Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Pääsiäistä edeltävää sunnuntaita nimitetään palmusunnuntaiksi, sillä sinä päivänä parituhatta vuotta sitten Jeesus ratsasti viimeisen kerran Jerusalemiin ja kansa tervehti häntä sirottamalla palmunoksia tielle. Palmulla tarkoitetaan tässä yhteydessä ainoaa Palestiinassa kasvavaa palmulajia, taatelipalmua.

Kun Raamattu käännettiin latinaksi, palmun nimitykseksi tuli palma, josta juontuvat ruotsin palm ja suomen palmu. Sana merkitsee sananmukaisesti kämmentä, ja se viittaa palmunlehden muotoon.

Taatelipalmun lehti ei muistuta kämmentä, mutta latinan palma ei alun perin olekaan tarkoittanut taatelipalmua vaan kääpiöpalmua.

Taatelipalmu oli jo muinoin tärkeä ravintokasvi, todellinen elämänpuu. Sen oksat olivat pyhiä, ja niitä käytettiin koristeina uskonnollisissa juhlissa.

Myös katolisessa kirkossa tarvittiin pyhiä oksia monien juhlien yhteydessä.

Kun kristinusko levisi pohjoisille seuduille, jossa palmut eivät viihtyneet, oli palmujen tilalle keksittävä muita oksia. Usein valinta osui pajuun, sillä se heräsi kukoistamaan jo ennen muita lehtipuita varhain keväällä. Palmuja eli pajunoksia on sitten Suomessakin haettu nimenomaan palmusunnuntaina kirkkojen ja kotien koristeiksi.

Euroopan itäosissa, myös Suomen ortodoksisilla alueilla on palmusunnuntaina ollut tapana virpoa, lyödä kevyesti ihmisiä tai eläimiä koristetulla pajunoksalla ja toivottaa onnea ja terveyttä. Suomen virpa on venäläinen laina ja merkitsee juuri pajunvitsaa. Virpomaan tulleille lapsille annettiin palkka, esimerkiksi muna, mutta ei heti, vaan vasta viikon kuluttua pääsiäissunnuntaina.

Sotien jälkeen virpomisperinne on karjalaisten siirtolaisten myötä levinnyt myös Länsi-Suomeen, ja uskonnollisesta seremoniasta on kehittynyt tapa pyytää herkkuja tai rahaa.

Länsi-Suomessa pääsiäiseen ovat kuuluneet trullit eli pääsiäisnoidat. Kun itäinen ja läntinen perinne ovat sekoittuneet, virpomassa ovat alkaneet käydä trulleiksi pukeutuneet lapset. Myös palkkioperinne on sovitettu ajan henkeen: palkka mulle, ja heti!

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.