Gravitaatioaallot ovat kosmologille niin isoja kaloja, että niitä kannattaa pyytää vaikkei saisikaan, hehkuttaa alan guru.





Gravitaatioaallot ovat kosmologille niin isoja kaloja,
että niitä kannattaa pyytää vaikkei saisikaan, hehkuttaa alan guru.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

Ligo-laitteisto on vihdoin valmis tositoimiin, joten tutkijoilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus havaita gravitaatioaaltoja. Ne ovat Einsteinin ennustamaa avaruuden värinää, joka sisältää niin uudenlaista tietoa universumista, että käsityksemme maailmasta saattaa mullistua.

Kosmologeille painovoima-aaltojen tutkiminen on yhtä iso asia kuin ihmisen perimän lukeminen biologeille ja lääketieteilijöille. Elämme siis taas yhden tieteellisen vallankumouksen aattoa.

- Ligo saa minut hehkumaan onnesta, tunnustaa Kip Thorne, tiedeviikon nimekkäimpiin kuuluva luennoitsija, parituhatpäiselle yleisölle.

Minulla on hyvä paikka, sillä tulin saliin kolme varttia ennen esitelmää. Tarttuvan hyväntuulinen Thorne on tyylikkäästi harmaantunut herra, jonka hyvin leikattu puku ja ryhdikäs hoikkuus tuovat mieleen eläkkeelle jääneen upseerin.

Toisaalta muistan 1960- ja 1970-luvulta valokuvia, joissa hippiasuinen Thorne poseeraa yhdysvaltalaisten ja neuvostoliittolaisten huipputiedemiesten kanssa. Hippi on nyt 64-vuotias maailmankuulu tähtitieteilijä.

Thorne on yksi Ligo-hankkeen kolmesta alullepanijasta, ja hän iloitsee siksi, että lähes 30 vuotta tekeillä ollut laitteisto saatiin tammikuussa vihdoin niin herkäksi kuin se haluttiin.

Sitten seuraa yllätys. Thorne jatkaa tyytyväisenä: - Nyt meillä on mahdollisuus nähdä gravitaatioaalto, mutta havainto ei ole kovin todennäköinen.

Kaiken tämän panostuksen jälkeen? Ja Thorne vain hymyilee.




Avaruus keinuu

• Kun tähden kokoinen musta aukko tai neutronitähti liukuu jättiläismäiseen mus-taan aukkoon.

• Kun kaksi jättiläismäistä mustaa aukkoa tanssii toistensa ympäri.

• Kun neutronitähdistä tai tähtien kokoi-sista mustista aukoista muodostuneessa kaksoisjärjestelmässä kumppanukset liu-kuvat toistensa syleilyyn.

• Sen vaikutuksesta, että avaruus alku-räjähdyksen jälkeen äkillisesti laajeni.

Kukin näistä tapahtumista tuottaa gravi-taatioaaltoja omalla tavallaan. Kunhan aaltoja havaitaan, vielä eksoottisem-pienkin ilmiöiden olemassaoloa päästään testaamaan.


Vetovoima pistää avaruuden vellomaan

Kukaan ei varsinaisesti epäile painovoima-aaltojen olemassaoloa, vaikka ne onkin havaittu vain epäsuorasti. Voimakkaimpia gravitaatioaaltoja syntyy siellä, missä hurjat vetovoimat myllertävät. Esimerkiksi toistensa ympäri kieppuvat mustat aukot saavat ympäröivän aika-avaruuden vellomaan samaan tapaan kuin lampeen viskattu kivi veden.

Miksi gravitaatioaaltoja sitten pidetään niin kiinnostavina?

Edellisen kerran universumin kuva muuttui täydellisesti, kun avaruutta haravoitiin 1950-1970-luvulla radio- ja röntgenkaukoputkin. Aiemmilla, pääasiassa optisilla kaukoputkilla oli nähty vakaan rauhallinen universumi, mutta nyt havaittiin galaksien keskustojen, kaksoistähtien ja jopa nuorten tähtien räiskähtely. Rauhallisen seesteinen universumi muuttui hurjien tapahtumien näyttämöksi.

Valo sekä radio- ja röntgensäteily ovat kuitenkin kaikki samaa sähkömagneettista säteilyä. Sen sijaan gravitaatioaallot ovat täysin eri asia. Siksi ne avaavat meille aidosti uudenlaisen näkymän.

Ligo havaitsee miltei olemattomat pituuserot

Kip Thorne, joka on Kalifornian teknisen yliopiston professori, aloittaa Ligo-laitteiston kuvailun kysymällä: - Miten havaitsisit tavalliset vesiaallot, jos olisit sokea?

Todennäköisesti käyttäisit keppiä, jonka päässä olisi kelluva korkki. Aalto tuntuisi kepin liikkeenä.

Ligo (Laser Interferometer Gravitational Wave Observatory) koostuu kahdesta laitteistosta, joissa kummassakin on kaksi toisiaan vastaan kohtisuoraan asetettua "keppiä": käytännössä nelikilometristä putkea, jonka sisällä on tyhjiö. Toinen laitteistoista on Livingstonissa Louisianassa ja toinen 3 000 kilometrin päässä Hanfordissa Washingtonin osavaltiossa.

Kun kaksi mustaa aukkoa kohtaa, koko avaruus järisee. Järistyksestä lähtevät gravitaatioaallot leviävät ympäristöön valon nopeudella mutta eri tavalla kuin valo. Ne nimittäin puristavat ja laajentavat itse aika-avaruutta.






























  paikannetaan
Mittauslaite on sitä herkempi mitä pidemmät sakarat siinä on.
Laite/maa Tilanne
     0,3

Toiminnassa.  Rakennettiin lähinnä teknisten ratkaisujen löytämiseksi.


3
  0,6

4 Testikäytössä.


4 Suunnitteilla.

Kun matkalla vaimenneet aallot osuvat Ligon keppeihin, ne puristavat toisen putken päitä lähemmäs toisiaan ja venyttävät toista putkea. Näin putkien pituuseroksi tulee muutamia protonin tuhannesosia. Ero mitataan optisesti laservalon interferenssin avulla. (Toimintaperiaatteesta tarkemmin: ks. Tiede 2000 8/2000, s. 12-13.)

Laitteistoja rakennettiin kaksi juuri siksi, että aallon vaikutus mittalaitteeseen on lähes olematon. Oletetun havainnon todenperäisyys halutaan siis varmistaa tuplahavainnolla.

Tuhannen taalan paikka vain kerran vuodessa

Kip Thorne on kuuluisa muun muassa gravitaatioaaltoihin liittyvistä oivalluksistaan. 1970- ja 1980-luvulla hän kehitti matemaattiset yhtälöt, joilla analysoidaan, millaisia graviaatioaaltoja mikin tähtitieteellinen kohde säteilee. Ilman näitä yhtälöitä havaittuja gravitaatioaaltoja ei pystyttäisi mitenkään tulkitsemaan.

Tältä pohjalta Thorne, Rainer Weiss ja Ronald Drever alkoivat 1970-luvun lopulla ajaa Ligo-hanketta.

  Mutta mitä Thorne tarkoittaa sillä, ettei havainto vieläkään ole todennäköinen?

Ligon nykyisellä herkkyydellä havaittavissa oleva gravitaatioaalto osuu laitteistoon ehkä kerran vuodessa. - Tämä ei ole suuri todennäköisyys, ja siksi Ligon päivittäminen alkaa heti, Thorne kertoo.

- Se, että Ligoa aletaan uusia heti, kun se valmistuu, oli tietoinen valinta, Thorne selvittää. Ligo on niin monimutkainen laitteisto, ettei siihen tarvittavia teknisiä ratkaisuja olisi löydetty ilman täysikokoisen laitteen rakentamista. Lähtötiedoilla ei vielä pystytty parempaan.

Nyt ratkaisut on keksitty. Vuonna 2007 valmistuvien parannusten jälkeen Ligoon osuu todennäköisesti kaksi havaittavissa olevaa gravitaatioaaltoa kuukaudessa. Tämä tietää sitä, että havainto ennen pitkää tehdään ja kosmologian uusi vaihe pääsee alkamaan.

Sopiihan sitä kuitenkin toivoa, että se epätodennäköinen aalto iskisi Ligoon jo ensi viikolla - vaikka vain siksi, että Kip Thorne pysyisi onnellisena.

Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Lisää ligosta: www.ligo.caltech.edu/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018