Kuntavaalien väittelyissä poliitikot heiluttivat hintalappua kuin hälytysmerkkiä. Todellisuudessa kukaan ei ole laskenut kustannuksia oikein.

Puheenaihe-palsta 

Teksti: Mikko Puttonen

Kuntavaalien väittelyissä poliitikot heiluttivat hintalappua kuin hälytysmerkkiä. Todellisuudessa kukaan ei ole laskenut kustannuksia oikein.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2012

Yksi jos toinen muukin on viime aikoina halunnut kertoa, kuinka kalliiksi syrjäytynyt nuori tulee yhteiskunnalle. Netissä ja mediassa liikkuu ainakin kolme lukua: miljoona, 1,2 miljoonaa ja jopa 1,8 miljoonaa. Hinnan sanotaan kertyvän koko työiän ajalta.

Lukujen lähteinä mainitaan milloin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, milloin opetus- tai sosiaali- ja terveysministeriö, milloin Valtiontalouden tarkastusvirasto, milloin ei mitään.

Suurin arvio eli 1,8 miljoonaa esiintyy vailla lähdettä, mutta miljoonan tienoille sijoittuvan arvion voi jäljittää. Jäljet näyttävät johtavan Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin vuodelta 2007.

Viraston selonteko toteaa, että yhden syrjäytyneen takia menetetään noin miljoona euroa, josta kansantuloon kohdistuu 700 000 ja julkiseen talouteen 430 000 euroa, jos syrjäytyminen kestää koko työiän eli nelisenkymmentä vuotta.

Kansantulon menetys tarkoittaa tuotantopanosta, joka jää saamatta, koska syrjäytynyt ei tee töitä.

Julkisen talouden menetykset taas koostuvat työmarkkinatuesta, toimeentulotuesta ja asumistuesta sekä saamatta jääneistä verotuloista.

Taustalla laskelma vuodelta 2000

Miljoonan euron taustalta löytyy laskelma, jonka yhteiskuntapolitiikan tutkija Jouko Kajanoja teki vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassa Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Silloin elettiin vielä markka-aikaa, ja Kajanoja laski, että 40 vuodessa syrjäytynyt maksaa kolme miljoonaa markkaa kansantulon ja kaksi miljoonaa markkaa julkisen talouden menetyksinä, kun laskelman pohjana käytetään palkkahaitarin alinta palkkaa.

Kajanojan markkasumma muuntui ilmeisesti jollakin tapaa päivitettynä Valtiontalouden tarkastusviraston noin miljoonaksi euroksi. Sieltä se on levinnyt kolumneihin, puheisiin, blogeihin, raportteihin ja uutisiin.

Miljoona kuulostaa havahduttavalta. Jos syrjäytyneitä nuoria on 51 000, kuten Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä laskee, kustannukset yhteiskunnalle nousevat kymmeniin miljardeihin.

Skenaario ei sovi hintalapuksi

Laskelmat eivät kuitenkaan kuvaa nuoren syrjäytymisen todellista hintaa, arvioi professori Roope Uusitalo Helsingin taloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta Heceristä.

– Skenaarioissa tuskin on edes pyritty tuottamaan vakavasti otettavaa lukua siitä, mikä on vaikkapa yhden koulupudokkaan hinta. On erikoinen oletus, että putoaminen toisen asteen koulutuksesta pitää ihmisen 40 vuotta työmarkkinoiden ulkopuolella, Uusitalo sanoo.

Pekka Myrskylän mukaan syrjäytyneistä nuorista 60 prosenttia on jo viiden vuoden jälkeen saanut töitä tai palannut koulun penkille.

Syrjäytyneiksi luokitellaan pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret, jotka eivät käy töissä tai opiskele. Toissa vuonna tällaisia 15–29-vuotiaita oli yhteensä 51 300, valtaosin miehiä. Kortistossa heistä oli 18 800 ja kaikista rekistereistä teillä tietymättömillä 32 500. Vieraskielisiä koko ryhmästä oli paljon, joka neljäs.

Kaikkia rekistereistä puuttuvia ei voine pitää syrjäytyneinä: esimerkiksi pimeän työn tekijöitä, valmentautuvia urheilijoita, tulottomia taiteilijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä ja Intian Goassa hengailijoita.

Vertailu paljastaisi oikean summan

Kuinka laskea syrjäytyneen kustannukset, kun porukka on niin monenkirjavaa? Roope Uusitalon mielestä tehtävä ei ole yksinkertainen. Huomio pitää keskittää selvästi määriteltyyn riskiryhmään, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäneisiin, ja heidän elämänkulkuaan pitää seurata vähintään kymmenen vuotta.

Riskiryhmä täytyy jakaa kahteen osaan, sanotaan vaikka Sakareiksi ja Santereiksi. Sakarit valikoituvat sattumoisin työpajatoimintaan tai muuhun työllistymisen edistämiseen, kun taas Santerit jäävät sitä ilman. Sitten seurataan, miten eri tavoin Sakarit ja Santerit menestyvät elämässään.

– Tulos voisi olla se, että työpajoihin osallistuneet nuoret käyttävät kymmenen vuoden aikana x euroa vähemmän sosiaalipalveluja, tienaavat x euroa enemmän palkkaa ja ovat x päivää vähemmän työttömänä, Uusitalo sanoo.

Näin saataisiin ensinnäkin selville, miten kannattava syrjäytymistä ehkäisevä toimenpide oli. Samalla kävisi käänteisesti ilmi, miten suuri lasku aiheutuu siitä, että Santereiden joukossa syrjäytyminen jatkuu suurempana kuin Sakareiden joukossa.

Syrjäytymisen kustannuksia ei ole vielä kertaakaan määritetty tällä tavoin. Sen sijaan asetelmalla on laskettu, miten saamatta jäänyt koulutus heikentää tuloja. Menetys on havaittu tuntuvaksi.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.