteensieto kasvaa.
Aivot hillitsevät päihteen kiihdyttämää mielihyväjärjestelmää ja alkavat vähentää esimerkiksi dopamiinin sitoutumiskohtia. 
Aivokuoressa tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät impulsiivisuutta ja vähentävät itsekuria.


Kun on pakko ottaa
Riippuvuutta ylläpitävät ainakin ehdollistuminen päihteelle ja siihen liittyville vihjeille, mielihyväjärjestelmän turtuminen, vieroitusoireiden pelko ja itsehillinnän heikkeneminen.
Riippuvuus syntyy salakavalasti. Ei tiedetä, kuinka paljon kutakin päihdettä voi käyttää tulematta riippuvaiseksi. Toiset myös jäävät koukkuun herkemmin kuin toiset. Alttiuteen vaikuttavat niin elämäntilanne kuin perimä.


Kun jättää ottamatta
Vieroitusoireet syntyvät, kun aivot eivät saa päihdettä, jonka läsnäoloon ne ovat sopeutuneet. Vieroitusoireet ovat kullekin aineelle ominaisia ja yleensä vastakkaisia aineen vaikutuksille.
Pitkään jatkuneen käytön jälkeen mielihyväjärjestelmä potee pahaa dopamiinipulaa, joka kestää vieroitusoireita pidempään.














Geenit altistavat

Viime kädessä mielihyväjärjestelmän toimintaa ohjaavat tietysti geenit. Geenit vaikuttavat jo alkuaankin siihen, kuinka helposti käyttäjä jää koukkuun. Esimerkiksi eräät opioidi- ja dopamiinireseptorien geenimuodot näyttävät edistävän riippuvuuden syntyä.

Geenien luenta muuttuu, kun synapsit muovautuvat oppimisen edetessä. Päihteitä käytettäessä muokkaajana toimii dopamiinitulva.

Riippuvuuden tutkijat ovat saaneet kiinni muutamia soluissa askaroivia molekyylejä, niin sanottuja transkriptiotekijöitä, jotka voivat välittää päihteiden vaikutukset aina geenien toimintaan asti.

Transkriptiotekijät ovat erityisiä proteiineja, jotka ohjaavat geenien luentaa. Yksi tutkituimmista on Creb, joka entuudestaan tiedetään tärkeäksi linkiksi lukuisissa välittäjäaineiden viestiketjuissa. Riippuvuuden synnyssä se on kytketty erityisesti accumbens-tumakkeen toimintaan. Siellä sen lisääminen hillitsee ja vähentäminen voimistaa kokaiinin palkitsevia vaikutuksia.

Toinen epäilty on Fos-perheen ∆FosB, jota kertyy hermosoluihin päihteen käytön jatkuessa. Tutkimusten mukaan se lisää esimerkiksi kokaiinin ja morfiinin haluttavuutta.

Creb ja ∆FosB näyttävät siis olevan olennaisia palikoita tapahtumaketjussa, joka lopulta johtaa perusluonteisiin muutoksiin geenien ja synapsien toiminnassa ja sitä tietä riippuvuuden syntyyn. Niiden lisäksi addiktiota säätelevissä viestiketjuissa häärännee dopamiinisoluja ruokkivia hermokasvutekijöitä.

Vaikka muutama lähetti onkin jo selvillä, tietämyksessä riippuvuuden molekyylibiologiasta on yhä iso aukko. Löydetyt molekyylimekanismit eivät nimittäin pysty selittämään riippuvuuden sitkeyttä. Useimmat havaitut muutokset ovat huomattavasti lyhytaikaisempia kuin itse riippuvuus. Mielihyväjärjestelmän syövereihin täytyy kätkeytyä geenejä ja synapseja orjuuttavia päihteiden kätyreitä, joita ei vielä tunneta.


Petri Hyytiä on Kansanterveyslaitoksen alkoholitutkimusyksikön tutkija ja Helsingin yliopiston neurobiologian dosentti.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018