Turvatekniikan uusin kilpa: T-säteet vastaan metamateriaalit.
Tutkijat kehittävät kameraa, joka paljastaa pommin. Toiset tutkijat kehittävät
materiaaleja, jotka voivat kätkeä sen.
Tilanne on toistaiseksi 6-1. Tuleviin käänteisiin vaikuttavat paitsi tutkijoiden innostus myös sotilaalliset intressit.


materiaaleja, jotka voivat kätkeä sen.
Tilanne on toistaiseksi 6-1. Tuleviin käänteisiin vaikuttavat paitsi tutkijoiden innostus myös sotilaalliset intressit.


Julkaistu Tiede -lehdessä 12/2009

Terahertsikamerat yleistyvät kohta maailman lentokentillä. Helsinki-Vantaan lentoasemallakin kameraa testattiin tänä syksynä, mutta matkustajien tarkastuksiin kokeilua ei vielä ulotettu.

Terahertsikamerat kehittyvät jatkuvasti, ja kohta on mahdotonta kuljettaa ovelimpiakaan aseita turvatarkastuksen läpi.

Sitten tulee takaisku.

Juuri kun aletaan uskoa, että turvallisuusongelma on ratkaistu lähes lopullisesti, joku ilkimys käärii pommin näkymättömyyskalvoon. Se ohjaa terahertsisäteet pommin ympäri. Lentokentän turvatarkastaja näkee, mitä sen takana on, mutta itse pommin kohdalla ei näytäkään olevan mitään.


Paljastavat juuri sopivasti

Bostonin yliopiston metamateriaalitutkija Hu "Tiikeri" Tao sanoo puolitosissaan, että ihminen, joka kuljettaa asetta, voi joskus saada terahertsinäkymättömyysviitasta naamion terahertsikameraa vastaan. Lähivuosina tämä kaksintaistelu pysyy tieteisfantasiana, mutta parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Jos ei muu, niin sotilaallinen tutkimus varmistaa, että T-säteillekin syntyy vastatekniikkaa.

Toistaiseksi tutkijat ratkaisevat hieman vaatimattomampaa tehtävää: miten havaita ja mitata näitä oikukkaita mutta hyödyllisiä säteitä.

T-säteet houkuttelevat etenkin turvatekniikan ammattilaisia. Monet räjähteet, aseet, huumeet ja mikrobit, joita muuten on vaikea havaita, näkyvät terahertsikamerassa. Toinen etu on, että T-säteet ovat ihmiselle vaarattomia.
Kolmanneksi: ihmistä ei välttämättä tarvitse edes säteilyttää. Me kaikki lähetämme T-säteitä, samaan tapaan kuin lämpöä. Niin sanottu passiivinen terahertsikamera näkee kohteet ilman lisävalaistustakin, kunhan se on tarpeeksi herkkä.

Neljäs ja myös tärkeä etu on, että terahertsikamera näyttää ihmisen epämääräisenä hahmona. Anatomiset yksityiskohdat eivät kuvasta paljastu, vaikka säteet läpäisevätkin vaatteet. Kamera näyttää vain epäilyttävät matkatavarat.


Tuttu tekniikka ei käy

T-säteitä, joilla turvatekniikan lisäksi on paljon muitakin sovelluksia lääketieteellisestä diagnostiikasta langattomaan viestintään, on viime vuosiin saakka tutkittu heikosti. Tutkijat puhuvat terahertsikuilusta korkeiden ja matalien taajuuksien välillä, koska kummankin taajuusalueen tekniikalle terahertsialue on hankalaa välimaastoa.

Korkeiden taajuuksien tekniikka, kuten optiikka, käsittelee tottuneesti ja näppärästi valohiukkasia eli fotoneja. Niitä rekisteröidään valosähköisellä ilmaisimella. Ilmaisimessa fotonit potkaisevat elektronit liikkeelle eli synnyttävät sähkövarauksia, jotka kerätään ja luetaan herkällä vahvistimella. Näin toimii esimerkiksi digikameran valoherkkä kenno, josta tänä vuonna annettiin fysiikan nobel. Terahertsitaajuudella fotonin energia on kuitenkin liian pieni sysätäkseen elektronit liikkeelle.

Matalien taajuuksien tekniikka, kuten radio- ja tutkatekniikka, ohjailee radioaaltoja ja elektroneja. Tältäkin suunnalta on vaikea tulla T-säteiden tontille.

Mitattaessa ihmisestä lähtevää signaalia sitä täytyy vahvistaa säteilynilmaisimessa. Radioteknisin menetelmin tämä ei onnistu, koska langattomassa datasiirrossa taajuuden yläraja on nykyään noin kolme gigahertsiä ja terahertsialue alkaa vasta 300 gigahertsistä.


Kylmyys tuo tarkkuutta

T-säteet ovat lähempänä lämpöä kuin valoa, ja siksi on luontevaa mitata sähkön sijasta lämpöä. Tämä tehdään bolometri-nimisellä mittalaitteella, joka on jo lähes 140 vuotta vanha vehje.

Koska T-säteillä on vähemmän energiaa kuin lämpösäteilyllä, bolometrissä ongelmaksi tulee helposti niin sanottu terminen kohina. Se tarkoittaa, että mittauslaitteen atomien oma lämpöliike hukuttaa terahertsisignaalin.

T-säteiden kesyttämiseksi onkin pitänyt keksiä uusia juonia. Yksi ratkaisu, jota Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusyksikkö MilliLab yhteistyökumppaneineen kehittää, on pudottaa mittauslaitteen lämpötila lähelle absoluuttista nollapistettä niin, että elektronit rauhoittuvat. VTT:n bolometrin ydin on osittain suprajohtava mikrosilta, joka sijaitsee hyvin lämpöeristetyssä tilassa noin neljän kelvinin lämpötilassa.

Keskellä siltaa on pieni kohta, joka ei ole suprajohtava. Antennin kautta siltaan tulee T-säteiden energiaa, joka tässä ei-suprajohtavassa osassa muuttuu lämmöksi. Hyvinkin pienet lämpötilanmuutokset muuttavat sillan sähkövastusta, ja nämä muutokset luetaan herkällä vahvistimella.

MilliLabin johtaja, tutkimusprofessori Arttu Luukanen kertoo, että mittaus on neljässä kelvinissä peräti 650 kertaa tarkempi kuin huoneen lämpötilassa.


Vastatekniikka häämöttää

T-kameroissa on vielä kehittämistä. Esimerkiksi nopeutta kaivataan lisää. Tulsan kamera ottaa kuvan noin 30 sekunnissa, kun metallinpaljastimelle riittää puolta lyhyempi aika.

Terahertsikamera tulee antamaan paljon etumatkaa turva-alan ammattilaisille, mutta vastatekniikka häämöttää jo taivaanrannassa - tosin kaukana, mutta kuitenkin. Kasvava joukko tutkijoita uskoo, että joskus on mahdollista rakentaa näkymättömyysviitta myös T-säteitä vastaan.

Näkymättömyystekniikan nostivat muutama vuosi sitten esille metamateriaalitutkimuksen edistysaskeleet (Olisinpa näkymätön, Tiede 6/2007, s. 40-42). Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tutkijat valmistivat 2006 professori David Smithin johdolla metamateriaalista renkaita, jotka kierrättävät mikroaaltoja esineen ympäri. Esineen kiertänyttä aaltoa on mahdoton erottaa suoraan tulleesta, eli esine häviää näkyvistä.

T-säteet sijoittuvat mikroaaltojen ja näkyvän valon väliin. Metamateriaalia ja näkymättömyysviittaa on vaikeampaa rakentaa niille kuin mikroaalloille, mutta ei kuitenkaan yhtä vaikeaa kuin näkyvälle valolle. Osien mitoissa on siirryttävä millimetreistä mikrometreihin, kun näkyvältä valolta kätkevä viitta edellyttäisi jo nanometrikoon osasia. Osien mittojen pitää nimittäin olla pienempiä kuin säteilyn aallonpituus.


Viittakangas jo tekeillä

Bostonin yliopiston apulaisprofessori, valmistustekniikan tutkija Xin Zhang, hänen oppilaansa tohtoriopiskelija Hu "Tiikeri" Tao sekä fyysikko Richard Averitt ovat onnistuneet rakentamaan metamateriaaleja terahertsialueelle. He käyttivät pohjana 20 mikrometrin paksuista polyimidikalvoa. Kysymys on siis poly¬imidista (PI), ei polyamidista (PA).

Polyimidi on erikoismuovi, jota käytetään elektroniikassa esimerkiksi kaapelien eristeenä ja kemiantekniikassa erilaisina kalvoina. Näkymättömyysviitan rakentajalle tärkeää on polyimidin joustavuus. 

Bostonin tutkijat päällystivät polyimidikalvon kulta- ja titaaniresonaattoreilla, jotka ohjaavat sähkömagneettista säteilyä. Resonaattorit olivat poikkileikkaukseltaan 30 mikronin kokoisia kuusikulmioita, joista jokaiseen oli painettu silmukka kahden mikrometrin paksuisesta kultalangasta. Käyttämällä erimuotoisia silmukoita saadaan metamateriaali reagoimaan eri aallonpituuksiin.

Näkymättömyysviittaa bostonilaiset eivät vielä ole tehneet. Tietokonemallinnuksen perusteella he kuitenkin olettavat, että jos asetetaan päällekkäin viisikymmentä metamateriaalikalvoa, joiden ominaisuudet on räätälöity sopivasti, saadaan lieriö, jonka sisässä olevaa esinettä on mahdotonta havaita T-kameralla.


Helpompi näkyä kuin kadota

Terahertsi-ilmaisimien kehittäjät ovat varautuneet vastaiskuihin. He etsivät tekniikastaan mahdollisia aukkoja ja pyrkivät jo etukäteen torjumaan vihollisen. Yksityiskohdista he vaikenevat, mutta yhden yleisen ja olennaisen periaatteen professori Luukanen tuo esiin.

- Pyrkimys on nykyään yhdistellä hyvin erityyppisiä turvateknologioita "ylijärjestelmäksi", jonka tuottamat datavirrat mahdollistavat tehokkaan uhkien ilmaisun, Luukanen sanoo. - Näkymättömyysviitasta voi olla apua, mutta on hieman epäilyttävää, jos ihminen on havaittavissa näkyvän alueen ja infrapuna-alueen kamerassa mutta häntä ei näy terahertsikamerassa!

Myös Bostonin tutkijaryhmän mukaan kamera kulkee edellä. - Näkymättömyys on paljon vaikeampaa kuin kameran tekeminen, vahvistaa "Tiikeri" Hu sähköpostihaastattelussa.

Täysin varmaa valvontatekniikkaa on silti vaikea rakentaa. Vastassa vaikuttaa kaksi mahtavaa voimaa.
Ensimmäinen on sotilaalliset intressit. Tutkan uskottiin aluksi olevan ylivoimaisen luotettava tapa havaita lentävä kohde, mutta kolmessakymmenessä vuodessa saatiin aikaan häivelentokone. Nyt häivetekniikasta on kasvanut laaja sotilaallisen tutkimuksen haara, jossa T-säteet ovat varmasti mukana. Bostonin tutkijaryhmäkin sai osan rahoituksesta Yhdysvaltojen puolustusministeriöltä.


Anti vastaan vasta

Toinen voima, jota usein aliarvioidaan, on tutkijoiden uteliaisuus. Näkymättömyys kiehtoo niin paljon, että tekniikkaa sen saavuttamiseksi kehitetään, useimmiten muun tutkimuksen ohella.

Bostonin tutkijaryhmä kehittää varsinaisesti metamateriaalikomponentteja terahertsikameroihin, mutta näkymättömyys pysyy mielessä. Hu kertoo ryhmänsä tutkivan dynaamisia metamateriaaleja, joita voidaan virittää eri taajuuksille; ehkä näistä saadaan aikaan näkymättömyysviittakin.

Vastatekniikalle kehitetään tietenkin vasta-vastatekniikkaa. Antinäkymättömyysviitta on jo ideoitu.

Fotoniikan ja optiikan tutkija, professori Huanyang Chen Hongkongin yliopistosta työtovereineen on laajentanut näkymättömyystutkimuksen alaa. Tutkijaryhmä puhuu illuusio-optiikasta. Tutkijoiden mukaan on mahdollista rakentaa illuusiolaite, joka muun muassa auttaa näkemään näkymättömyysviitan läpi. Illuusiolaite puhkaisee viittaan virtuaa¬lisen aukon.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tieto¬kirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



T-säteet paljastavat

Terahertsikamera paljastaa monet aseet, räjähteet, huumeet ja mikrobit, jotka sisältävät T-säteitä imeviä aineita. Syntyy absorptio¬spektri, aineen sormenjälki, jonka avulla voidaan jopa tunnistaa eri huumelajeja.

Terahertsisäteet, lyhyesti T-säteet, sijoittuvat karkeasti ilmaisten näkyvän valon ja radioaaltojen väliin. Vähän hienommalla taajuusasteikolla ne ovat mikroaaltojen ja infrapunasäteilyn välissä.

Taajuusalueiden rajat ovat liukuvia ja sopimuksenvaraisia. Yleensä terahertsialueeseen luetaan taajuudet yhden terahertsin molemmin puolin, suunnilleen 0,3 terahertsistä (eli 300 gigahertsistä) kolmeen terahertsiin. Terahertsi puolestaan on 1012 hertsiä.

Säteilyn  taajuuden kasvaessa aallonpituus lyhenee. T-säteiden pituusalue "putoaa" yhdestä millimetristä noin 0,1 milliin eli 100 mikrometriin. Aallonpituuden mukaisesti puhutaan millimetrisäteilystä.

Terahertsisäteet opittiin tuntemaan jo 1800-luvulla. Yhdysvaltalainen fyysikko Samuel Pierpoint Langley kehitti 1870-luvulla sähkömagneettisen säteilyn mittauslaitteen, bolometrin, jolla mitataan terahertsisäteiden energiaa. Bolometri muuttaa sähkömagneettisen säteilyn lämmöksi, joka lämmittää johdetta. Sen sähkövastuksen muutoksesta saadaan laskettua säteilyenergian määrä.


Metamateriaalit kätkevät

Näkymättömyyden salaisuus piilee uusien materiaalien rakenteessa. Metamateriaalit ovat yhdistelmäaineita, joissa eristävään pohjaan on kiinnitetty johtavia osasia. Osaset ovat esimerkiksi metallisia sauvoja tai katkaistuja renkaita, joiden mitat ovat pienemmät kuin paljastamiseen käytettävän säteilyn aallonpituus.

Sauvat ja renkaat muuttavat aineen sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Metamateriaalille voidaan saada esimerkiksi negatiivinen taitekerroin, jota tavallisissa aineissa ei esiinny käytännöllisesti katsoen lainkaan.

Monet tutkijat uskovat, että on mahdollista valmistaa metamateriaalivaippa, joka ei taita, heijasta eikä ime säteilyä. Silloin kohteesta on mahdotonta saada mitään havaintoa, koska näkyy vain tausta.

Näkymättömyysviitta eroaa olennaisesti perinnäisestä naamiointitekniikasta: häivepommittaja, joka on tehty tutkasäteitä heijastamattomaksi, ei näy itse mutta jättää näkökenttään havaittavan mustan aukon.

Metamateriaaleilla ohjattiin ensin mikroaaltoja. Nyt niitä on rakennettu myös näkyvälle valolle, jonka ohjailu vaatii pienen aallonpituuden takia hyvin pieniä komponentteja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018