Taas yksi harakoille mennyt kokoontuminen? Hyvät päätökset ja oivallukset syntyvät varmimmin, kun palaveriin tullaan oikein odotuksin.


oivallukset syntyvät varmimmin, kun palaveriin tullaan oikein odotuksin.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006



Pelkkä palaverikutsun lukeminen saattaa laukaista ällistyttävän määrän ajatustyötä. Seuralliset alkavat keskustella aiheesta kahvihuoneessa ja käytävillä. Toimintaan taipuvaiset tekevät käytännön kokeita.

Verkottuja saa jutun juurta haasteluun kollegoiden ja kylänmiesten kanssa. Nörtimpi googlaa ideoita internetistä. Vanhempi kettu alkaa muistella, mitä kaikkea on jo aikojen saatossa kokeiltu.

Samalla syntyy päätös osallistua palaveriin tai jäädä siitä pois. Päätöksen kriteerit riippuvat kunkin persoonallisuudesta.

Sosiaalinen ihminen näkee palaverissa tilaisuuden kokea yhteisyyttä. Voi viihtyä ja kertoa värikkäitä tarinoita. Toki jokainen haluaa tulla hyväksytyksi ryhmässä, mutta supersosiaaliselle palaverin syyksi riittää pelkkä jutustelu. Jos kutsun pohjalta vaikuttaa siltä, ettei palaverissa sallita epävirallista ja turvallista spontaaniutta, tunneihminen hakeutuu muihin porukoihin.

Tehtäväkeskeisemmät pilkkaavat sosiaalisia ompeluseuralaisiksi, koska sosiaaliset ovat taitavia luomaan näennäisprojekteja, joista ei saada todellisia tuloksia. Tehtäväkeskeinen haluaa tuntea olevansa hyödyksi. Hän näkee palaverin tilaisuutena tehdä konkreettisia toimintaehdotuksia ja esittää mielipiteitä. Jos tuloksia ei ala pian syntyä, tehtäväkeskeinen häipyy tekemään "jotain oikeasti hyödyllistä".

Tiedonjanoinen näkee palaverin tilaisuutena kartuttaa omaa tietopohjaansa. Hän kyselee paljon, koska hän etsii ehdotuksia, mielipiteitä ja toimintamalleja. Pian kokouskutsun saatuaan tiedonjanoinen saattaa keskustella jonkun tietäjän kanssa ja lukea aihetta käsittelevän kirjan tai nettiartikkelin. Jos palavereissa jauhetaan kerta toisensa jälkeen samaa, tiedonjanoinen unohtuu kirjan ääreen.

Joku kutsuttu saattaa päätellä, ettei palaveri ole häntä varten, koska hän arvelee olevansa täysin eri mieltä kuin toiset ja siksi tulevansa leimatuksi inhokiksi. Arempi puolestaan jännittää niin kovin, ettei usko saavansa sanaa suustaan. Kolmas pelkää itse suuttuvansa "niihin tolloihin" eikä halua ehdoin tahdoin nostaa verenpainettaan.

Kun saavut palaveriin, sinua rauhoittanee tietää, että kaikki muutkin toivovat viihtyvänsä, oppivansa ja tuottavansa tuloksia. Kaikkia myös kaihertaa pieni tai suuri pelko siitä, tuleeko hyväksytyksi, jos on eri mieltä.


Palaveri, neuvottelu vai kokous?

Jos kutsu tai muu ennakkotieto on epämääräinen, syntyy helposti väärinkäsityksiä ja pettymyksiä. Ei vähiten siksi, että sanoja kokous, palaveri ja neuvottelu käytetään usein toistensa synonyymeina. Ota siis selvää, minkä lajin kohtaamisesta on tarkkaan ottaen kysymys.

Yhdistyksen vuosikokouskutsussa ehkä kehotetaan: "tule kehittämään ja vaikuttamaan". Lähdet innolla mukaan vain huomataksesi, että kokouksen tavoitteena on yhdistyslain kirjaimen noudattaminen. Juonesta perillä olevat osallistujat hyrisevät tyytyväisyyttä, kun puheenjohtaja avaa yleiskeskustelun ja parin sekunnin jälkeen sulkee sen osallistujiin vilkaisematta. Mitä nopeammin muodollisuudet hoidetaan, sitä nopeammin päästään tapaamisen varsinaiseen tarkoitukseen: karkelot voivat alkaa.

Neuvottelun perimmäinen luonne avautuu latinan sanasta negotiari, joka tarkoittaa kaupankäyntiä tai muuta resurssien vaihtoa. Mukana on ainakin kaksi osapuolta, joiden toiveet ja tarpeet yritetetään yhdistää selvittämällä heidän ehtonsa ja liikkumavaransa. Kyseessä ei ole avoin keskustelu, koska oman puolen edun takia monet asiat lakaistaan maton alle. Keskustelua käydään puolustellen, painostaen ja myyden.

Siinä missä kokous on muodollinen ja neuvottelu perustuu hienovaraiseen vastakkainasetteluun, palaveri on dialoginen. Dialogin voi määritellä yhdessä ajattelun taidoksi, johon kuuluu vapaata ajatustenvaihtoa ja ideoiden pallottelua. Sanana palaveri juontuu kreikan parabolē´sta, joka tarkoittaa viereen asettamista ja vertailua. Osallistujat ikään kuin istuvat leirinuotiolla miettien, miten tavoite saavutettaisiin. Vetäytyvälle tilanne voi olla ahdistava, koska todellisessa palaverissa jokainen panee itseään likoon.


Lumepalaverilla turha hämätä

Jotta odotukset ja todellisuus kohtaisivat mahdollisimman hyvin, asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä. Palaverista ei ole kyse, jos odotettavissa on toisiinsa liittymättömien yksinpuhelujen puuduttava jono. On oikeastaan turha edes järjestää tapaamista monologisarjan kuuntelemiseksi. Nopeampaa on lukea puheet esimerkiksi nettisivuilta tai sähköpostista tai nähdä ne kuvapuhelun kautta.

Oikea ryhmäpalaveri kannattaa järjestää vain, jos on kyse moniin ihmisiin vaikuttavasta monisärmäisestä päätöksestä, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan monenkirjavaa asiantuntemusta.

Jos joku päätösvaltainen ihminen tai ryhmä on jo päättänyt asian, tuloksen myymiseksi ei kannata järjestää hämääviä lumepalavereja. Näennäinen osallistaminen paljastuu, ja se ärsyttää vielä enemmän kuin raaka käskytys. Palaverin pontimeksi käy jokin aidosti avoin asia, esimerkiksi se, miten jo tehty päätös on kivuttominta toteuttaa. Lisäksi on tärkeää kutsua paikalle ne ihmiset - ja vain ne ihmiset - joilla voi olla pulman ratkaisemiseksi jotain annettavaa.


Tee kuvaava kutsu

Jotta kutsutut osaavat päätellä tilaisuuden hyödyt, kutsussa on hyvä kuvata tapaamisen tavoite, kertoa osallistujille, miten tulisi valmistautua, ja hahmotella asialle kaavailtu työstömenetelmä.

Esimerkiksi jos palaverilla pyritään terävöittämään ja tehostamaan porukan tulevia palavereja, kutsu voi näyttää vaikkapa tältä:

Tavoite: Pyrimme luomaan käytännöllisen keinon sen arvioimiseksi, millaisissa asioissa kannattaa järjestää nokikkaispalaveri ja milloin on järkevämpää hoitaa asia virtuaalipalaverina (kuvapuheluna), puhelinpalaverina tai sähköpostikeskusteluna tai vain lähettää tiedote.

Valmistautuminen: Kerää tulevan viikon aikana esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista palavereista. Tee muistiinpanoja ja pohdi yksin tai kaverin kanssa, keksitkö tapausten sisällä tai välillä systematiikkaa. Ohessa luettavissa viriketarina ja pari linkkiä.

Menetelmä: Käytämme tuplatiimi-metodia niin, että klo 13.10 käymme pariporinana läpi omia kauno- ja kauhuesimerkkejä, 13.30 parin kanssa mietimme keinoja sen arvioimiseksi, kannattaako palaveri pitää, 13.40 parin kanssa mietimme keinoja osallistujien, menetelmien ja työskentelyä tukevan ympäristön valitsemiseen, 14.00 kukin pari valitsee parhaat ideansa ja kirjoittaa ne tarralapuilla seinälle, 14.20 kukin pari esittelee ideansa koko ryhmälle, 14.40 lajittelemme keinot ryhmiin vaikutuksen laajuuden ja toteuttamisen helppouden mukaan (parhaat keinot ovat helppoja ja erittäin hyödyllisiä) ja klo 15.00 päätämme, kuka laatii alustavan mallin jä lähettää sen sähköpostina muille. Lisäksi päätämme, miten mallia edelleen parannetaan.


Pariporinalla oikeaan vireeseen

Vaikka kutsu kuvaisi tapaamista osuvasti, kaikki eivät ole heti samalla tavoin juonessa mukana. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja valmistautumistapoja. Vastaava tilanne on monelle tuttu parisuhteesta. Toinen osapuoli on haaveillut romanttisesta illasta aamusta alkaen, mutta toinen on omien murheidensa vuoksi unohtanut koko asian. Toinen on jo tulikuuma, toinen vielä kylmillään. Siksi on tärkeää, että myös palavereissa hieman lämmitellään ennen aloitusta.

Esimerkiksi pieni pariporina kahvinjuonnin yhteydessä virittää osallistujat palaverin aiheeseen. Yhdelle ihmiselle on helpompi kertoa mielipiteensä kuin koko joukolle, ja samalla omaa ideaa voi testata.

Itse palaveri kannattaa aloittaa jollakin helpoksi arvioidulla aiheella. Tämäkin antaa osallistujille aikaa orientoitumiseen.

Palaveri on joukkuepeliä, jossa osallistujat syöttävät toisilleen tietoa ja tukea sekä ottavat koppeja syntyneistä oivalluksista. Kotona voi pallotella omaan tahtiin, mutta palaverissa nopeimpien kannattaa edetä hitaampien vauhdilla. Jopa ikänsä harjoitelleilta alansa huipuilta ottaa aikansa, ennen kuin he pystyvät pelaamaan yhteen.

Palaverin tulos voi olla yllättävä. Toisinaan havaitaan, ettei ongelmaa koskaan ollutkaan. Joskus pulma ratkeaa niin kirkkaasti, että uusi toimintatapa on itsestäänselvyys. Useimmiten ideat kuitenkin vaativat jalostusta ja seurantaa. Tarvitaan neuvottelua siitä, voidaanko keksintö toteuttaa käytännössä. Joskus "lainvoiman" saamiseksi tarvitaan virallinen kokous. Niinpä varsinainen palaverikohtaaminen voi olla lyhyt suhteessa asian kehittelyyn käytettyyn kokonaisaikaan.



Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa.
Artikkeli sai innoitusta Tarja Surakan toimittamasta kirjasta Työyhteisön palaverit - yhdessä tavoitteisiin (Edita 2006).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018