Paljonko lunta on paljon?

Etelä-Suomessa on tänä talvena tuskiteltu jatkuvaa lumentuloa ja kaikkialle kasautuvia aurauskinoksia. Lumen paljous ei kuitenkaan ole hiponut ennätyksiä edes pääkaupunkiseudulla. Jos nietokset ovat tuntuneet poikkeuksellisilta, syy on lyhyessä muistissa ja osittain pitkissä pakkasissa. Pakkasten takia lumikerros on pysynyt enimmän osan talvea kevyenä höttönä. Hangen syvyys on siis ollut lumen painoon nähden tavanomaista suurempi, ja tämä on saanut tilanteen tuntumaan lumisemmalta kuin se todellisuudessa on.

Sentti lunta on milli vettä

Todellinen lumikuorma mitataan lumen vesiarvon eikä lumen korkeuden perusteella. Karkeasti ottaen sentti vasta satanutta pakkaslunta on sulatettuna milli vettä. Kymmenen sentin lumikerros vastaa siis kymmenen millin vesisadetta. Tuore, lumipallokelpoinen nuoska voi sisältää vettä kaksinkertaisesti.

Ihan kevyttä tavaraa pakkaslumikaan ei ole. Kymmenen senttiä lunta yhden neliökilometrin alueella painaa yhteensä kymmenen tuhatta tonnia, joten aurauslumien siirtämisessä on kyllä riittänyt kuorma-autoilla töitä. Jos omakotitalon katolla on pinta-alaa 150 neliömetriä ja sille on kertynyt 15 sentin lumikerros, painoa on 2,3 tonnia.

Ajan kanssa hanki painuu myös pakkasessa. Kuukauden kuluttua sen tiheys on tyypillisesti kaksinkertaistunut eli painoa on lumen syvyyteen nähden tuplasti. Märkä vitilumi painaa kaksinkertaisesti pakkaspuuteriin verrattuna. Nämä muuttujat kannattaa ottaa huomioon oman katon kuormaa laskeskellessa.

Ei tulvia tulossa

Entä kun lumet sulavat? Helmikuun lumimäärä ei riitä aiheuttamaan suuria tulvia missään päin maata, ellei sulaminen tapahdu poikkeuksellisen nopeasti ja vesisateiden siivittämänä. Tosin lunta ehtii vielä tulla lisää.

Lähteet: Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitoksen säätilastot, Ilmatieteen laitoksen verkkosivut.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010