Tuntuuko sinustakin, ettei uni milloinkaan maistu niin hyvin kuin juuri silloin, kun herätyskello soi? Ei ihme, sillä
päivä käynnistyy puoliunessa




Tuntuuko sinustakin, ettei uni milloinkaan maistu niin hyvin kuin juuri silloin, kun herätyskello soi? Ei ihme, sillä
päivä käynnistyy puoliunessa


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009


Ihminen herää luonnostaan, kun väsymys on nukuttu pois ja sisäinen kello osoittaa sopivaa aikaa. Ani harva meistä kuitenkaan saa nukkua pikkulapsen tavoin oman rytminsä mukaisesti, vaikka se olisikin ihanteellisinta terveydellemme.

Yleisimmin väsymys johtuu liian lyhyistä unista. Mutta miksi herätyskello on painajainen, vaikka olisi mennyt ajoissa nukkumaan?


Aivot käyvät hitaalla

Monissa tutkimuksissa on huomattu, etteivät psyykkinen ja fyysinen suorituskyky yllä lähellekään tavanomaista tasoa heti heräämisen jälkeen. Tunnin kuluttua äly leikkaa jo tavalliseen tapaan.

Heräämiseen liittyy kahdenlaista käynnistysvaikeutta: aivojen verenkierrosta johtuva lyhyt tokkura ja stressivalmiuteen kytkeytyvä pidempi jähmeys.

Tokkura eli heräämisviive on fysiologinen tila, jonka aikana aivokuori ei ole vielä täysin hereillä, vaikka jalat jo liikkuvat. Aivokuvauksissa nähdään, että aivojen verenkierto saavuttaa valveelle tyypillisen tason noin vartin viiveellä. Hetkessä eivät aivoista väisty myöskään unta ylläpitävät kemialliset säätelijät.

Aamutokkuraa voi selittää sekin, että vastoin yleistä käsitystä koko aivokuori ei ehkä herää - eikä myöskään nukahda - samaan aikaan. Uusimmat havainnot viittaavat nimittäin siihen, että aivokuorella voi olla "unipesäkkeitä", vaikka ihminen on valveilla. (Päinvastoin taas käy unissakävelijällä, jolla osa aivoista "herää" kesken unen.) Ei siis tarvitse ihmetellä, jos väsyneenä käy hitaalla: aivot voivat kirjaimellisesti olla puoliunessa!


Keho vaatii valmistelua

Heräämisviivettä seuraa pidempi tahmeus etenkin silloin, kun uni jää kesken. Herätyskello ei piittaa ihmisen omasta sisäisestä rytmistä, vaan voi ajaa ylös sängystä, ennen kuin elimistö on virittynyt siihen.

Samoin kuin nukahtamiseen elimistö valmistautuu myös heräämiseen. Sisäisiä herätyskelloja ovat veren kortisolipitoisuus ja ruumiinlämpö. Ne ovat minimissään aamuyöstä ja kohoavat kohti heräämisaikaa aivojen keskuskellon ajastamina.

Kortisolin ja ruumiinlämmön ohella tarmokkuuteen vaikuttavat lukuisat välittäjäaineet, erityisesti sympaattisen hermoston erittämät stressikemikaalit adrenaliini ja noradrenaliini. Stressi herättääkin usein tehokkaasti, jos edessä on tärkeä palaveri tai tietää päivästä tulevan erityisen kiireisen. Rentoutunut ihminen sen sijaan nukkuu mielellään yli tarpeen, minkä huomaa lomalla.

Univaihekin vaikuttaa

Pirteyteen vaikuttaa myös se, missä univaiheessa herää. Erityisen vaikeaa tokeneminen on, jos kello sattuu soimaan syvän unen aikana, kun aivokuoren toiminta on hitaimmillaan.

Aikuisella univaiheet toistuvat läpi yön noin puolentoista tunnin sykleissä. Kaikkein syvimpään uneen aivot eivät kuitenkaan vaivu enää ensimmäisten viiden tunnin jälkeen, jos edeltävää univelkaa ei ole. Uni kevenee aamua kohti, ja havahtumiset lisääntyvät, vaikkei niitä aina jälkeenpäin muista. Lopulta havahtuja kokee, että unta on kertynyt riittävästi.

Itsestään herännyt ihminen ei yleensä nuoku aamutokkurasta toivuttuaan. Tämä havaittiin kokeessa, jossa kunnon yöunet nukkuneille koehenkilöille annettiin ohjeeksi nukkua päiväunet aina kun suinkin pystyy.

Nukahtaminen oli vaikeinta heti aamupäivästä. Yllättävää kyllä unelle tyypillinen puolentoista tunnin rytmi näkyy nukahtamisherkkyydessä läpi vuorokauden. Siksi illalla saattaa hetkellisesti piristyä, vaikka vuorokausirytmi ja väsymys puoltaisivat unta.


Iloisempaa huomenta

Useimpien nuorten ja aikuisten arkeen kuuluu herätyskelloon herääminen. Mikäli arvostaa leppoisia aamuja, loikoiluhetki sängyssä voi olla paikallaan.

Jos taas haluaa päästä aamutokkurasta mahdollisimman nopeasti, parhaiten piristää liikunta, joka nostaa ruumiinlämpöä ja aktivoi sympaattista hermostoa. Vaikka sisäinen kello tikittäisikin vielä unta, aivojen lämpötilan nousu kertoo, että aktiivisuusjakso on alkanut. Erityisen suositeltava jumppatuokio on, mikäli joutuu hyppäämään rattiin elimistön vasta heräillessä.

Osa ihmisistä tuntee saavansa apua heräämiseen valohoidosta, joka pysäyttää pimeähormoni melatoniinin erityksen. Sarastusvalon voi ajastaa syttymään puolisen tuntia ennen toivottua heräämistä, jolloin melatoniini alkaa vähentyä tehokkaasti jo unen aikana. Valoisina aamuina voi myös nousta avaamaan verhot ja nukahtaa hetkeksi uudestaan, mikäli vielä väsyttää.

Herätyksen voi myös yrittää ajoittaa luontevimpaan univaiheeseen. Tämä onnistuu älykkäällä herätyskellolla, joka asetettuun aikaan alkaa seurata unen vaiheita nukkujan liikkeistä. Syvässä unessa ihminen ei juuri liiku. Rem-unessa voivat nykiä silmät ja raajat, mutta isompia liikkeitä on vain havahtumisten aikana. Älykello herättää ihmisen juuri silloin, kun hän on jo valmiiksi lähes hereillä.

Vanhemmat älykellot vaativat liikkeitä mittaavan anturin ranteeseen, mutta Suomessa hiljattain kehitetty kännykkäversio Happy WakeUp tunnistaa nukkujan liikkeet kännykän mikrofonin avulla.


Asiantuntijoina kliinisen neurofysiologian dosentti Tapani Salmi ja fysiologian dosentti ja unitutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.


Sisäiset kellot rytmittävät


Elintoimintomme ja vireytemme noudattavat vuorokausirytmiä. Sykliä ohjaavat kellogeenit, joita tunnetaan yli 20. Tärkeimpiä sisäisiä ajastimiamme ovat ruumiinlämpö ja stressihormoni kortisolin pitoisuus. Väsymys hiipii kehoon, kun ne laskevat iltayöstä, ja päiväntoimiin alamme toeta, kun ne kohoavat aamua kohti.


Seitsemän tuntia oikeaan aikaan


Yöunen kesto on pisin ja herääminen helpointa, kun nukahtaa kymmenen uutisten ja keskiyön välillä. Silloin suurin unisuus osuu samoihin aamuyön tunteihin kuin elimistön lämpöminimi ja aamuun syntyy useita heräämiselle otollisia kevyen unen ja havahtumisen hetkiä.


Vain harva on aito aamuntorkku


Moni sanoo kärsivänsä aamuista siksi, että on luonnostaan illanvirkku, aamuntorkku. Biologinen taipumus aamu- tai iltaunisuuteen on kuitenkin vain noin joka viidennellä meistä. Taipumus tulee yleensä näkyviin viimeistään murrosiässä ja johtuu eroista kellogeeneissä, jotka pitävät sisäistä kelloamme ajassa.

Yleisimmät syyt illan virkeyteen löytyvät elimistön ulkopuolelta. Kelloa jätättävät muun muassa kirkas valaistus, raskas liikunta, kiinnostava tekeminen tai innostava seura.

Vielä harvemmilla, vain noin 1-2 prosentilla meistä, on niin sanottu aikaistunut tai viivästynyt unijakso. Näissä oireyhtymissä sisäinen kello ei tahdistu normaaliin vuorokausirytmiin ja esimerkiksi ruumiinlämmön minimi ja maksimi poikkeavat useita tunteja tavanomaisesta. Nämä ihmiset nukahtavat säännöllisesti jo alkuillasta tai saavat unen vasta pikkutunneilla.

Haluatko älyherätyksen?


Älyherätysohjelman voi ladata Nokian uusimpiin puhelinmalleihin osoitteesta www.happywakeup.com.
Viikon koekäyttö on maksuton.
Älykellon kännykkäversion kehitystyön pani alulle diplomi-insinööri Väinö Virtanen tehdessään diplomityötään Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018